KKO/2012/50

2012 false KKO:2012:50 Ammattiyhdistyksen kokous oli päättänyt erottaa yhdistyksen luottamusmieheksi ja varapääluottamusmieheksi valitun A:n tehtävistään kesken tämän toimikauden luottamuspulan vuoksi. Yhdistyksen säännöissä ei ollut määräyksiä luottamusmiehen erottamisesta tehtävästään. Korkein oikeus katsoi lausumillaan perusteilla, että yhdistyksen kokouksella oli ollut oikeus erottaa A luottamusmiestehtävistä. Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Asian tausta X ry (jäljempänä yhdistys) oli Julkisten ja Hyvinvointialojen Liitto ry:n (JHL) jäsenyhdistys ja siihen kuului 451 jäsentä, joista metronkuljettajia oli noin

1. A oli toiminut vuodesta 1994 lukien yhdistyksen hallituksen jäsenenä. Lisäksi hänet oli syksyllä 2007 yhdistyksen kokouksessa valittu raitiovaununkuljettajien luottamusmieheksi ja kuukausipalkkaisten varapääluottamusmieheksi vuoden 2009 loppuun saakka. A oli ottanut yhdistyksen hallituksen kokouksessa marraskuussa 2008 keskustelukysymyksenä esille negatiivisia seikkoja hallituksen puheenjohtajasta. Lisäksi A oli pääluottamusmiehen sijaisena osallistunut JHL:n aluetoimistossa huhtikuussa 2009 pidettyyn tilaisuuteen metronkuljettajia edustavien henkilöiden pyynnöstä. Tilaisuudessa metronkuljettajien edustajat olivat halunneet JHL:n edustajilta selvitystä siihen, oliko metronkuljettajilla mahdollisuus perustaa oma liittoon kuuluva yhdistys. Heti tilaisuuden päätyttyä A oli soittanut yhdistyksen hallituksen puheenjohtajalle ja kertonut metrojunankuljettajien aloitteesta ja halusta järjestää ylimääräinen hallituksen kokous. Yhdistyksen hallitus oli kokouksessaan 7.5.2009 päättänyt viedä yhdistyksen kokouksen päätettäväksi A:n erottamisen kaikista luottamustoimista. Yhdistyksen ylimääräinen kokous 20.5.2009 oli kutsuttu koolle käsittelemään raitiovaununkuljettajien luottamusmiehen ja kuukausipalkkaisten varapääluottamusmiehen A:n erottamista luottamuspulan johdosta. Lisäksi kokouskutsun mukaan tarvittaessa valittiin raitiovaununkuljettajille luottamusmies sekä kuukausipalkkaisten varapääluottamusmies. Kokous oli päättänyt kohdassa 4 äänin 20 - 12 yhden äänestäessä tyhjää erottaa A:n kaikista yhdistyksen luottamustoimista eli raitiovaununkuljettajien luottamusmiehen ja kuukausipalkkaisten varapääluottamusmiehen tehtävistä sekä hallituksen jäsenyydestä. A oli ilmoittanut päätökseen eriävän mielipiteensä. Kokous oli päättänyt kohdassa 5 valita uudeksi raitiovaununkuljettajien luottamusmieheksi ja kuukausipalkkaisten varapääluottamusmieheksi erään toisen henkilön vuoden 2009 loppuun saakka. Kanne ja vastaus Helsingin käräjäoikeudessa A vaati yhdistystä vastaan ajamassaan kanteessa, että yhdistyksen kokouksen päätökset kohdissa 4 ja 5 kumotaan yhdistyslain 32 §:n 1 momentin nojalla pätemättöminä tai 33 §:n 2 momentin nojalla mitättöminä. Päätökset olivat yhdistyksen sääntöjen vastaisia, koska luottamusmiehen erottamista kesken toimikauden ei ollut säännöissä mahdollistettu. Erottamisen vuoksi A oli lisäksi menettänyt luottamusmiesasemansa mukaiset oikeudet, joita oli pidettävä laissa tarkoitettuina erityisinä etuina, koska hänet oli valittu luottamusmiesasemaan yhdistyksen sääntöjen perusteella. Uuden luottamusmiehen valinnassa oli menetelty virheellisesti. Yhdistys vastusti kannetta. Luottamusmiehen erottaminen ei edellyttänyt sitä, että yhdistyksen säännöissä oli tätä tarkoittava kohta. Mitään yhdistyksen jäsenyyteen perustuvaa etuutta A:lta ei ollut otettu pois. Uuden luottamusmiehen valinta oli ollut laillinen. Käräjäoikeuden tuomio 30.4.2010 Käräjäoikeus lausui, että yhdistys oli vedonnut yhdistyksen jäsenten oikeuteen tehdä yhdistyksen kannalta tarkoituksenmukaisia päätöksiä. Käräjäoikeus totesi, että sanotun yhdistysautonomian periaatteen mukaisesti yhdistykset saivat itse tehdä päätöksensä lain ja sääntöjen asettamissa rajoissa. Yhdistysautonomian mukaista oli myös se, ettei tuomioistuin voinut tutkia yhdistyksen päätöksen tarkoituksenmukaisuutta. Tässä tapauksessa kysymys ei kuitenkaan ollut päätöksen sisältövirheestä vaan väitetystä menettelyvirheestä eli siitä, oliko päätös A:n erottamisesta luottamustehtävistä syntynyt säännöissä vaaditulla tavalla. Asiassa oli riidatonta, että yhdistyksen säännöissä ei ollut luottamusmiehen erottamista kesken toimikauden ja uuden toimihenkilön valintaa jäljellä olevaksi toimikaudeksi koskevaa nimenomaista määräystä. Sääntöjen 11 §:n 9 kohdassa oli määräys ainoastaan siitä tilanteesta, että luottamusmies erosi tehtävästä tai hän oli pysyvästi estynyt hoitamasta tehtävää, jolloin yhdistyksen kokouksessa valittiin uusi toimihenkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kysymys oli mainitun sääntökohdan tulkinnasta; jos luottamusmies ei itse eronnut, voitiinko hänet erottaa ja valita uusi tilalle, jolloin huomioon oli otettava yhdistyksen sisäinen käytäntö. Esitetyn selvityksen mukaan yhdistyksessä noudatettava ohje luottamusmiesvalinnan järjestämisestä ei tuntenut luottamusmiehen erottamista kesken toimikauden ja uuden valintaa. Lisäksi esitetty selvitys osoitti, että luottamusmiesten erityisestä asemasta johtuen erottaminen oli mahdollista vain erittäin poikkeuksellisesta syystä ja suuren jäsenenemmistön niin vaatiessa. Käräjäoikeus katsoi, että yhdistyksen sääntöjä ei voitu tulkita siten, että mainittu sääntökohta tai nimenomaisen määräyksen puuttuminen mahdollistaisi luottamusmiehen erottamisen ja uuden luottamusmiehen valinnan. Näin ollen yhdistyksen ylimääräisen kokouksen 20.5.2009 tekemät päätökset, joilla A oli erotettu luottamustehtävistä ja valittu uusi luottamusmies, olivat yhdistyslain 32 §:n 1 momentin nojalla pätemättömiä. Sen sijaan käräjäoikeus katsoi, että päätökset eivät olleet loukanneet A:n yhdenvertaisuutta yhdistyksen jäsenenä. Häneltä ei ollut viety pois mitään yhdistyksen jäsenyyteen perustuvaa etuutta. Kyse ei ollut jäsenetujen rajoittamisesta vaan luottamusmiesasemasta. Näin ollen kysymys ei ollut yhdistysoikeudellisesta kurinpidosta eikä yhdistyksen ylimääräisen kokouksen 20.5.2009 tekemiä edellä mainittuja päätöksiä voitu pitää yhdistyslain 33 §:n nojalla mitättöminä. Käräjäoikeus kumosi yhdistyksen ylimääräisen kokouksen 20.5.2009 tekemät päätökset, joilla A oli erotettu luottamustehtävistä ja valittu uusi luottamusmies. Asian on ratkaissut käräjätuomari Sinikka Kurkinen. Helsingin hovioikeuden tuomio 31.5.2011 Yhdistys haki muutosta hovioikeudessa ja vaati, että kanne hylätään. A vastasi valitukseen vaatien sen hylkäämistä. Hovioikeus lausui, että yhdistyksen ylimääräisen jäsenkokouksen 20.5.2009 pöytäkirjasta ilmeni, että kohdassa 4 oli käsitelty A:n erottamista kysymyksessä olevista tehtävistä luottamuspulan johdosta. Kokouksessa oli käsitelty yhdistyksen hallituksen 7.5.2009 päivättyä kirjallista esitystä. Hallitus oli siinä esittänyt epäluottamuslausetta A:lle. Perusteena oli ollut se, että A oli tuonut julki luottamuksellisen tiedon yhdistyksen hallituksen kuukausikokouksessa marraskuussa 2008 ja että hän oli osallistunut yhdistyksen hajottamista valmistelevaan toimintaan huhtikuussa
2. Riidatonta oli, että A oli mainitussa kuukausikokouksessa marraskuussa 2008 ottanut esille hallituksen puheenjohtajaan liittyviä kielteisiä seikkoja, joiden johdosta työnantajakin oli siirtänyt puheenjohtajan osittain toisiin tehtäviin. Samoin A oli osallistunut metronkuljettajia edustavien henkilöiden pyynnöstä huhtikuussa 2009 kokoustilaisuuteen loman takia estyneenä olleen pääluottamusmiehen sijaisena. Harkitessaan sitä, oliko A tullut pysyvästi estyneeksi hoitamaan tehtäviään, hovioikeus lausui seuraavaa. Yhdistyksen säännöissä ei ollut tarkempaa mainintaa siitä, milloin määräajaksi valittu toimihenkilö tuli säännöissä tarkoitetuin tavoin estyneeksi hoitamaan tehtäviään. Selvää kuitenkin oli, että tähän oli oltava perusteltu syy. Esiin tuotua luottamuspulaa sinänsä ei voitu pitää riittävänä perusteena erottamiseen. Marraskuussa 2008 pidetyssä yhdistyksen hallituksen kokouksessa oli A:n taholta esiin tuotujen seikkojen osalta todettavissa, että kysymyksessä olevat hallituksen puheenjohtajaan liittyvät seikat olivat olleet jo aikaisemmin varsin yleisesti tiedossa. Työnantajakin oli asian osalta ryhtynyt toimenpiteisiin. Toisena perusteena A:n erottamisessa oli ollut osallistuminen kysymyksessä olevaan kokoukseen pääluottamusmiehen sijaisena. Asiassa ei tältä osin ollut ilmennyt, että A:n kohdalla olisi ollut kysymys mistään muusta tai enemmästä kuin kokoukseen osallistumisesta. Hovioikeus katsoi, että edellä mainitut perusteet eivät olleet sellaisia, joiden vuoksi A olisi tullut pysyvästi esteelliseksi hoitamaan raitiovaununkuljettajien luottamusmiehen ja kuukausipalkkaisten varapääluottamusmiehen tehtäviään ja että hänet tämän johdosta oli voitu erottaa tehtävistään ja valita uusi henkilö tilalle. Näillä ja muutoin käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden tuomiota ei ollut aihetta muuttaa. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Monika Kuhlefelt, Jukka Kontio ja Erkki Koivula. Esittelijä Camilla Rauma-Sehm. Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa Yhdistykselle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan yhdistys vaati hovioikeuden tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä. A vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä. Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut Asian tausta ja kysymyksenasettelu
3. A on toiminut vuodesta 1994 lukien X ry:n (yhdistys) hallituksen jäsenenä ja hänet on valittu syksyllä 2007 raitiovaununkuljettajien luottamusmieheksi ja kuukausipalkkaisten varapääluottamusmieheksi vuoden 2009 loppuun saakka.
4. Yhdistyksen hallitus on kokouksessaan 7.5.2009 päättänyt kutsua koolle ylimääräisen jäsenkokouksen 20.5.
5. Sen kokouskutsussa on ilmoitettu käsiteltäväksi seuraavat asiat: Päätetään raitiovaununkuljettajien luottamusmiehen ja kuukausipalkkaisten varapääluottamusmiehen A:n erottamisesta luottamuspulan johdosta. Tarvittaessa valitaan raitiovaununkuljettajille luottamusmies sekä kuukausipalkkaisten varapääluottamusmies.
6. Yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa 20.5.2009 on A:n erottamisasiaa kohdassa 4 käsiteltäessä luettu hallituksen esityksenä sen 7.5.2009 pitämän kokouksen pöytäkirjan liite, jonka mukaan A:n luottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen toimia kohtaan esitettiin epäluottamuslausetta sillä perusteella, että hän oli tuonut julki luottamuksellisen tiedon hallituksen kokouksessa marraskuussa 2008 ja että hän oli pääluottamusmiehen lomasijaisena osallistunut huhtikuussa 2009 yhdistyksen hajottamista valmistelevaan toimintaan hallituksen jäsenten tietämättä asiasta. Kokous on asian käsittelyn ja äänestyksen jälkeen päättänyt erottaa A:n kaikista yhdistyksen luottamustoimista. A on ilmoittanut päätökseen eriävän mielipiteensä. Kokouksessa on kohdassa 5 käsitelty myös uuden raitiovaununkuljettajien luottamusmiehen ja kuukausipalkkaisten varapääluottamusmiehen valintaa. Tehtäviin on valittu yksimielisesti B vuoden 2009 loppuun saakka.
7. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys A:n erottamista luottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen tehtävistä koskevan yhdistyksen kokouksen päätöksen pätevyydestä, kun yhdistyksen säännöissä ei ollut määräystä luottamusmiehen erottamisesta. Kysymys on sanotun päätöksen osalta myös siitä, onko päätös olennaisesti loukannut A:n yhdenvertaisuutta yhdistyksen jäsenenä. B:n valintaa koskevan päätöksen osalta kysymys on siitä, onko päätös yhdistyksen sääntöjen vastaisena mitätön tai pätemätön. Sovellettavat sääntömääräykset ja säännökset
8. Yhdistyksen sääntöjen 12 §:n 1 d ja e kohtien mukaan yhdistyksen sääntömääräisessä syyskokouksessa päätetään luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten toimikauden pituudesta, ellei luottamusmiessopimuksella ole muuta sovittu, sekä valitaan luottamusmiehet ja mahdolliset pääluottamusmiehet. Lisäksi valituille luottamusmiehille ja pääluottamusmiehille valitaan varaluottamusmiehet. Yhdistyksen kokousta koskevan sääntöjen 11 §:n 9 kohdan mukaan, mikäli yhdistyksen kokouksessa valittu toimihenkilö, jolla tarkoitetaan muun muassa 12 §:n e kohdassa mainittuja luottamusmiehiä ja pääluottamusmiehiä sekä heidän varamiehiään, eroaa tehtävästä tai hän on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtävää, yhdistyksen kokouksessa valitaan uusi toimihenkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Säännöissä ei ole määräyksiä luottamusmiesten erottamisesta kesken toimikauden.
9. Yhdistyksen sääntöjen 13 §:ssä määrätään hallituksen tehtävistä. Pykälän 3 kohdan mukaan, ellei yhdistyksen jäseniä edustava luottamusmies ole hallituksen jäsen, hänelle on ilmoitettava kaikista hallituksen kokouksista ja hänellä on niissä läsnäolo- ja puheoikeus, ellei hallitus yksimielisesti toisin päätä. Pykälän 5 kohdan mukaan hallituksen jäsen, joka ilman hyväksyttävää syytä on poissa kolmesta peräkkäisestä hallituksen kokouksesta, voidaan erottaa yhdistyksen kokouksen päätöksellä hallituksesta.
10. Yhdistyslain 23 §:n (503/1989) mukaan yhdistyksen tai, jos säännöissä on niin määrätty, valtuutettujen kokouksessa on päätettävä muun muassa hallituksen jäsenen erottamisesta. Lakiin ei sisälly tarkempia säännöksiä siitä, millä perusteella hallituksen jäsen voidaan erottaa. Lainvalmistelutöissä (oikeusministeriön lainsäädäntöosaston julkaisu 11/1976 s. 158 - 159) todetaan, että hallituksen jäsenen erottamiseen ei tarvita mitään nimenomaista syytä.
11. Yhdistyslaissa ei ole säännöksiä yhdistyksen muiden toimihenkilöiden erottamisesta. Toimihenkilöistä on kuitenkin eräitä säännöksiä. Yhdistyslain 37 §:n esteellisyyssäännökset koskevat hallituksen jäsenen lisäksi yhdistyksen toimihenkilöä. Lain esitöiden mukaan toimihenkilönä voidaan pitää esimerkiksi yhdistyksen nimenkirjoittajia sekä muitakin, joille on uskottu tietty yhdistyksen hallintoon kuuluva tehtävä, ja muidenkin toimielinten kuin hallituksen jäseniä (HE 64/1988 vp s. 60). Yhdistyslain 39 §, jossa säädetään vahingonkorvausvelvollisuudesta, koskee sekä hallituksen jäseniä että yhdistyksen toimihenkilöitä ja toiminnantarkastajaa. Pykälässä toimihenkilöllä tarkoitetaan paitsi yhdistyksen nimenkirjoittajia myös muita, joille joko sääntömääräyksin tai muuten on annettu tiettyjä tehtäviä hoidettaviksi, kuten yhdistyksen sihteeriä tai rahastonhoitajaa (HE 64/1988 vp s. 61).
12. Yhdistyslain 32 §:n 1 momentin mukaan, jos yhdistyksen päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen, voi yhdistyksen jäsen, hallitus ja hallituksen jäsen nostaa kanteen yhdistystä vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi. Säännöksen mukaan oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen. Lain 33 §:n 1 momentin mukaan päätös on moitekanteesta riippumatta mitätön, jos se loukkaa sivullisen oikeutta. Pykälän 2 momentin mukaan mitätön on myös päätös, joka vähentää yhdistyksen jäsenellä sääntöjen mukaan olevaa erityistä etua yhdistyksessä taikka sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta, jollei lain 27 §:n 3 momentista muuta johdu. Korkeimman oikeuden kannanotto A:n erottamiseen luottamusmiestoimista
13. Yhdistyslain tavoitteena on yhdistysautonomian mukaisesti antaa yhdistyksille mahdollisuus päättää itse sisäisestä toiminnastaan. Yhdistys voi siten säännöissään määrätä, mitä menettelyä noudattaen ja millä perusteella luottamusmies voidaan erottaa luottamustehtävästään kesken toimikauden. Jollei yhdistyksen säännöissä ole tällaisia määräyksiä, on erottamisen edellytyksiä arvioitava siltä pohjalta, millaisena luottamusmiehen asemaa voidaan yhdistyksessä pitää.
14. Yhdistyksen sääntöjen 11 §:n 9 kohdan mukaisesti myös luottamusmiestä on pidettävä yhdistyksen toimihenkilönä. Yhdistyslain 37 ja 39 §:ää sovellettaessa luottamusmiehet voidaan toimihenkilöinä edellä kohdassa 8 selostetuin tavoin rinnastaa esteellisyyden ja vahingonkorvausvelvollisuuden osalta hallituksen jäseniin. Luottamusmiehet edustavat ammattiyhdistystä työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista ja tulkintaa koskevissa asioissa ja valvovat työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista ja työrauhaa työpaikoilla. Heidän asemansa ja tehtävänsä huomioon ottaen on perusteltua katsoa, että heidän tulee hallituksen jäsenten tavoin nauttia edustamansa yhdistyksen ja sen jäsenten luottamusta koko toimikautensa ajan. Tätä luottamussuhdetta osaltaan osoittaa myös työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä oleva luottamusmiehen irtisanomissuojaa työsuhteessa koskeva säännös, jonka mukaan työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen luvun 2 §:ssä tarkoitetulla henkilöön liittyvällä perusteella vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joita luottamusmies edustaa, antaa siihen suostumuksensa. Korkein oikeus katsoo edellä mainituilla perusteilla, että luottamusmies voidaan myös tehtävästä erottamisen osalta rinnastaa yhdistyksen hallituksen jäseneen.
15. Yhdistyksen kokouksella on yhdistyslain 23 §:n perusteella ja yhdistyksessä ylintä päätösvaltaa käyttävänä toimielimenä toimivalta päättää yhdistyksen hallituksen jäsenten erottamisesta, ellei yhdistyksen säännöistä muuta johdu. Korkein oikeus toteaa, että ylimääräisen jäsenkokouksen kokouskutsussa on asianmukaisesti ilmoitettu käsiteltävänä asiana A:n erottaminen luottamustoimistaan. Asiassa ei ole muutoinkaan esitetty perusteita, jotka osoittaisivat kokouksen koolle kutsumisessa menetellyn lain tai sääntöjen vastaisesti. Koska yhdistyksen säännöissä ei ole ollut luottamusmiehen erottamista koskevia määräyksiä, on yhdistyksen kokouksella ollut toimivalta erottaa luottamuspulan perusteella A luottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen tehtävistä kesken toimikauden.
16. A on lisäksi katsonut, että päätös luottamusmiehen tehtävistä erottamisesta loukkaa hänen yhdenvertaisuuttaan yhdistyksen jäsenenä. Ainoastaan A:han oli kohdistettu kurinpitotoimenpiteitä, vaikka kokoukseen, jota oli myöhemmin pidetty perusteena luottamuspulalle, oli osallistunut hänen lisäkseen kolme yhdistyksen hallituksen jäsentä sekä metronkuljettajien luottamusmies ja varaluottamusmies.
17. Yhdistyslain 33 §:n 2 momentin mukaan päätös, joka sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta, on mitätön. Kysymys on tällöin jäsenen yhdenvertaisuudesta muihin jäseniin nähden. Korkein oikeus toteaa, ettei A:ta ole erotettu yhdistyksestä, vaan luottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen tehtävistä. Erottamispäätös ei sen vuoksi sisällöltään loukkaa A:n yhdenvertaisuutta yhdistyksen jäsenenä muihin jäseniin nähden. Luottamuspulaan perustuvaa erottamista luottamusmiehen tehtävistä ei voida myöskään pitää kurinpitona, eikä A:n luottamusmiehenä työsuhteessaan saamien taloudellisten ja muiden etujen menettämistä yhdistyslain 33 §:n 2 momentissa tarkoitettuna jäsenellä sääntöjen mukaan olevan erityisen edun vähentämisenä. Yhdistyksen kokouksen päätös ei siten ole mitätön myöskään näillä A:n väittämillä perusteilla. B:n valinta luottamusmiestoimiin
18. Korkein oikeus katsoo, että A on sen jälkeen, kun hänet oli erotettu luottamusmiehen tehtävistään kesken toimikauden, tullut yhdistyksen sääntöjen 11 §:n 9 kohdassa tarkoitetulla tavalla pysyvästi estyneeksi hoitamaan tehtäviään. Kyseisen sääntömääräyksen mukaan yhdistyksen kokouksessa valitaan pysyvästi estyneen tilalle uusi toimihenkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi. B:n valinta on perustunut sääntöjen mainittuun kohtaan. Siinä ei ole viitattu vaaliohjesääntöön tai muullakaan tavalla rajoitettu yhdistyksen kokouksen päätösvaltaa. Ylimääräisen jäsenkokouksen kokouskutsussa on myös asianmukaisesti ilmoitettu uuden luottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen mahdollisesta valinnasta.
19. Mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei yhdistyksen kokous ole valitessaan B:n A:n tilalle tämän toimikauden loppuajaksi raitiovaununkuljettajien luottamusmieheksi ja kuukausipalkkaisten varapääluottamusmieheksi menetellyt yhdistyksen sääntöjen vastaisesti, eikä yhdistyksen kokouksen päätös ole tältäkään osin pätemätön tai mitätön. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio kumotaan ja kanne hylätään. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kitunen, Liisa Mansikkamäki, Pasi Aarnio, Jukka Sippo ja Ari Kantor. Esittelijä Anna-Liisa Hyvärinen.