KKO/2012/63

2012 false KKO:2012:63 Suomalaisen yhtiön konkurssipesä oli käräjäoikeudessa nostanut takaisinsaantia konkurssipesään koskevan kanteen Bahamalta ja Brittiläisiltä Neitsytsaarilta olevia yhtiöitä vastaan. Nämä yhtiöt olivat kumpikin valvoneet konkurssissa saman saatavan ja se oli lainvoimaisessa konkurssituomiossa määrätty maksettavaksi sille, joka sopimuksella tai lainvoimaisella tuomiolla osoitti olevansa oikea velkoja. Saatavan katsottiin olevan sellaista ulkomaisten yhtiöiden Suomessa olevaa omaisuutta, jonka perusteella tuomio takaisinsaantiasiassa voitiin panna täytäntöön. Takaisinsaantiasialla oli sen vuoksi sellainen tosiasiallinen yhteys Suomeen, että käräjäoikeudella oli kansainvälinen toimivalta tutkia kanne. Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Asian tausta Bermudalle rekisteröidyn Akai Holdings Limitedin (Akai) täysin omistama Turusta oleva Semi-Tech Oy on saanut Akailta 16.4 - 22.11.1999 lyhytaikaista lainarahoitusta 10 000 000 Yhdysvaltain dollaria. Semi-Tech Oy on lyhentänyt velkaansa 300 000 dollarilla 6.5.1999 ja 600 000 dollarilla 23.6.

1. Jäljellä ollut lainasaatava on 6.12.1999 siirretty Brittiläisille Neitsytsaarille rekisteröidylle Tremendous Springs Limitedille (Tremendous). Akai on sen jälkeen asetettu konkurssitilaan Hong Kongissa ja Bermudalla. Saatavan siirto on riitautettu Akain pesänhoitajien toimesta. Semi-Tech Oy on 8.5.2000 asetettu konkurssiin Turun käräjäoikeudessa. Akai ja Tremendous ovat kumpikin valvoneet konkurssissa edellä todetun saatavan jäljellä olevan määrän 9 200 000 dollaria ja korkoa 2 592 764,20 markkaa. Semi-Tech Oy:n konkurssituomiossa 8.12.2000 saatava on vahvistettu maksettavaksi konkurssipesän varoista sille, joka osapuolia sitovalla sopimuksella tai asiasta annetulla lainvoimaisella tuomiolla osoittaa olevansa oikea velkoja. Kanne Turun käräjäoikeudessa Semi-Tech Oy on 8.3.2001 vireille tulleessa Akaita ja Tremendousia vastaan ajamassaan kanteessa vaatinut, että edellä todetut 300 000 ja 600 000 dollarin lyhennykset määrätään ensisijaisesti takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 10 §:n ja toissijaisesti sanotun lain 5 §:n nojalla peräytymään konkurssipesään. Konkurssipesä on todennut, että vastaajat toimivat Bermudan lakien alaisuudessa ja niiden pääkonttori oli Hong Kongissa. Niiden tavanmukainen tuomioistuin oli joko Bermudalla tai Hong Kongissa. Konkurssipesä on katsonut kuitenkin käräjäoikeudella olevan kansainvälisen toimivallan, koska sen kanne liittyi kiinteästi Semi-Tech Oy:n konkurssimenettelyyn ja vastaajilla oli Suomessa omaisuutta. Akailla ja Tremendousilla oli konkurssituomiossa niille maksettavaksi tuomitusta jako-osuudesta muodostuva saatava, joka ei ollut riippuvainen kysymyksessä olevan takaisinsaantiasian ratkaisemisesta. Saatava oli ulosmitattavissa ja sillä oli konkurssipesän jaettavissa olevat varat huomioon ottaen merkittävä arvo. Sillä, että vastaajien kesken oli riitaa siitä, kummalle saatava kuului, ei ollut merkitystä toimivallan kannalta. Vastaajien väite Akai ja Tremendous ovat väittäneet, ettei käräjäoikeudella ollut kansainvälistä toimivaltaa tutkia kannetta. Ne ovat katsoneet, ettei konkurssituomiossa maksettavaksi tuomittu jako-osuus perustanut kansainvälistä toimivaltaa. Asiaa oli arvosteltava kummankin vastaajan kannalta erikseen, koska niillä ei ollut mitään yhteistä omaisuutta. Se, kummalle saatava kuului, oli riitainen eikä tätä riitaa ollut ratkaistu. Saatava ei siten ollut ulosmitattavissa kummaltakaan vastaajista eikä ollut näin ollen sellaista omaisuutta, joka synnytti kansainvälisen toimivallan suomalaiselle tuomioistuimelle. Käräjäoikeuden päätös 18.2.2009 Käräjäoikeus totesi, ettei mikään valtio myöntänyt tuomioistuimelleen rajoittamatonta kansainvälistä toimivaltaa. Vakiintuneesti katsottiinkin, että oikeudenkäynnillä oli oltava jonkinlainen yhteys tai liityntä kyseiseen valtioon. Oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan vieraan valtion kansalaista haettakoon sillä Suomessa olevalla paikkakunnalla, missä hänet tavataan tai missä on hänelle kuuluvaa omaisuutta. Oikeuskäytännön (KKO 1972 II 34 ja 1975 II 80) mukaan säännöstä sovelletaan myös silloin, kun kyse on oikeushenkilöistä. Edellä lausutun perusteella käräjäoikeus katsoi, että Suomessa sovellettavien kansainvälis-prosessioikeudellisten periaatteiden mukaan kanne voitiin tutkia, mikäli vastaajilla kannetta vireille pantaessa oli ollut Turussa omaisuutta. Käräjäoikeus totesi, että vastaajat olivat kumpikin valvoneet saman saatavan Semi-Tech Oy:n konkurssissa. Konkurssituomion mukaan vastaajien oli ennen jako-osuuden suoritusta esitettävä molempia osapuolia sitova sopimus tai lainvoimainen tuomio siitä, kuka oli oikea velkoja. Käräjäoikeus päätyi siihen johtopäätökseen, että ainoastaan toiselle vastaajista oli tulossa jako-osuus konkurssissa. Vastaajilla ei ollut yhteistä omaisuutta tai saatavaa kannetta vireille pantaessa. Oikeuskirjallisuudessa oli katsottu, että oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun ulkomaalaisen varallisuuden tuli olla ulosmittauskelpoista ja siltä vaadittiin jonkinlaista pysyvyyttä ja vakiintuneisuutta. Varallisuuserä ei saanut olla satunnaista tai tilapäistä. Tästä seurasi, että ehdosta riippuvaa tai kiisteltyä varallisuutta ei hyväksytty toimivaltaperusteeksi (KKO 1972 II 34). Saatavat sinänsä kelpasivat toimivallan perusteeksi. Kanteen vireille tullessa voimassa olleen ulosottolain säännösten nojalla oli epäselvää, kuinka aikaisessa vaiheessa velalliselle tuleva saaminen oli voitu ulosmitata. Saatava oli katsottu voitavan ulosmitata ainakin silloin, kun se katsottiin siviilioikeudellisesti lopullisesti syntyneeksi tai ulosotto-oikeudellisesti ansaituksi. Hallituksen esityksessä 13/2005 vp todetaan, että voimassa olevan ulosottokaaren 4 luvun 8 §:n 2 momentin nojalla saatava voitaisiin ulosmitata laajemmin kuin aikaisemmin. Säännös ei kuitenkaan oikeuttaisi vielä syntymättömän saatavan ulosmittaamiseen. Esimerkiksi velallisen pankkitilille mahdollisesti myöhemmin tulevia yksilöimättömiä varoja ei voitaisi ulosmitata. Ulosmittauskelpoisuuden yksilöimisvaatimukseen liittyi myös se periaate, että ulosmitata voitiin vain sellainen omaisuus, joka oli ulosmittaushetkellä jo olemassa. Lausumansa perusteella käräjäoikeus teki sen johtopäätöksen, että jako-osuus ei ollut ulosmitattavissa voimassa olevan ulosottokaaren säännösten nojalla eikä ollut ulosmitattavissa myöskään aiemmin voimassa olleen ulosottolain säännösten nojalla kummaltakaan vastaajalta. Se, kummalle vastaajista jako-osuus maksetaan, oli riitainen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta 1972 II 34 ilmenevän ohjeen mukaan ehdosta riippuvaa tai kiisteltyä varallisuutta ei hyväksytä tuomioistuimen toimivallan perustavaksi omaisuudeksi. Tämän vuoksi jako-osuutta ei ollut pidettävä käräjäoikeuden kansainvälisen toimivallan perustavana omaisuutena. Käräjäoikeus jätti kanteen tutkimatta. Asian on ratkaissut käräjätuomari Arja Maunula. Turun hovioikeuden päätös 22.6.2010 Hovioikeus, jossa Semi-Tech Oy:n konkurssipesä haki muutosta, ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Jouko Nikula, Kari Hirvonen ja Jussi Isotalo. Esittelijä Pekka Varjus. Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa Semi-Tech Oy:n konkurssipesälle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan Semi-Tech Oy:n konkurssipesä vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja että asia palautetaan käräjäoikeuteen. Akai ja Tremendous vastasivat valitukseen ja vaativat sen hylkäämistä. Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut Kysymyksenasettelu
2. Asiassa on kysymys siitä, onko käräjäoikeudella kansainvälinen toimivalta tutkia takaisinsaantikanne. Kansainvälisen toimivallan määräytymisestä
3. Kanteen vireille tullessa laissa ei ollut yleisiä säännöksiä Suomen tuomioistuimen yleistoimivallasta eli kansainvälisestä toimivallasta. Nimenomaisen toimivaltasääntelyn puuttuessa toimivallan on katsottu määräytyvän Suomessa sovellettavien kansainvälisprosessioikeudellisten periaatteiden mukaisesti. Lähtökohtana on tällöin pidetty sitä, että asialla on riittävä liityntä Suomeen. Asianosaisilla tai riidan kohteella tulee olla tosiasiallista, ulkoista yhteyttä Suomeen, lähinnä täällä oleviin lainkäyttö- ja täytäntöönpanoelimiin.
4. Tuolloin voimassa olleen oikeudenkäymiskaaren 10 luvun oikeuspaikkasäännökset on laadittu lähinnä valtion sisäistä toimivaltaa silmälläpitäen. Niistä voidaan kuitenkin hakea tietyissä tapauksissa johtoa myös kansainvälistä toimivaltaa koskeviin kysymyksiin. Silloin voimassa olleen 10 luvun 1 §:n (41/1921) 1 momentin neljännen virkkeen mukaan vieraan valtion kansalaista haettakoon sillä Suomessa olevalla paikkakunnalla, missä on hänelle kuuluvaa omaisuutta. Oikeuskäytännössä on sanottujen kansainvälisprosessioikeudellisten periaatteiden nojalla katsottu tuomioistuimella olevan tässä tapauksessa myös kansainvälinen toimivalta. Säännös soveltuu myös silloin, kun vastaajana on toisessa valtiossa kotipaikan omaava yhtiö (KKO 1972 II 34 ja 1975 II 80).
5. Mainituista periaatteista kuitenkin seuraa, että yleistoimivallan perustavan omaisuuden tulee olla sellaista, että siitä johtuu tosiasiallinen, riittävä yhteys Suomeen. Edellytyksenä on, että tuomion täytäntöönpano on sen perusteella mahdollista. Omaisuus tulee voida ulosmitata eikä se saa olla niin vähäarvoista, ettei sillä ole täytäntöön pantaessa merkitystä. Korkeimman oikeuden arviointi
6. Korkein oikeus toteaa, ettei kansainvälinen toimivalta synny vielä pelkästään sillä konkurssipesän väittämällä perusteella, että takaisinsaantikanteella on kiinteä yhteys Suomessa käytävään konkurssimenettelyyn. Tämä ei vielä muodosta riittävää, tosiasiallista yhteyttä Suomeen. Ratkaisevaa toimivallan syntymisen kannalta on, pidetäänkö Akaille ja Tremendousille konkurssituomiossa maksettavaksi määrättyä jako-osuutta sellaisena näille Suomessa kuuluvana omaisuutena, jonka perusteella takaisinsaantikanteen hyväksyvän tuomion täytäntöönpano on Suomessa mahdollista.
7. Jako-osuus on konkurssituomiossa vahvistettu maksettavaksi joko Akaille tai Tremendousille. Sitä, kummalle saatava kuuluu, ei ole osoitettu riitaisena tutkittavaksi konkurssin yhteydessä. Jako-osuuden maksu on jätetty riippumaan siitä, että joko Akai tai Tremendous esittää selvityksen jako-osuuden kuulumisesta sille. Semi-Tech Oy:n konkurssipesään a sen muihin velkojiin nähden jako-osuus on sinänsä tullut lainvoimaisesti konkurssituomiolla vahvistetuksi.
8. Voimassa olevan ulosottokaaren 4 luvun 8 §:n 2 momentin mukaan saatava voidaan ulosmitata, vaikkei velallisella vielä ole lopullista saamisoikeutta, jos saatava on riittävästi yksilöity sopimuksessa tai kun velallinen on vaatinut toiselta suoritusta sopimuksen tai lain perusteella. Sanottu jako-osuuden käsittävä saatava on edellä mainituin tavoin lainvoimaisesti tuomittu maksettavaksi. Vaikka sitä, kuuluuko saatava lopullisesti Akaille tai Tremendousille, ei ole vielä todettu, saatava on sanotussa säännöksessä tarkoitetuin tavoin niin yksilöity, että se voimassa olevan lain perusteella voidaan ulosmitata. Koska saatavan omistusoikeus on riitainen, saatava on ulosmitattavissa tässä vaiheessa sekä Akailta että Tremendousilta.
9. Kanteen vireille panon aikaan voimassa olleessa ulosottolaissa ei ollut nimenomaista säännöstä sellaisen saatavan ulosmittaamisesta, johon velallisella ei ollut vielä lopullista saamisoikeutta. Toisaalta laista ei myöskään johtunut estettä tällaisen saatavan ulosmittaamiselle. Saatavan ulosmittauskelpoisuus jäi tuolloin viime kädessä ratkaistavaksi tapauskohtaisesti. Korkein oikeus katsoo, että kysymyksessä olevin tavoin yksilöity saatava jo tuolloin voimassa olleiden säännösten perusteella on voitu ulosmitata.
10. Semi-Tech Oy:n konkurssipesän ilmoituksen mukaan konkurssipesän varat ovat sellaiset, että kyseiselle saatavalle tulee kertymään merkittävä jako-osuus. Saatava ei ole siten niin vähäarvoinen, ettei sillä olisi täytäntöön pantaessa merkitystä.
11. Takaisinsaantikanne on kohdistettu sekä Akaihin että Tremendousiin ja näiltä on vaadittu yhteisvastuullista suoritusta. Edellä mainituin perustein kannetta vireille pantaessa sanottu jako-osuuden käsittävä saatava on ollut ulosmitattavissa kummaltakin. Vaikka saatavan omistusoikeus on Akain ja Tremendousin välillä ollut riitainen, takaisinsaantikanteen hyväksyvä tuomio olisi voitu panna täytäntöön sanotun jako-osuuden käsittävän saatavan perusteella. Sen vuoksi asialla on sellainen tosiasiallinen yhteys Suomeen, että käräjäoikeudella on kansainvälinen toimivalta tutkia kanne. Päätöslauselma Hovioikeuden ja käräjäoikeuden päätökset kumotaan. Asia palautetaan Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa asia käsiteltäväkseen. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Pasi Aarnio, Hannu Rajalahti, Soile Poutiainen ja Ari Kantor. Esittelijä Petteri Mikkola.