KKO/2013/81

2013 false KKO:2013:81 Yhdistyksen hallitus oli ilmoittanut yhdistyksen kurinpitolautakunnalle käsiteltäväksi A:ta koskevan asian. Kurinpitolautakunta oli 9.3.2010 määrännyt A:lle kurinpitoseuraamuksen. A pyysi yhdistyksen hallitusta käsittelemään asian uudelleen tai palauttamaan sen kurinpitolautakunnalle. Hallitus totesi 10.6.2010 tekemässään päätöksessä käsitelleensä ja päättäneensä asian jo aikaisemmin ja kurinpitolautakunnan tehneen lopullisen päätöksen 9.3.

1. A:n kanne yhdistyksen hallituksen 10.6.2010 tekemän päätöksen julistamisesta pätemättömäksi hylättiin, koska hallitus ei ollut menetellyt yhdistyksen sääntöjen vastaisesti eikä päätös myöskään ollut lain vastainen. Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Kanne Helsingin käräjäoikeudessa A vaati vahvistettavaksi, että Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry:n (jäljempänä Kennelliitto) kurinpitolautakunnan 9.3.2010 tekemä päätös, jonka liiton hallitus oli pysyttänyt päätöksellään 10.6.2010, oli virheellinen ja lainvastainen sikäli kuin hänen oli katsottu koiran myynnin yhteydessä rikkoneen kasvattajasitoumusta. Hänelle määrätyt jäsenoikeuksien rajoitukset oli kumottava tai ainakin määrättävä päättymään jo 31.12.
2. Käräjäoikeuden tuomio 28.2.2011 Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että A:ta oli kuultu asianmukaisesti ennen kurinpitolautakunnan päätöstä, eikä päätös siten ollut mitätön. Käräjäoikeus lausui, ettei Kennelliiton hallituksella yhdistyslain tai liiton sääntöjen mukaan ollut ollut velvollisuutta ilmoittaa A:n asiaa uudelleen kurinpitolautakunnan käsiteltäväksi tai käsitellä sitä itse uudelleen. Kurinpitolautakunnan päätöksen osalta kanne oli nostettu yhdistyslain 32 §:n 2 momentin mukaisen määräajan jälkeen mutta Kennelliiton hallituksen 10.6.2010 tekemän päätöksen osalta määräajassa. Käräjäoikeus katsoi esitetyn todistelun perusteella, että A oli rikkonut allekirjoittamaansa kasvattajasitoumusta. A ei ollut näyttänyt, ettei hallituksen päätös olisi syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai että se muutoin olisi lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen. Muun muassa näillä perusteilla käräjäoikeus hylkäsi A:n kanteen. Asian on ratkaissut käräjätuomari Sirpa Ahola. Helsingin hovioikeuden tuomio 24.2.2012 A valitti hovioikeuteen, jossa hän toisti kanteessaan esittämänsä vaatimukset siten täsmennettynä, että kanteen kohteena oli Kennelliiton hallituksen 10.6.2010 tekemä päätös. Hovioikeus piti Kennelliiton hallituksen 10.6.2010 tekemän päätöksen perusteluja virheellisinä. Hallituksella oli ollut yhdistyksen sääntöihin perustuva erityinen vastuu huolehtia A:n oikeusturvan toteutumisesta, koska hänelle määrätyt jäsenoikeuksien rajoitukset olivat vaikuttaneet haitallisesti hänen ammattitoimintaansa ja kunniaansa. Hovioikeus katsoi, ettei hallituksella tässä tapauksessa ollut ollut harkintavaltaa siinä, oliko asia ilmoitettava uudelleen kurinpitolautakunnalle. Uudelleenkäsittelymahdollisuus ei edellyttänyt nimenomaista sääntömääräystä, vaan se voitiin johtaa yleisistä yhdistysoikeudellisista periaatteista. Hovioikeus katsoi, että hallituksen päätös oli yhdistyksen sääntöjen vastainen. Muun muassa näillä perusteilla hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion siltä osin kuin siinä oli ollut kysymys Kennelliiton hallituksen 10.6.2010 tekemästä päätöksestä. Hovioikeus kumosi myös Kennelliiton hallituksen mainitun päätöksen. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Juha Paimela, Ulla Rantanen (eri mieltä) ja Hilppa Piirtola. Esittelijä Lauri Länsman (mietintö). Viskaali Länsman lausui mietinnössään, ettei Kennelliiton hallituksella ollut ollut yhdistyksen sääntöjen perusteella velvollisuutta palauttaa asiaa kurinpitolautakuntaan, eikä sellaista velvollisuutta johtunut myöskään yhdistyslaista. Hallituksen 10.6.2010 tekemä päätös ei ollut lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen eikä se loukannut A:n oikeusturvaa. A ei ollut edes väittänyt, että hallituksen 10.6.2010 tekemä päätös olisi ollut virheellinen sen johdosta, että hallituksen olisi tullut ilmoittaa asia uudelleen kurinpitolautakuntaan. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos Rantanen lausui, etteivät Kennelliiton hallituksen 10.6.2010 tekemän päätöksen perustelut olleet virheelliset eikä päätös ollut yhdistyksen sääntöjen vastainen. Hallituksella ei ollut ollut aihetta saattaa asiaa uudelleen kurinpitolautakunnan käsiteltäväksi. A:lla oli ollut riittävät oikeussuojakeinot, mutta hän ei ollut moittinut kurinpitolautakunnan päätöstä säädetyssä määräajassa. Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa Korkein oikeus myönsi Kennelliitolle valitusluvan. Valituksessaan Kennelliitto vaati, että Korkein oikeus kumoaa hovioikeuden tuomion ja hylkää A:n kanteen. A vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä. Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut Asian tausta ja kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa
3. Kennelliiton hallitus oli 27.8.2009 päättänyt saattaa liiton kurinpitolautakunnan käsiteltäväksi epäilyn siitä, että A on rikkonut kasvattajasitoumusta. Kurinpitolautakunta katsoi 9.3.2010 tekemässään päätöksessä A:n menetelleen koiran myynnissä vastoin kasvattajasitoumusta ja toimineen siten Kennelliiton sääntöjen vastaisesti. Kurinpitolautakunta päätti sen vuoksi rajoittaa A:n jäsenoikeuksia jatkamalla liiton hallituksen 27.8.2009 hänelle väliaikaisesti antamia kieltoja rekisteröidä kasvattamiaan pentuja sekä osallistua näyttelyihin ja kokeisiin 31.12.2011 asti. A ei nostanut moitekannetta kurinpitolautakunnan 9.3.2010 tekemästä päätöksestä, mutta pyysi, että Kennelliiton hallitus käsittelisi asian uudelleen tai palauttaisi sen kurinpitolautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallitus totesi 10.6.2010 tekemässään päätöksessä käsitelleensä ja päättäneensä asian jo 27.8.2009 ja kurinpitolautakunnan tehneen lopullisen päätöksen 9.3.2010, minkä vuoksi hallitus ei voinut sääntöjensä mukaisesti enää ottaa asiaa käsiteltäväksi.
4. Asiassa on Korkeimmassa oikeudessa kysymys enää siitä, onko Kennelliiton hallituksen 10.6.2010 tekemä päätös olla ottamatta A:n kurinpitoasiaa uudelleen käsiteltäväksi pätemätön. Yhdistyksen itsemääräämisoikeudesta
5. Yhdistyslain mukainen yhdistysautonomian periaate tarkoittaa muun muassa sitä, että yhdistys voi lain rajoissa itse päättää säännöistään ja sisäisestä toiminnastaan (KKO 2008:41, kohta 7 ja KKO 2012:50, kohta 10). Yhdistyksen sisäinen kurinpitomenettely on yhdistyslaissa säännelty vain eräin osin. Yhdistyslain 14 ja 15 §:ssä säädetään jäsenen erottamisesta yhdistyksestä, mutta laissa ei ole nimenomaista säännöstä muunlaisesta kurinpitomenettelystä. Oikeuskäytännössä on kuitenkin vakiintuneesti katsottu, että yhdistys voi yhdistysautonomian periaatteen mukaisesti säännöissään määrätä erottamista lievemmistä kurinpitotoimista (esimerkiksi KKO 1997:165). Yhdistyksen itsemääräämisoikeuteen kuuluu myös, että yhdistyksen säännöissä voidaan perustaa yhdistyksen sisäinen alistus- tai muutoksenhakujärjestelmä ja esimerkiksi oikeuttaa kurinpitoasian saaminen uuteen käsittelyyn. Yhdistyksellä ei ole kuitenkaan velvollisuutta sisällyttää sääntöihinsä mainitunkaltaisia määräyksiä. Yhdistyksen sisäistä muutoksenhakua koskevan yhdistyslain 15 §:n 3 momentin mukaan jäsenellä on oikeus hakea muutosta erottamistaan koskevaan hallituksen päätökseen saattamalla erottaminen yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi vain, jos säännöissä on tätä koskeva määräys.
6. Yhdistyksen päätöksen moitteenvaraisuutta sääntelevän yhdistyslain 32 §:n 1 momentin mukaan yhdistyksen jäsen, hallitus ja hallituksen jäsen voi nostaa yhdistystä vastaan kanteen päätöksen julistamisesta pätemättömäksi, jos yhdistyksen päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen. Moitekanteen kohteena voivat olla yhdistyksen eri toimielinten sellaiset päätökset, joissa on kysymys yhdistyksen päätäntävallan käyttämisestä. Jos kurinpitovaltaa yhdistyksessä käyttää esimerkiksi kurinpitolautakunta, moitteen kohteena on lautakunnan ratkaisu. Kennelliiton säännöt kurinpitomenettelystä
7. Kennelliiton sääntöjen 32 §:n 1 kappaleen mukaan kurinpitolautakunta käsittelee hallituksen sille ilmoittamat kurinpitoasiat. Sääntöjen 33 §:n mukaan kurinpitoasia tulee vireille kurinpitolautakunnassa hallituksen ilmoituksesta. Hallituksella on oikeus olla viemättä asiaa kurinpitolautakunnalle, mikäli se katsoo, ettei varsinaiseen kurinpidolliseen menettelyyn ole aihetta. Hallitus voi ilmoittaessaan asian kurinpitolautakunnalle määrätä jäsenelle tai Kennelliittoon kuulumattomalle henkilölle väliaikaisesti sääntöjen 34 §:n 3 kappaleen mukaisen lisäseuraamuksen. Määräys on voimassa, kunnes asia ratkaistaan kurinpitolautakunnassa lopullisesti. Sääntöjen 34 §:ssä on lueteltu kurinpidollisessa menettelyssä käytettävissä olevat seuraamukset. Korkeimman oikeuden arvio Kennelliiton hallituksen 10.6.2010 tekemästä päätöksestä
8. Vaikka yhdistyksellä onkin edellä kohdassa 3 mainituin tavoin oikeus päättää sisäisestä toiminnastaan, yhdistyksen päätöksentekomenettelyn ja tehtävien päätösten tulee olla lain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisia. Moitekanne yhdistyksen päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi voi yhdistyslain 32 §:n 1 momentin mukaisesti menestyä vain, jos päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se on muutoin lain tai sääntöjen vastainen.
9. Kennelliitolla on sääntöjensä mukaan erillinen kurinpitolautakunta, joka käsittelee kurinpitoasioita yhdistyksen hallituksen ilmoitusten perusteella. Sääntöjen 33 §:n 2 kappaleessa on myös maininta siitä, että kurinpitoasian lopullinen ratkaiseminen tapahtuu kurinpitolautakunnassa. Säännöissä ei siis ole määräyksiä sellaisesta yhdistyksen sisäisestä muutoksenhausta tai muusta menettelystä, jonka mukaan kurinpitolautakunnan päätös voitaisiin saattaa yhdistyksen muun toimielimen käsiteltäväksi. Yhdistyksen sisäisen muutoksenhakumahdollisuuden järjestämiseen sääntömääräyksin ei myöskään kohdasta 3 ilmenevin tavoin ole ollut velvollisuutta. Säännöissä ei myöskään ole annettu yhdistyksen jäsenelle oikeutta saattaa jo ratkaistu kurinpitoasia uuteen käsittelyyn.
10. Korkein oikeus toteaa, ettei yhdistyslaissa ole säännöksiä asian uudelleen käsittelemisestä. Käytännössä asian uudelleen käsitteleminen merkitsee pitkälti samaa kuin yhdistyksen sisäinen muutoksenhaku. Lisäksi Korkein oikeus toteaa, että jos yhdistyksen toimielimen päätökseen tyytymätön voisi rajoituksetta vaatia asiansa uudelleen käsittelemistä, voisi siitä seurata, etteivät päätökset tulisi koskaan lopullisiksi ja ne voitaisiin saattaa myös yhä uudestaan moitekanteella tuomioistuimen tutkittavaksi. Tämä olisi vastoin yhdistyslain 32 §:n moitekannetta ja sen nostamisen määräaikaa koskevaa sääntelyä.
11. Lainvoimainen tuomioistuinratkaisu sitoo päätöksen tehnyttä tuomioistuinta siten, ettei samaa asiaa voida yleensä ottaa uudelleen käsiteltäväksi. Sen sijaan yhdistyksen toimielimen kurinpitoratkaisu ei sido yhdistystä samalla tavalla (KKO 1997:158). Näin ollen yhdistyksen toimivaltainen elin voi yleensä ainakin vapauttaa jäsenen hänelle määrätystä kurinpitoseuraamuksesta. Tässä tapauksessa myöskään Kennelliiton säännöt eivät olisi estäneet asian uudelleen käsittelyä.
12. Korkein oikeus toteaa yhdistyksen jäsenten yhdenvertaisuuden edellyttävän, että yhdistys noudattaa esimerkiksi kurinpitoasioissa selviä ja vakiintuneita käytäntöjään yleisesti eikä valikoiden. Niinpä tällaisesta yhdistyksessä noudatetusta käytännöstä voi seurata, että kurinpitoasia on otettava uudelleen käsiteltäväksi, jos asiassa esitetään uutta merkityksellistä selvitystä. Yleisistä oikeusperiaatteista johtuu lisäksi, että yhdistys ei anna virheellisiä tietoja uudelleen käsittelemisen edellytyksistä.
13. Kennelliitto on Korkeimmassa oikeudessa ilmoittanut pitävänsä perusteltuna hovioikeuden kannanottoa siitä, että kurinpitolautakunnan samaa asiaa koskeva ratkaisu ei sellaisenaan ole este, joka estäisi ottamasta samaa asiaa uudelleen käsiteltäväksi, jos sen tueksi esitetään uutta, merkityksellistä lisäselvitystä. Säännöt eivät kuitenkaan ole velvoittaneet Kennelliittoa ottamasta asiaa uuteen käsittelyyn eivätkä myöskään antaneet yhdistyksen jäsenelle oikeutta saattaa kurinpitoasia uudelleen käsiteltäväksi.
14. Korkein oikeus katsoo, että Kennelliiton hallitus ei ole menetellyt yhdistyksen sääntöjen vastaisesti päättäessään olla ottamatta A:n kurinpitoasiaa uudelleen käsiteltäväkseen, eikä hallituksen päätös ole myöskään lain vastainen. Asiassa ei ole väitetty, että päätös ei olisi syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä. Asiassa ei siten ole yhdistyslain 32 §:n 1 momentin mukaista perustetta julistaa mainittua päätöstä pätemättömäksi. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio kumotaan ja kanne hylätään. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Pertti Välimäki, Hannu Rajalahti, Ilkka Rautio, Marjut Jokela ja Jorma Rudanko. Esittelijä Risto Niemiluoto.