2014 false KKO:2014:100 X Oy oli asetettu konkurssiin suomalaisessa tuomioistuimessa. X Oy:n konkurssipesä nosti samassa tuomioistuimessa takaisinsaantikanteen Sveitsistä ja Brittiläisiltä Neitsytsaar

§:n 2 momentin ja yleisten kansainvälisoikeudellisten periaatteiden nojalla toimivaltainen tutkimaan kanteen. Vastaajien väitteet A, S.A. ja A, BVI ovat katsoneet, ettei käräjäoikeudella ollut kansainvälistä toimivaltaa tutkia kannetta, koska X Oy ja A, S.A. olivat sopineet, että kysymyksessä oleviin oikeustoimiin liittyvät mahdolliset erimielisyydet käsitellään Sveitsin tuomioistuimessa. Takaisinsaantilain 23 § ei perusta suomalaiselle tuomioistuimelle kansainvälistä toimivaltaa. Maksukyvyttömyysasetus ei tule sovellettavaksi, koska vastaajien kotipaikat ovat Euroopan unionin ulkopuolella. Asia tulee ratkaista

§:n 2 momentin perusteella. Koska asialla ei ole mainitussa lainkohdassa tarkoitettua olennaista liittymää Suomeen, suomalainen tuomioistuin ei ole toimivaltainen tutkimaan kannetta. Käräjäoikeuden päätös 9.5.2011 Käräjäoikeus katsoi, että sopimus oikeuspaikasta ei sido konkurssipesää, koska konkurssipesä ei ollut sopinut oikeuspaikasta A, S.A:n kanssa. Käräjäoikeus totesi, että takaisinsaantilain 23 §:ssä ei säädetä tuomioistuimen kansainvälisestä toimivallasta eikä sillä sen vuoksi kysymyksessä olevan lainkohdan nojalla ole toimivaltaa asiassa. Käräjäoikeudella ei ole toimivaltaa maksukyvyttömyysasetuksen nojalla, koska vastaajien kotipaikat eivät ole Euroopan unionin alueella. Toimivaltaa ei ole myöskään Suomen ja A, S.A:n kotipaikan Sveitsin välillä voimassa olevan Luganon yleissopimuksen nojalla, koska sopimus ei koske konkurssiin liittyviä asioita. Kysymys toimivallasta oli ratkaistava

§:n 2 momentin nojalla. Sanotun lainkohdan mukaan Suomen tuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan kansainvälisluonteisen asian, jolla on olennaiseen seikkaan perustuva liittymä Suomeen, paitsi jos asiassa annettavalla Suomen tuomioistuimen ratkaisulla ei tosiasiallisesti tulisi olemaan oikeudellista merkitystä asianosaisille, tai asian tutkiminen toisen valtion tuomioistuimessa on selvästi tarkoituksenmukaisempaa ottaen huomioon liittymät eri valtioihin, asiassa esitettävä näyttö, asianosaisille aiheutuvat kustannukset ja muut olosuhteet. Käräjäoikeus katsoi esittämiensä yksityiskohtaisten arvioiden perusteella, että kanteella ei ole

§:n 2 momentissa tarkoitettua liittymää Suomeen eikä Suomen tuomioistuimen tuomiolla ole tosiasiallista oikeudellista merkitystä asianosaisille. Näin ollen käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen tutkimaan kannetta. Käräjäoikeus jätti kanteen tutkimatta. Asian on ratkaissut käräjätuomari Tarja Rossi. Turun hovioikeuden päätös 24.5.2012 Konkurssipesä valitti käräjäoikeuden päätöksestä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Matti Jalava, Kai Kokko ja Jenny Antila. Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa X Oy:n konkurssipesälle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan konkurssipesä vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja että asia palautetaan käräjäoikeuteen tutkittavaksi. A, S.A. ja A, BVI vastasivat valitukseen ja vaativat sen hylkäämistä. Välitoimi Korkein oikeus varasi asianosaisille tilaisuuden antaa lausuma Euroopan Unionin tuomioistuimen 16.1.2014 asiassa C-328/12 antaman tuomion johdosta. Asianosaiset antoivat lausumansa. Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut Kysymyksenasettelu

1. Konkurssipesä on vaatinut suomalaista konkurssituomioistuinta tutkimaan takaisinsaantia konkurssipesään koskevan kanteen Sveitsistä ja Brittiläisiltä Neitsytsaarilta olevia vastaajia vastaan. Asiassa on kysymys suomalaisen tuomioistuimen kansainvälisestä toimivallasta. Tuomioistuimen kansainvälisen toimivallan määräytyminen
2. Suomen tuomioistuimen kansainvälisestä toimivallasta säädetään 1.9.2009 voimaan tulleessa oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa. Luvun 27 §:n mukaan luvun säännöksiä sovelletaan, jollei muusta laista, Euroopan yhteisön lainsäädännöstä tai Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu. Neuvoston asetukset ovat jäsenvaltioissa välittömästi sovellettavaa oikeutta.
3. Konkurssipesän valituksen johdosta asiassa on ensin kysymys siitä, minkä säännöksen nojalla tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta tässä tapauksessa ratkaistaan. Maksukyvyttömyysasetuksen soveltaminen
4. Maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun neuvoston asetuksen EY/1346/2000 (maksukyvyttömyysasetus) 3 artiklassa säädetään tuomioistuimen toimivallasta maksukyvyttömyysmenettelyissä. Asetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan sen jäsenvaltion tuomioistuin, jossa velallisella on pääintressien keskus, on toimivaltainen aloittamaan maksukyvyttömyysmenettelyn.
5. Unionin tuomioistuin on tuomiossa Seagon, C-339/07, EU:C:2009:83 käsitellyt maksukyvyttömyysasetuksen suhdetta takaisinsaantiin. Tuomioistuin katsoi, että maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaneen jäsenvaltion tuomioistuimella oli toimivalta tutkia maksukyvyttömyyteen perustuva takaisinsaantikanne asiassa, jossa vastaajan sääntömääräinen koti-paikka on muussa jäsenvaltiossa. Ratkaisussa ei kuitenkaan ole annettu oikeusohjetta sen varalta, että vastaajan kotipaikka ei ole Euroopan Unionin jäsenvaltiossa.
6. Korkein oikeus on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään katsonut, että maksukyvyttömyysasetus ei voi tulla sovellettavaksi, jos konkurssituomioistuimessa esitetyt konkurssipesän takaisinsaantivaatimukset kohdistuvat vastaajaan, jonka sääntömääräinen kotipaikka ei ole unionin jäsenvaltiossa (KKO 2011:25, kohdat 13 ja 14).
7. Unionin tuomioistuin on sittemmin 16.1.2014 antamassaan tuomiossa Schmid, C-328/12, EU:C:2014:6 tulkinnut maksukyvyttömyysasetusta toisella tavalla. Tuomioistuimen tarkasteltavana oli kysymys siitä, onko maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisvaltion tuomioistuimilla toimivalta tutkia takaisinsaantikanne, joka on nostettu sellaista henkilöä vastaan, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka ei ole missään jäsenvaltiossa.
8. Unionin tuomioistuin tulkitsi asetuksen 3 artiklan 1 kohtaa siten, että maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisvaltio on toimivaltainen tutkimaan myös sellaisen takaisinsaantikanteen, jonka vastaajalla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa. Tuomioistuin perusteli kantaansa muun muassa sillä, että artiklan tavoitteena on konkurssiasioita koskevan tuomioistuimen toimivallan ennakoitavuus ja siten oikeusvarmuuden edistäminen. Lisäksi tuomioistuin katsoi, että vaikka tuomiota ei tunnustettaisi eikä se olisi täytäntöönpanokelpoinen kolmannessa valtiossa, muut jäsenmaat voivat tunnustaa ja panna täytäntöön kyseisen ratkaisun maksukyvyttömyysasetuksen 25 artiklan nojalla muun muassa siinä tapauksessa, että osa vastaajan omaisuudesta sijaitsee jossakin näistä jäsenvaltioista. Johtopäätökset maksukyvyttömyysasetuksen soveltumisen osalta
9. Korkein oikeus toteaa, että X Oy:n konkurssipesän pesänhoitajan nostama takaisinsaantikanne johtuu välittömästi yhtiön konkurssista ja liittyy kiinteästi yhtiön konkurssimenettelyyn. Näin ollen kysymys on maksukyvyttömyysmenettelyyn liittyvästä oikeudenkäynnistä. Koska yhtiön pääintressien keskus on Suomessa, suomalainen tuomioistuin on maksukyvyttömyysasetuksen 3 artiklan 1 kohdan nojalla toimivaltainen tutkimaan kanteen. Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 23 §:n 2 momentin mukaan takaisinsaantikanne voidaan nostaa oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa säädetyn oikeuspaikan sijasta käräjäoikeudessa, joka on käsitellyt konkurssiin asettamista koskevan asian. Lopputulos
10. Pirkanmaan käräjäoikeus on toimivaltainen ottamaan X Oy:n konkurssipesän nostaman takaisinsaantikanteen tutkittavakseen. Päätöslauselma Hovioikeuden ja käräjäoikeuden päätökset kumotaan. Asia palautetaan Pirkanmaan käräjäoikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa asia käsiteltäväkseen. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Gustav Bygglin, Marjut Jokela, Pekka Koponen, Tuula Pynnä ja Mika Huovila. Esittelijä Kristina Oinonen.