2015 false KKO:2015:53 K oli törmännyt kuljettamallaan moottoriajoneuvolla moottoritiellä valopylvääseen siten, että pylväs oli kaatunut osin vastaan tulevien ajokaistalle. PS oli kuljettamallaan auto

§:ssä säädetyt korvattavuuden edellytykset ja onko PS:n mahdollisesti omalla tuottamuksellaan myötävaikuttanut vahingon syntymiseen sillä tavoin, että se olisi otettava huomioon

§:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sovellettavat säännökset ja niiden tulkinta

1. Liikennevakuutuslain 1 §:n 1 momentin mukaan moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut henkilö- tai omaisuusvahinko korvataan ajoneuvoa varten annetusta liikennevakuutuksesta.
2. Korkein oikeus toteaa, että liikennevakuutuslain 1 §:n mukaan liikennevakuutuksesta korvattavan vahingon tulee olla syy-yhteydessä moottoriajoneuvon käyttämiseen liikenteessä. Näin ollen vahingon tulee olla tosiasiallisessa seuraussuhteessa ajoneuvon käyttämiseen liikenteessä. Syy-yhteys voi kuitenkin katketa, jos vahingon syynä arvioidaan olleen jonkin muun seikan kuin ajoneuvon liikenteeseen käyttämisen. Syy-yhteyden katkeamisen kannalta merkityksellinen väliin tuleva tekijä voi olla myös vahinkoa kärsineen oma käyttäytyminen tai passiivisuus esimerkiksi tilanteessa, jossa hän pystyisi omilla toimillaan estämään vahingon syntymisen. Pelkästään ajan kuluminen ei katkaise syy-yhteyttä. 8.

§:n 1 momentissa asetetaan edellytyksiä vahingon korvaamiselle liikennevakuutuksesta niissä tilanteissa, joissa liikennevahingossa on ollut osallisena kaksi moottoriajoneuvoa ja vahinko kohdistuu toiseen niistä. Säännöksen mukaan milloin moottoriajoneuvon aiheuttama liikennevahinko on kohdistunut toiseen moottoriajoneuvoon, ei vahinkoa korvata ensiksi mainitun ajoneuvon vakuutuksesta, jollei vahinko ole aiheutunut sen omistajan, kuljettajan tai matkustajan tuottamuksesta taikka siitä, että ajoneuvon kulku tai sijoitus oli liikennesääntöjen vastainen tahi että ajoneuvo oli puutteellisessa kunnossa.

1. Lisäksi korvausta saatetaan vähentää vahinkoa kärsineen osapuolen oman myötävaikutuksen perusteella. Lain 8 §:n 2 momentin mukaan jos myös sillä puolella, jolle vahinkoa tuli, oli tuottamusta tai muu 1 momentissa mainittu olosuhde, määrätköön oikeus huomioon ottaen kaikki vahinkoon vaikuttaneet seikat, missä määrin ja kenelle korvausta on suoritettava. Arviointi tässä tapauksessa Liikennevakuutuslain 1 §:n mukainen syy-yhteys
2. Kuten edellä kohdassa 7 on todettu, liikennevakuutuksesta korvattavan liikennevahingon tulee olla syy-yhteydessä moottoriajoneuvon käyttämiseen liikenteessä. Asiassa on riidatonta, että MS:n ajoneuvolle aiheutunut vahinko on seurausta K:n omistaman ja kuljettaman ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä. Valaisinpylväs oli riidattomasti K:n törmättyä siihen kaatunut PS:n käyttämälle ajokaistalle. PS:n kuljettama ajoneuvo ei olisi vaurioitunut, ellei K olisi törmännyt pylvääseen.
3. Asiassa ei ole saatu täsmällistä tietoa siitä, kuinka pitkä aika on kulunut K:n liikenneonnettomuuden ja PS:n vahingon välillä. Aika on kuitenkin ollut verrattain vähäinen, koska K:ta oltiin viimeksi mainitun vahingon sattuessa vasta auttamassa ajoneuvostaan ulos. Valaisinpylvästä ei ollut ehditty siirtää eikä sen sijainnista tiellä ollut ehditty varoittaa. PS oli tullut ajokaistallaan ensimmäisenä paikalle. PS:n kannalta ajokaistalle juuri kaatunutta valaisinpylvästä on pidettävä ennalta-arvaamattomana.
4. Korkein oikeus toteaa, että asiassa ei ole esitetty muuta riittävää syytä PS:n kuljettaman ajoneuvon vaurioille kuin K:n ajoneuvon törmääminen valopylvääseen. Syy-yhteyden arvioimisessa ei voida antaa merkitystä sille, että valaisinpylväs oli ollut kaatuneena jo PS:n saapuessa paikalle. Kun vahinko on selvästi aiheutunut ajoneuvon käyttämisestä liikenteeseen ja kun muuta tähän kuulumatonta seikkaa ei ole osoitettavissa vahingon syyksi, ei liikennevakuutuslain 1 §:n 1 momentin tarkoitusta vastaa myöskään tulkinta, jonka mukaan korvattaviksi katsotaan ainoastaan liikennevahingot, joissa ajoneuvo itse käytöllään, sijainnillaan tai laadullaan on välittömästi vahingon syy.
5. Korkein oikeus katsoo, että MS:n auton vauriot ovat aiheutuneet K:n ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä siten kuin liikennevakuutuslain 1 §:n 1 momentissa on säädetty.

§:n mukaiset edellytykset vahingon korvaamiselle 14. Kysymyksessä on tilanne, jossa liikennevahingossa on ollut osallisena kaksi moottoriajoneuvoa ja vahinko on kohdistunut toiseen moottoriajoneuvoon. Riidatonta on, että K:n ajoneuvon törmääminen valaisinpylvääseen on johtunut K:n tuottamuksesta tai hänen kuljettamansa ajoneuvon liikennesääntöjen vastaisesta kulusta. Korkein oikeus on edellä katsonut, että MS:n ajoneuvon vauriot ovat aiheutuneet K:n ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä.

§:n 1 momentin edellytykset vahingon korvaamiselle ovat siten olemassa. 15.

§:n 2 momentin mukaan korvauksen määrää arvioitaessa on otettava huomioon vahingon kärsineen oma myötävaikutus. Tässä tapauksessa korvauksen määrän alentaminen edellyttäisi, että myös PS:n puolella olisi ollut tuottamusta liikennevahingon syntymiseen tai että hänen kuljettamansa ajoneuvon kulku tai sijoitus olisi ollut liikennesääntöjen vastainen tahi että hänen ajoneuvonsa olisi ollut puutteellisessa kunnossa.

1. Tieliikennelain (267/1981) 23 §:n 1 momentin mukaan ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.
2. PS:n ajonopeuden oli selvitetty olleen liikennesääntöjen mukainen. Törmäykset ovat sattuneet valtatiellä, jossa vastakkaisten ajokaistojen välissä on kaide. Se, että ajokaistalle päätyisi vastakkaiselta ajokaistalta valopylväs, on yllättävää, eikä kuljettajalla ole yleisen elämänkokemuksen perusteella tarvetta varautua sellaiseen erikseen. Vaikka liikenteessä tulee sinällään varautua myös yllättäviin tilanteisiin ja pystyä reagoimaan niihin riittävän ajoissa, ei PS:llä ole ollut vallinneissa liikenneolosuhteissa aihetta alentaa ajonopeuttaan varautuakseen tilanteeseen, joka ei ole ollut ennakoitavissa. PS:n ei ole myöskään väitetty havainneen valopylvästä siten, että hänellä olisi ollut mahdollisuus estää vahinko.
3. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, että PS:n oma tuottamus tai hänen kuljettamansa ajoneuvon liikennesääntöjen vastainen kulku tai puutteellinen kunto ei ole myötävaikuttanut vahingon syntymiseen. Tämän vuoksi MS:llä on

§:n 1 momentin nojalla oikeus saada vaatimansa korvaus K:n liikennevakuutuksesta. Aiheutuneen vahingon määrä on riidaton. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia jää käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen varaan. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Liisa Mansikkamäki, Juha Häyhä, Hannu Rajalahti, Pekka Koponen ja Tuula Pynnä. Esittelijä Katariina Sorvari.