2016 false KKO:2016:12 Yhtiön tulospalkkiojärjestelmään sisältyneen rajoitusehdon mukaan osallistuminen laittomaan työtaisteluun poisti henkilöltä oikeuden tulospalkkioon siltä kaudelta, jolle laiton

§:ssä tarkoitetun yhdistymisvapauden suojan piiriin kuuluu myös työntekijöiden ryhmän oikeus ryhtyä spontaanisti työtaistelutoimenpiteisiin, joita ammattijärjestö ei ole ollut järjestämässä.

1. Kuten työsopimuslain esitöissä on todettu (HE 157/2000 vp s. 122), lain 13 luvun 1 §:n 1 momentissa säädettäisiin työnantajan ja työntekijän positiivisesta ja negatiivisesta järjestäytymisvapaudesta. Työnantajalla ja työntekijällä olisi oikeus kuulua luvalliseen yhdistykseen sekä oikeus osallistua tällaisen yhdistyksen toimintaan. Lainkohdan yksityiskohtaisten perustelujen mukaan työelämän kannalta yhdistymisvapauden merkittävä osa on ammatillinen järjestäytymisoikeus, jolla turvataan oikeus järjestäytyä taloudellisten ja sosiaalisten etujen puolustamiseksi. Ammatillinen järjestäytymisoikeus käsittää myös oikeuden työehtosopimusneuvotteluihin. Yhdistymisvapaus merkitsee muun muassa sitä, ettei vapauden käyttämisestä saa aiheutua haitallisia seurauksia. Perusteluissa on todettu edelleen, että ammattiyhdistyksen toimintaan tai lailliseen työtaistelutoimenpiteeseen osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei ole hyväksyttävä peruste työstä erottamiseen tai erilaiseen kohteluun työelämässä.
2. Korkein oikeus toteaa,

§:n säännöksellä on tarkoitettu suojata nimenomaan ammatillista järjestäytymisoikeutta, johon kuuluu myös oikeus osallistua lailliseen työtaistelutoimenpiteeseen. Esitöiden perusteella ei ole pääteltävissä, että säännöksellä olisi tarkoitus suojata myös oikeutta osallistua työntekijöiden ryhmän ilman työntekijäjärjestön myötävaikutusta järjestämiin spontaaneihin työtaistelutoimiin.

1. Tämä tulkinta saa tukea työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohdan säännöksestä. Lainkohdan mukaan asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan työntekijän osallistumista työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen. Lain esitöissä (HE 157/2000 vp s. 99-100) lausutun mukaan työtaistelutoimenpiteeseen osallistuminen voisi olla asiallinen ja painava syy työsopimuksen irtisanomiseen ainoastaan silloin, kun työtaistelutoimenpiteeseen on työehtosopimuksen voimassa ollessa ryhdytty työehtoihin vaikuttamiseksi ilman työntekijäjärjestön päätöstä tai myötävaikutusta.
2. Kuten edeltä ilmenee, työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohdassa on tarkoitettu asettaa työntekijän irti¬sanomissuojan suhteen eri asemaan yhtäältä osallistuminen työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen ja toisaalta ryhtyminen sellaiseen työtaistelutoimenpiteeseen, jonka järjestämiseen työntekijäjärjestö ei ole vähintäänkin myötävaikuttanut. Myös tällä säännöksellä suojataan siten erityisesti oikeutta osallistua työntekijöiden yhdistyksen toimintaan.
3. Edellä esitetyn perusteella Korkein oikeus katsoo,

§:n mukainen ammattiyhdistystoiminnan suoja koskee osallistumista vain sellaiseen työtaistelutoimenpiteeseen, joka on työntekijäyhdistyksen toimeenpanema taikka jonka toimeenpanemiseen yhdistys on myötävaikuttanut. Työtaistelutoimenpiteen oikeudellinen luonne tässä tapauksessa

1. Metallityöväen Liitto ry:n mukaan työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentissa (23/2004) tarkoitettua ammattiyhdistystoimintaa on myös työehtosopimuslain 8 §:n 2 virkkeessä tarkoitettu valvontavelvollisuuden laiminlyönti. Kun laiminlyönnissä on kysymys yhdistyksen toiminnasta, kanteessa tarkoitetuissa työnseisauksissa on ollut kysymys ammattiyhdistystoiminnasta. Yhtiö taas on katsonut, että valvontavelvollisuuden rikkomista ei voida rinnastaa ammattiyhdistyksen myötävaikutukseen sen paremmin työehtosopimuslakia kuin työsopimuslakia tulkittaessa. Myötävaikutus rinnastuu luonteeltaan ja seuraamuksiltaan varsinaiseen päätökseen toimeenpanna työtaistelu.
2. Kysymys siitä, ovatko kanteessa tarkoitetut työtaistelutoimenpiteet ammattijärjestön toimeenpanemia vai työntekijöiden ryhmän yksin päättämiä kollektiivisia toimenpiteitä, tulee arvioitavaksi lähtökohtaisesti työsopimuslain perusteella. Kuten edellä on työsopimuslain tulkinnasta todettu, työtaistelutoimenpidettä voidaan pitää työntekijäyhdistyksen toimeenpanemana paitsi silloin, kun yhdistys on siitä päättänyt, myös silloin, kun yhdistys on siihen myötävaikuttanut (kohta 31).
3. Vastaava työtaistelun toimeenpanijaa koskeva kysymys on keskeinen työtuomioistuimessa käsiteltävissä työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevissa riidoissa. Työehtosopimuslain 8 §:n ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun työrauhavelvollisuuden rikkomisen toteaminen on työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä edellyttänyt sitä, että yhdistystä on voitu jollain perusteella pitää työtaistelun toimeenpanijana. Jos ammattiosasto tai -liitto on tehnyt päätöksen työtaisteluun ryhtymisestä tai muutoin ottanut toimenpiteen nimiinsä, se on asetettu vastuuseen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta (ks. viimeksi mainituista esim. TT 2013-139 ja TT 2013-181). Tällainen vastuu on asetettu myös, kun ammattiliitto on tukenut työtaistelutoimenpiteitä (TT 2006-20) tai ammattiosaston edustajan on katsottu toimillaan hyväksyneen lakon toimeenpanon (TT 2013-138). Saman pykälän toisessa virkkeessä tarkoitetun valvontavelvollisuuden laiminlyönnin toteaminen puolestaan on edellyttänyt lähinnä sitä, että työntekijäjärjestö on ollut tietoinen jäsentensä käynnistämästä työtaistelutoimenpiteestä, mutta ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin sen päättämiseksi (esim. TT 2014-64). Valvontavelvollisuutta on työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä tulkittu ankarasti; epäonnistumista työtaistelutoimenpiteen estämisessä on yleensä pidetty valvontavelvollisuuden laiminlyöntinä.
4. Korkein oikeus katsoo, että myötävaikuttamiseksi on perusteltua myös tässä yhteydessä käsittää sekä työtaistelutoimen aktiivinen edistäminen että sen tukeminen ammattiyhdistyksen taholta. Pelkästään valvontavelvollisuuden laiminlyönnin ei sen sijaan voida katsoa merkitsevän sitä, että ammattiyhdistys olisi myötävaikuttanut työtaistelutoimenpiteeseen.
5. Asiassa on kohdissa 2 ja 3 todetuin tavoin riidatonta, että työntekijöiden ammattiyhdistykset ovat yhtiön Vaasan ja Harjavallan toimipisteissä toteutettujen työnseisausten yhteydessä laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa. Asiassa ei ole väitettykään, että ammattiyhdistykset olisivat toimeenpanneet työtaistelut tai ottaneet toimet nimiinsä tai että ne toimenpiteistä tietoisiksi tultuaan olisivat antaneet toimenpiteille niiden käynnissä ollessa nimenomaista tukea tai hyväksyntänsä. Kanteissa tarkoitetut työnseisaukset eivät siten ole olleet ammattiyhdistysten toimeenpanemia.
6. Työtaistelutoimenpiteissä on ollut kysymys työntekijöiden omasta toiminnasta, joka ei ole yhteydessä lailla suojattuun ammatillisen järjestäytymisen vapauteen, lakko mukaan lukien. Korkein oikeus katsoo, että yhtiö ei ole toiminut työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentin (23/2004) syrjintäkiellon ja 13 luvun 1 §:n yhdistymisvapauden käytön estämisen ja rajoittamisen kiellon vastaisesti evätessään tulospalkkiojärjestelmän rajoitusehdon nojalla työnseisauksiin osallistumisen perusteella kanteessa tarkoitetut henkilökohtaiset tulospalkkiot työnseisauksiin osallistuneilta työntekijöiltään. Rajoitusehdon suhde työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaiseen vahingonkorvausvelvollisuuteen
7. Työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan työntekijän, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia tai aiheuttaa työssään työnantajalle vahinkoa, on korvattava työnantajalle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslain (412/1974) 4 luvun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan.
8. Kuten edellä kohdassa 8 on todettu, tulospalkkion maksamisen ehdot olivat olleet yhtiön yksipuolisesti päätettävissä ja yhtiö oli siten voinut asettaa tulospalkkion vuosittaiselle maksamiselle ehtoja edellyttäen, etteivät ehdot olleet työsopimuslain pakottavien säännösten vastaisia.
9. Korkein oikeus toteaa, että tulospalkkion menettämistä koskevan rajoitusehdon soveltamisessa on kysymys työnantajan määrittelemistä tulospalkkion maksamisen edellytyksistä. Rajoitusehdon mukaan tulospalkkion menettäminen ei ole ollut sidoksissa laittomasta työtaistelutoimenpiteestä työnantajalle aiheutuneeseen vahinkoon, eikä ehdon soveltamisella ole siten laajennettu työntekijän vahingonkorvausvelvollisuutta työsopimuslaissa kielletyllä tavalla. Lopputulos
10. Metallityöväen Liitto ry:n valitus hylätään. Tuomiolauselma Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Liisa Mansikkamäki, Pertti Välimäki, Soile Poutiainen, Ari Kantor ja Mika Huovila. Esittelijä Mervi Pere.