§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi yleiseksi rekisteriksi. Kysymys myös A:n tahallisuuden arvioinnista. (Ään.) RL 16 luku 7 § Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Syyte A oli turvapaikkahakemuksen johdosta pidetyssä alustavassa puhuttelussa kertonut poliisille olevansa Syyrian kansalainen jättäen kertomatta olevansa myös Puolan ja siten Euroopan unionin kansalainen. A oli siten aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään ulkomaalaisrekisteriin antanut rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon kansalaisuudestaan ja hankkiakseen hyötyä käyttänyt kyseistä virhettä hyväkseen. A oli erehdyttänyt Maahanmuuttovirastoa perusteettomasti maksamaan hänelle vastaanottorahoja 587,20 euroa ja majoituskustannuksia 2 306,22 eurolla. Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 31.10.2014 Käräjäoikeus katsoi, että ulkomaalaisrekisteri oli
§:n 1 momentin tarkoittama yleinen rekisteri ja että A oli antanut väärän tiedon kansalaisuudestaan tarkoituksenaan hankkia itselleen ja perheelleen Suomesta taloudellista etua, jota ei ollut saatavissa Puolasta. A:n tahallisuus oli kattanut myös sen seikan, että virheellinen tieto saatetaan merkitä Suomen viranomaisten rekisteriin. Käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen rekisterimerkintärikokseen ja tuomitsi hänet tästä ja petoksesta sakkorangaistukseen. Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Tomi Vistilä ja lautamiehet. Vaasan hovioikeuden tuomio 25.8.2015 Hovioikeus katsoi, että ulkomaalaisrekisterin pitämisen tarkoitus ja rekisterin tietoja koskeva salassapitosäännös puoltavat sitä, ettei ulkomaalaisrekisteri ole rikoslain 16 kuvun 7 §:ssä tarkoitettu yleinen rekisteri. Ulkomaalaisrekisteri oli tarkoitettu yksinomaan viranomaisten sisäiseen käyttöön, minkä vuoksi ulkomaalaisrekisteri ei voinut olla rekisterimerkintärikoksen kohteena. Hovioikeus hylkäsi syytteen ja vapautti A:n tuomitusta rangaistuksesta. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pirjo Latvala, Jukka Mäkelä ja Ulla-Maj Leppäkorpi. Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa Valituslupa myönnettiin. Valituksessaan syyttäjä vaati, että A tuomitaan rangaistukseen rekisterimerkintärikoksesta. Vastauksessaan A vaati, että valitus hylätään. Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut Tausta ja kysymyksenasettelu 1. Saapuessaan Suomeen A on hakenut turvapaikkaa. Alustavassa turvapaikkapuhuttelussa 21.7.2014 hän on kertonut olevansa Syyrian kansalainen, mutta jättänyt kertomatta, että hän oli myös Puolan kansalainen. Poliisi on merkinnyt A:n antamat tiedot ulkomaalaisrekisteriin. 2. A oli oma-aloitteisesti 2.9.2014 toimittanut poliisille kirjeen, jossa hän kertoi olevansa myös Puolan kansalainen. Koska Puolan kansalaisena hän ei voinut saada kansainvälistä suojelua suhteessa Syyriaan, A oli peruuttanut turvapaikkahakemuksensa ja pyytänyt oleskelulupaa. Sittemmin A oli poistunut Suomesta. 3. Syyttäjä oli syytteessään vaatinut
§:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan nojalla A:n tuomitsemista rangaistukseen rekisterimerkintärikoksesta. Syytteen mukaan A oli aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään ulkomaalaisrekisteriin antanut väärän tiedon kansalaisuudestaan jättämällä kertomatta, että hän oli myös Puolan kansalainen. Lisäksi hän oli hankkiakseen hyötyä käyttänyt hyväkseen rekisteriin aiheuttamaansa virhettä. 4.
§:n 1 momentin mukaan joka 1) aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon tai 2) hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka toista vahingoittaakseen käyttää hyväkseen 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla aiheutettua virhettä, on tuomittava rekisterimerkintärikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu yleinen rekisteri. Tahallisuus rekisterimerkintärikoksen tunnusmerkistössä 13. Rekisterimerkintärikokseen syyllistyy
§:n 1 momentin 1 kohdan mukaan se, joka aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon.
§:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyn tunnusmerkistön mukaan tieto on kuitenkin lisäksi pitänyt antaa nimenomaisesti siinä tarkoituksessa, että se merkitään rekisteriin. Kysymys on siis korotetusta tahallisuusvaatimuksesta. Korkein oikeus katsoo tämän tarkoittavan sitä, että tekijällä pitää olla normaalia todennäköisyystahallisuutta parempi tieto sekä rekisteristä että annettavan tiedon rekisteriin merkitsemisestä.
§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Virheen hyväksikäyttöön perustuva syyte 19. Syyttäjä on syyttänyt A:ta myös siitä, että hän on käyttänyt aiheuttamaansa virhettä hyväkseen.
§:n 1 momentin 2 kohdan mukaan rekisterimerkintärikoksesta tuomitaan se, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka toista vahingoittaakseen käyttää hyväkseen 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla aiheutettua virhettä. 20. Kun A ei ole aiheuttanut virhettä
§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, hänen syykseen ei voida lukea myöskään momentin 2 kohdan mukaista rikosta. 21. Edellytyksiä syyttäjän valituksen ja syytteen hyväksymiselle ei ole. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Gustav Bygglin, Pertti Välimäki, Juha Häyhä (eri mieltä), Soile Poutiainen ja Päivi Hirvelä. Esittelijä Eeva Palaja (mietintö). Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto Määräaikainen oikeussihteeri Palaja: Mietintö on Korkeimman oikeuden ratkaisun mukainen siltä osin, että asiassa on ensin ratkaistava, onko ulkomaalaisrekisteri sellainen yleinen rekisteri, jota tarkoitetaan
§:n 1 momentin 1 kohdassa sekä että vaikka ulkomaalaisrekisterissä olevat tiedot eivät lähtökohtaisesti ole yleisölle julkisia, mainittu rekisteri on edellä sanotussa lainkohdassa tarkoitettu yleinen rekisteri. Tämän jälkeen Korkein oikeus katsonee, että asiassa on kysymys
§:n 1 momentin 1 kohdan muusta tunnusmerkistöstä. Mainitun lainkohdan mukaan rikosrekisterimerkintärikoksesta on tuomittava se, joka aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon. Lainkohta edellyttää sitä, että tieto annetaan rekisteriin merkitsemistä varten. Tekijällä tulee näin ollen olla tieto sekä rekisteristä että tiedon merkitsemisestä sinne. A on sinänsä tiennyt antavansa virheellisen tiedon, kun hän ei ole kertonut olevansa myös Euroopan unionin jäsenmaan Puolan kansalainen maahan saapuessaan. A ei kuitenkaan ole ollut tietoinen siitä, että hänen antamansa tiedot merkitään ulkomaalaisrekisteriin eikä asiassa ole edes väitetty hänen olleen tällaisesta rekisteristä tietoinen. Hän ei siten ole voinut antaa väärää tietoa aiheuttaakseen virheen ulkomaalaisrekisteriin. Tämän vuoksi Korkein oikeus katsonee, että A ei ole syyllistynyt
§:n 1 momentin 1 kohdan tunnusmerkistön mukaiseen tekoon. Siltä osin kuin syytteessä on vielä kysymys siitä, että A on käyttänyt aiheuttamaansa virhettä hyväkseen, mietintö on Korkeimman oikeuden ratkaisun mukainen. Oikeusneuvos Häyhä: Hyväksyn esittelijän mietinnön.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.