2019 false KKO:2019:10 Yhtiö oli vaatinut, että markkinaoikeus määrää todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain nojalla ulosottomiehen ottamaan jälje

§ (678/2006) on säädetty, kun direktiivi on pantu täytäntöön. Pykälän 1 momentin mukaan tuomioistuin voi teollis- tai tekijänoikeuden loukkaamista koskevassa riita-asian oikeudenkäynnissä määrätä vastaajan, jonka on todettu loukanneen tällaista oikeutta kaupallisessa laajuudessa, antamaan tarpeelliset tiedot oikeutta loukkaavien tavaroiden tai palvelujen alkuperästä ja jakeluverkosta. Pykälän 3 momentin mukaan tuomioistuin määrää, miten tiedot on annettava, ja voi määrätä vastaajan antamaan tiedot sakon uhalla. Vuonna 2013 lakiin otetun 7 b §:n (120/2013) mukaan markkinaoikeus päättää turvaamistoimesta ja 7 a §:n mukaisesta tiedoksisaantia koskevasta määräyksestä myös, jos pääasiaa koskeva oikeudenkäynti ei ole vielä vireillä.

1. Direktiivin 8 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat teollis- tai tekijänoikeuden loukkausta koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä kantajan perustellusta ja oikeasuhteisesta pyynnöstä määrätä, että sellaisten tavaroiden ja palvelujen alkuperästä ja jakeluverkosta, jotka loukkaavat teollis- tai tekijänoikeutta, annetaan tietoja.
2. Euroopan unionin tuomioistuin on tulkinnut direktiivin 8 artiklaa ja siihen sisältyvää ilmaisua "oikeudenkäynnin yhteydessä" NEW WAVE -ratkaisussaan (tuomio 18.1.2017, NEW WAVE CZ, C-427/15, EU:C:2017:18, kohdat 20, 25 ja 27). Unionin tuomioistuin on todennut, että 8 artiklan 1 kohdassa säädetty tiedonsaantioikeus mahdollistaa sen, että teollis- ja tekijänoikeuden haltija voi toteuttaa oikeutensa suojaamiseksi säädetyt toimenpiteet, kuten esittää turvaamistoimia ja vaatia vahingonkorvauksia. Jos oikeudenhaltijalla ei ole kaikkia tietoja hänen oikeuteensa kohdistuvan loukkauksen laajuudesta, hän ei kykene määrittämään ja laskemaan tarkoin vahingonkorvausten määrää. Tiedonsaantioikeuden käyttämistä ei siten ole aihetta rajata vain oikeudenkäynteihin, joissa vaaditaan sen toteamista, että teollis- tai tekijänoikeutta on loukattu. Korkeimman oikeuden arviointi tiedonsaantioikeudesta Määräyksen antaminen ennen pääasiaa
3. A Oy on hakemuksessaan markkinaoikeudelle ja valituksessaan Korkeimmalle oikeudelle vaatinut, että yhtiön edustaja ja asiamies saavat tutustua ja jäljentää sitä aineistoa, jonka ulosottomies on turvaamistoimen täytäntöönpanossa tallentanut. Kysymys on siten yhtiön oikeudesta saada tietoja B Oy:n Happo78 plus -nimisten tuotteiden kauppaan liittyvistä asiakirjoista.
4. Korkein oikeus toteaa, että

§:n sanamuoto samoin kuin säännökseen johtaneet esityöt (HE 26/2006 vp s. 19 - 20) lähtevät siitä, että vaatimus tietojen saamisesta voidaan tehdä vain oikeudenloukkausta koskevassa pääasian oikeudenkäynnissä ja silloinkin vasta, kun tuomioistuin on todennut loukkauksen. Toisaalta myöhemmin säädetyn 7 b §:n mukaan markkinaoikeus voi antaa tietojensaantia koskevan määräyksen myös ennen pääasian vireille tuloa. Ottaen lisäksi huomioon edellä kohdassa 27 esitetyt unionin tuomioistuimen kannanotot siitä, että direktiivin 8 artiklassa säädetyn tiedonsaantioikeuden käyttöä ei ole aihetta rajata loukkausoikeudenkäynteihin, Korkein oikeus katsoo, että markkinaoikeus ja Korkein oikeus muutoksenhakutuomioistuimena voivat ratkaista tiedonsaantia koskevan vaatimuksen ennen loukkausoikeudenkäynnin alkamista ja turvaamistoimiasian yhteydessä. Tiedonsaantioikeuden edellytysten arviointi

1. Korkein oikeus toteaa, että koska tiedonsaantia koskeva määräys voidaan edellisestä kohdasta ilmenevin perustein käsitellä 7 a §:n sanamuodosta poiketen erillään loukkausoikeudenkäynnistä, on välttämätöntä tulkita sitä 7 a §:n 1 momentissa olevaa edellytystä, että tuomioistuin on todennut vastaajan loukanneen teollis- tai tekijänoikeutta kaupallisessa laajuudessa. Edellytykseksi ei voida asettaa, että loukkaus on jo tuomiossa vahvistettu. Johtoa harkinnalle voidaan soveltuvin osin hakea turvaamistoimen määräämisen yleisistä edellytyksistä. Hakijan on kuitenkin esitettävä perusteltu pyyntö, jossa kohtuullisesti saatavissa olevaan ja riittävään todistusaineistoon tukeutuen saatetaan todennäköiseksi, että hänen teollisoikeuttaan on loukattu.
2. Tiedonsaantioikeutta on tämän jälkeen arvioitava sen kannalta, ovatko pyydetyt tiedot hakijalle tarpeellisia, jotta hakija voi ryhtyä oikeudenkäyntiin, määrittää korvausvaatimuksensa ja näyttää toteen vaatimustensa perusteet.

§:n 2 momentissa on tarkemmin määritelty ne tiedot, joita tuotteiden alkuperästä ja jakeluverkosta on annettava. Lopuksi tiedonsaantioikeutta on arvioitava sen kannalta, onko tietojen luovuttamisesta vastapuolelle aiheutuvan haitan ja tietojen saamisesta hakijalle koituvan edun välillä sellainen epäsuhta, että tietojen määrääminen luovutettavaksi olisi kohtuutonta. Tässä arvioinnissa huomiota on kiinnitettävä myös esitettyyn loukkauksen todennäköisyyttä ja laajuutta koskevaan selvitykseen. Myös muut tietojen luovuttamisen oikeudelliset esteet voivat tulla arvioitaviksi. 32. Tässä asiassa B Oy ei ole riitauttanut sitä, että se on Happo78 plus -nimisiä tuotteita tarjoamalla ja toimittamalla loukannut hakijan patenttioikeutta. Loukkaus on tapahtunut kaupallisessa laajuudessa. Arvioidessaan turvaamistoimen edellytyksiä kohdassa 13 Korkein oikeus on jo todennut, että mainittuja tuotteita koskevat laskut, kuitit ja muu kirjanpitoaineisto sekä tilausasiakirjat ovat loukkaavien tavaroiden alkuperää ja jakeluverkkoa selventäviä ja siten oikeudenkäynnin kannalta tarpeellisia tietoja. 33.

§:n 3 momentin mukaan vastaajan velvollisuudesta tai oikeudesta kieltäytyä kertomasta seikkaa on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa säädetään todistajasta. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 19 §:n mukaan liike- tai ammattisalaisuudesta saa kieltäytyä todistamasta, jolleivät erittäin tärkeät syyt ottaen huomioon asian laatu, todisteen merkitys asian ratkaisemisen kannalta ja seuraukset sen esittämisestä sekä muut olosuhteet vaadi todistamista.

1. Kuten unionin tuomioistuin on todennut, teollis- ja tekijänoikeudet kuuluvat perusoikeutena suojatun omistusoikeuden piiriin, ja tiedonsaantioikeus on sitä turvaava oikeussuojakeino (NEW WAVE, C-427/15, kohta 25). Tietolähteiden luottamuksellisuuden suojaa harkittaessa kysymys on eri perusoikeuksiin liittyvien vaatimusten välttämättömästä yhteensovittamisesta, jossa on varmistettava eri perusoikeuksien välinen asianmukainen tasapaino. Ratkaisussaan Coty Germany (tuomio 16.7.2015, Coty Germany, C-580/13, EU:C:2015:485, kohdat 33, 34 ja 37) unionin tuomioistuin katsoi direktiivin 8 artiklan olevan esteenä kansalliselle säännökselle, jolla luottolaitokselle annettiin rajoittamaton ja ehdoton oikeus kieltäytyä pankkisalaisuuteen vedoten antamasta artiklan nojalla vaadittuja tietoja tilinhaltijan nimestä ja osoitteesta.
2. Tässä asiassa B Oy on vedonnut siihen, että sen kilpailija A Oy saisi tietoonsa myös B Oy:n muuhun liiketoimintaan liittyviä tietoja. Korkein oikeus toteaa, että kyseessä olevat tiedot koskevat vastaajan liiketoimintaa ja kuuluvat vastaajan liikesalaisuuksien suojan piiriin.
3. Kun tässä asiassa pyydetyt tiedot kuitenkin koskevat vain yksilöityjä, hakijan patenttioikeutta riidattomasti loukkaavaa tuoteryhmää koskevia asiakirjoja, Korkein oikeus katsoo, että erittäin tärkeät syyt vaativat tietojen luovuttamista. Loukkauksesta esitetty selvitys huomioon ottaen näiden tietojen luovuttaminen ei myöskään ole epäsuhteessa siihen, mikä on tietojen merkitys yhtäältä hakijalle ja toisaalta vastapuolelle. Lisäksi Korkein oikeus viittaa todistelun turvaamislain 6 §:ään, jossa olevan viittaussäännöksen mukaan tietoja saaneen hakijan vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta säädetään viranomaistoiminnan julkisuudesta annetussa laissa. Tiedonsaannin toteuttamistapa 37.

§:n 3 momentin mukaan tuomioistuin määrää tarkemmin, miten tiedot annetaan. Lain esitöiden mukaan tiedot voidaan antaa esimerkiksi kirjallisesti suoraan kantajalle tai suullisesti tuomioistuimessa (HE 26/2006 vp s. 20). Korkein oikeus toteaa, että säännös antaa tuomioistuimelle harkintavaltaa sen suhteen, millä tavalla tiedonsaantioikeus on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Estettä ei ole sille, että määrätään annettavaksi jäljennös sellaisesta asiakirjasta, joka sisältää oikeudenkäynnissä tarvittavia tietoja, kun tästä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.

1. Asiakirjoja koskevan turvaamistoimen täytäntöönpanossa ulosottomies, tarvittaessa esteetöntä asiantuntijaa apunaan käyttäen, erottelee tuomioistuimen määräämät tiedot muusta aineistosta ja jäljentää tai muutoin tallentaa kyseiset tiedot. Hakija on pyytänyt saada tutustua tähän ulosottomiehen hallintaan tulleeseen aineistoon ja saada siitä jäljennöksiä. Korkein oikeus katsoo, että tiedonsaantioikeuden kytkeminen tällä tavalla rajattuun aineistoon turvaa sekä hakijan että vastapuolen etuja. Hakijan tiedonsaantioikeus voidaan siten määrätä toteutettavaksi hakijan pyytämällä tavalla niin, että yhtiön edustaja ja asiamies saavat tutustua turvaamistoimen kohteena oleviin, sisällöltään rajoitettuihin asiakirjoihin ja ottaa niistä jäljennöksiä. Hakijan on hävitettävä haltuun saamansa aineisto heti siltä osin kuin mahdollisesti osoittautuu, että se ei olekaan todisteena patentinloukkausta koskevassa asiassa tarpeen. Korkeimman oikeuden johtopäätös tiedonsaannista
2. Korkein oikeus katsoo, että A Oy:n tietojensaantivaatimus voidaan käsitellä turvaamistoimiasian yhteydessä. Vastapuolelle ei aiheudu tietojen antamisesta haittaa, joka olisi epäsuhteessa hakijan tarpeeseen saada oikeudenkäyntiä varten tarpeellisia tietoja patenttinsa loukkauksesta. Tiedonsaantioikeus voidaan määrätä toteutettavaksi hakijan vaatimuksen mukaisella tavalla, jolloin hakija voi tutustua turvaamistoimen kohteena olevaan aineistoon ulosottomiehen luona ja saada käyttöönsä jäljennöksiä asiakirjoista. Päätöslauselma Markkinaoikeuden päätöstä muutetaan. Korkein oikeus määrää ulosottomiehen ottamaan jäljennökset tai valokuvaamaan B Oy:n hallussa olevat, Happo78 plus -nimisiin tuotteisiin liittyvät laskut, kuitit, kirjanpitoaineiston ja tilausasiakirjat vuosien 2014 - 2016 ajalta niiden esiintymismuodosta riippumatta. Turvaamistoimi koskee aineistoa, joka sijaitsee B Oy:n toimitiloissa tai B Oy:n käytössä olevilla palvelimilla, joihin yhtiön toimitiloista on tietoliikenneyhteys. Korkein oikeus määrää B Oy:n luovuttamaan ulosottomiehelle edellä mainitun turvaamistoimen toteuttamisen edellyttämät salasanat ja käyttäjätunnukset. Ulosottomies saa tarpeen vaatiessa käyttää turvaamistoimen täytäntöönpanossa apunaan esteetöntä asiantuntijaa. Mainitun asiantuntijan vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa. Edellä mainituilla toimenpiteillä saatu aineisto määrätään jäämään tässä vaiheessa ulosottomiehen haltuun. Turvaamistoimen osalta noudatetaan, mitä markkinaoikeuden päätöksessä on lausuttu pääasian vireillepanosta, turvaamistoimen täytäntöönpanosta, vakuuksista ja turvaamistoimen peruuttamisesta. Korkein oikeus määrää, että A Oy:n edustajalla ja asiamiehellä on oikeus tutustua ulosottomiehen luona tämän täytäntöönpaneman turvaamistoimen kohteena olevaan aineistoon ja saada siitä käyttöönsä jäljennöksiä ja valokuvia. Salassa pidettäviä tietoja asianosaisasemansa perusteella saaneen A Oy:n sekä sen edustajan ja asiamiehen vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa. A Oy:n sekä sen edustajan ja asiamiehen on heti hävitettävä tämän päätöksen perusteella saamansa tiedot siltä osin kuin ne eivät ole tarpeen tässä päätöksessä tarkoitetun patentin loukkausta koskevassa asiassa. A Oy:n valitus hylätään enemmälti. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Ilkka Rautio, Marjut Jokela, Jarmo Littunen ja Tatu Leppänen. Esittelijä Katariina Sorvari.