§:n 2 momentissa säädetty määräaika jakoluettelon toimittamiselle oli kulunut umpeen. Riitautukset jätettiin myöhässä tehtyinä tutkimatta. (Ään.) KonkL 13 luku 6 § KonkL 13 luku 10 § 2 mom Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Varsinais-Suomen käräjäoikeuden päätös 15.12.2015 nro 15/38969 ja Turun hovioikeuden päätös 12.4.2017 nro 365 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa. Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomari Hanna Väliaho ja hovioikeudessa hovioikeuden jäsenet Kari-Matti Kauppila, Juha Laaksonen ja Anne Laine. Esittelijä Helena Virtanen. Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa A:lle ja B:lle myönnettiin valituslupa rajoitettuna koskemaan kysymystä, onko pesänhoitajan esittämät riitautukset voitu tutkia. Muilta osin kysymys valitusluvan myöntämisestä siirrettiin ratkaistavaksi valituksen käsittelyn yhteydessä. A ja B vaativat ensisijaisesti, että pesänhoitajan esittämät valvontoja 21 ja 22 koskevat riitautukset jätetään tutkimatta, ja toissijaisesti, että kyseiset riitautukset hylätään tai että asia palautetaan käräjäoikeuden käsiteltäväksi. X Oy:n konkurssipesä vaati, että valitus hylätään. Korkeimman oikeuden ratkaisu Valituslupaa koskeva ratkaisu Valituslupaa ei myönnetä siltä osin kuin kysymys valitusluvan myöntämisestä on siirretty ratkaistavaksi valituksen käsittelyn yhteydessä. Pääasiaratkaisun perustelut Asian tausta ja käsittely alemmissa oikeuksissa
§:n 2 momentin mukaisessa määräajassa. Kun mainitun luvun 6 §:ssä kuitenkin nimenomaisesti säädetään, että pesänhoitaja voi esittää uuden riitautuksen, kunnes hän toimittaa jakoluettelon tuomioistuimelle, käräjäoikeus on katsonut pesänhoitajan tehneen riitautukset ajoissa.
§:n 2 momentissa jakoluettelon toimittamiselle säädetyn määräajan kuluttua umpeen, mutta ennen jakoluettelon toimittamista käräjäoikeudelle, ja onko riitautukset näin ollen voitu tutkia. Riitautuksen toimittamista koskevat säännökset
§:n 2 momentin mukaan pesänhoitajan on toimitettava jakoluettelo tuomioistuimen vahvistettavaksi viimeistään kolmen kuukauden kuluttua jakoluetteloehdotuksen määräpäivästä. Jos saatava on riitautettu, pesänhoitajan on toimitettava jakoluettelon ohessa riitautusta koskevat asiakirjat tuomioistuimelle. Jos asianosaisten kuuleminen on kesken tai sovintoneuvottelut ovat kesken, pesänhoitajan on ilmoitettava siitä tuomioistuimelle.
§:n 2 momentin mukaisen määräpäivän jälkeen. 15. Kuten edellä on selostettu, konkurssilain 13 luvussa säädetään ensinnäkin jakoluetteloehdotuksen ja jakoluettelon toimittamisen määräajoista. Luvun 2 §:n 1 momentissa säädetään jakoluetteloehdotuksen laatimisen määräajasta, jota tuomioistuin voi erityisestä syystä pidentää.
§:n 2 momentissa säädetään määräajasta, jonka kuluessa pesänhoitajan on toimitettava jakoluettelo tuomioistuimen vahvistettavaksi. Tämä kolmen kuukauden pituinen määräaika, joka alkaa jakoluetteloehdotuksen määräpäivästä, on ehdoton, eikä sitä voida pidentää. 16. Mainitussa luvussa säädetään myös valvontojen riitautusten määräajoista. Luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti lähtökohtana on, että pesänhoitajan on merkittävä riitautuksensa jo jakoluetteloehdotukseen. Velkojan ja velallisen on puolestaan luvun 4 §:n 2 momentin mukaan toimitettava riitautuksensa pesänhoitajalle kuukauden kuluessa jakoluetteloehdotuksen valmistumispäivästä. Luvun 6 §:n mukaan pesänhoitaja voi vielä jakoluetteloehdotuksen valmistumisen jälkeen riitauttaa saatavan, joka oli ehdotukseen merkitty hyväksytyksi. Pesänhoitaja voi esittää tällaisen uuden riitautuksen, kunnes hän toimittaa jakoluettelon tuomioistuimelle.
§:n 2 momentissa säädetään vielä, että jos saatava on riitautettu, pesänhoitajan on toimitettava jakoluettelon ohessa riitautusta koskevat asiakirjat tuomioistuimelle.
§:n 2 momentissa asetetun ehdottoman määräajan noudattamisen. Konkurssilain 14 luvun 1 §:n mukaan konkurssipesä on selvitettävä tehokkaasti, taloudellisesti ja joutuisasti sekä niin, ettei kenenkään oikeuksia loukata. Luvun 3 §:n mukaan pesänhoitajan on hoidettava tehtävänsä huolellisesti ja hyvää pesänhoitotapaa noudattaen, ja hänen on toimittava tehtävässään velkojien yhteiseksi eduksi.
§:n 2 momentissa jakoluettelon toimittamiselle säädetyn määräajan päättymisen jälkeen. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, että pesänhoitaja on esittänyt nyt kysymyksessä olevat riitautukset myöhässä, eikä niitä ole sen vuoksi voitu tutkia. Päätöslauselma Hovioikeuden päätös kumotaan. Käräjäoikeuden päätöstä muutetaan siten, että pesänhoitajan valvontoja 21 ja 22 koskevat riitautukset jätetään tutkimatta. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Jarmo Littunen (eri mieltä), Tuomo Antila, Tatu Leppänen ja Mika Ilveskero (eri mieltä). Esittelijä Jussi Virtanen (mietintö). Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot Määräaikainen oikeussihteeri Virtanen: Esittelijän mietintö oli kohtien 1 - 16 osalta Korkeimman oikeuden ratkaisun mukainen. Tämän jälkeen Korkein oikeus lausunee seuraavan: Lakiteksti ei anna selvää vastausta tilanteen, jossa pesänhoitaja on toiminut konkurssilain 13 luvun 6 §:n sanamuodon mukaisesti, mutta ylittänyt 10 §:n 2 momentissa säädetyn määräajan, ratkaisemiseen. Myöskään lain esitöissä ei ole käsitelty 6 §:n ja 10 §:n 2 momentin keskinäistä suhdetta. Tässä tilanteessa ratkaisun perusteita on etsittävä säännösten sanamuodon ohella niiden tavoitteista ja säännösympäristöstä. Tulkintaa, että konkurssilain 13
§:n 2 momentin määräajan päättyminen katkaisisi oikeuden riitautusten tekemiseen, puoltaa tavoite konkurssipesän joutuisasta selvittämisestä. Tulkintaa puoltaa myös se kohdassa 13 viitattu konkurssilain esitöiden perustelulausuma, että pesänhoitajan tulisi tehdä riitautus vain poikkeuksellisesti vasta jakoluetteloehdotuksen valmistuttua. Tulkinta olisi myös johdonmukainen siihen nähden, että konkurssilain 13 luvun 1 §:n 1 momenttiin ja 4 §:ään perustuvat riitautusoikeudet ovat sidottuja kiinteisiin määräaikoihin. Lisäksi tämä tulkinta vastaisi kumottua konkurssisääntöä, jonka 35 ja 67 a §:n (1027/1993) mukaan myös pesänhoitajan oli tehtävä riitautukset tuomioistuimen asettamassa määräajassa. Edelleen tämä tulkinta suojaisi konkurssissa saataviaan valvoneiden luottamusta siihen, että tietyn ennalta määräytyvän päivämäärän jälkeen valvontoja ei enää riitauteta. Tulkintaa, että pesänhoitajalla on oikeus tehdä riitautus konkurssilain 13
§:n 2 momentin mukaisen määräajan umpeuduttuakin, puoltaa ennen kaikkea se, ettei 13 luvun 6 §:ssä säädetä määräaikaan perustuvasta rajoituksesta. Yksin 6 §:ää soveltamalla olisikin selvää, että pesänhoitajan tekemät uudet riitautukset olisi tullut tutkia. Tätä tulkintaa tukee myös pesänhoitajan riitautuksille asetetun määräajan vaikutus jakoluettelon ja riitautusten tutkimiseen käräjäoikeudessa. Jakoluetteloa ja siihen merkittyjä velallisen tai velkojien tekemiä riitautuksia ei jätetä tutkimatta sen vuoksi, että pesänhoitaja toimittaa jakoluettelon tuomioistuimelle vasta konkurssilain 13
§:n 2 momentissa säädetyn määräajan päättymisen jälkeen. Tällöin on johdonmukaista, että myös kaikki pesänhoitajan ennen jakoluettelon toimittamista tekemät riitautukset tutkitaan. Konkurssilain 14 luvun 1 §:ssä säädetyt tehokkuus, taloudellisuus ja joutuisuus eivät ole ainoat pesänhoitajan toimintaa ohjaavat periaatteet. Luvun 3 §:n mukaan pesänhoitajan on lisäksi hoidettava tehtävänsä huolellisesti ja hyvää pesänhoitotapaa noudattaen sekä toimittava tehtävässään velkojien yhteiseksi eduksi. Velkojien taloudellinen kokonaisetu edellyttää lähtökohtaisesti, että kaikki pesänhoitajan aiheellisiksi katsomat riitautukset tulevat merkityiksi jakoluetteloon. Tämä puoltaa edellisessä kappaleessa esitettyä tulkintaa. Konkurssilain 14 luvun 1 §:n mukaan konkurssipesää selvitettäessä ei saa loukata kenenkään oikeuksia. Tämä periaate koskee luonnollisesti myös yksittäisiä velkojia. Siitä, että riitautus konkurssilain 13 luvun 6 §:n nojalla tutkitaan 13
§:n 2 momentissa säädetyn määräajan päättymisestä huolimatta, ei seuraa oikeudenmenetystä, sillä velkojalla on mahdollisuus vaatia riitautuksen hylkäämistä ja valvontansa hyväksymistä. Tulkinta, että pesänhoitajalla on oikeus tehdä uusi riitautus konkurssilain 13
§:n 2 momentin mukaisen määräajan umpeuduttuakin, ei toisaalta kannustaisi pesänhoitajaa noudattamaan kyseistä määräaikaa. Velkojilla on kuitenkin käytössään oikeussuojakeinoja tällaisessa tilanteessa. Tuomioistuin voi konkurssilain 8
§:ssä säädetyin edellytyksin velvoittaa pesänhoitajan toimittamaan jakoluettelon määräajassa ja asettaa velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Myös konkurssilain 20 luvun 1 §:n säännös pesänhoitajan vahingonkorvausvelvollisuudesta tarjoaa velkojille ja velalliselle oikeussuojakeinon siinä tapauksessa, että heille aiheutuisi vahinkoa määräajan noudattamatta jättämisestä. Ensisijainen jakoluetteloehdotuksen jälkeen tehtäviin pesänhoitajan riitautuksiin sovellettava säännös on konkurssilain 13 luvun 6 §. Siinä määritelty määräaika riitautuksen tekemiselle on yksiselitteinen. Edellä on esitetty perusteita, jotka yhtäältä puoltavat tulkintaa, että
§:n 2 momentissa säädetyn määräajan umpeutuminen katkaisisi oikeuden uusien riitautusten tekemiseen, toisaalta puhuvat sitä vastaan. Korkein oikeus katsonee, että on painavammat perusteet tulkita luvun 6 §:ää sen sanamuodon mukaisesti kuin poiketa sanamuodosta
§:n 2 momentin perusteella. Näin ollen Korkein oikeus katsonee, että pesänhoitajan konkurssilain 13 luvun 6 §:n mukaisesti ennen jakoluettelon toimittamista tuomioistuimelle tekemä uusi riitautus on tutkittava siitä riippumatta, onko konkurssilain 13
§:n 2 momentin mukainen määräaika riitautuksia tehtäessä kulunut umpeen vai ei. Tässä tilanteessa Korkein oikeus myöntänee A:lle ja B:lle valitusluvan myös niiltä osin kuin heille ei ole valituslupaa vielä myönnetty. Oikeusneuvos Ilveskero: Hyväksyn esittelijän mietinnön. Oikeusneuvos Littunen: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Ilveskero.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.