2019 false KKO:2019:52 A oli vastuussa siitä, että yhtiön toiminnassa oli muun ohella otettu I-luokan pohjavesialueella sijaitsevalta soranottoalueelta maa-ainesta lupamääräysten vastaisesti sekä läji

§:n 1 momentin 2 kohdan sanamuodon mukaan rikoksen, joka voi olla liiketoimintakiellon määräämisen perusteena, pitää olla tehty liiketoiminnassa. Lainkohdan esitöiden mukaan menettelynä liiketoiminnassa voitaisiin pitää myös muita kuin tavanomaisia taloudellisiksi rikoksiksi luokiteltavia tekoja. Rikoslain 48 luvussa mainittuja ympäristörikoksia voitaisiin pitää liiketoiminnassa tehtyinä esimerkiksi siinä tapauksessa, että yritystoiminnan kannattavuuden parantamiseksi jätetään huolehtimatta ympäristön suojeluvelvoitteista. Tällainen toiminta murentaa liiketoimintaa kohtaan tunnettua yleistä luottamusta sekä aiheuttaa vahinkoa saman alan muille liiketoiminnan harjoittajille vääristäessään alan kilpailuasetelmaa. (HE 198/1996 vp s. 15-16) 87. A:n syyksi on luettu kaksi ympäristön turmelemista, jotka on tehty yhtiön toiminnassa pääosin laiminlyömällä toiminnan kannalta merkityksellisten lupamääräysten noudattaminen ja valvominen. Korkein oikeus katsoo, että kysymys on selvästi liiketoimintakieltolaissa tarkoitetulla tavalla rikollisesta menettelystä liiketoiminnassa. 6.3 Onko rikollinen menettely ollut vähäistä? 88.

§:n 1 momentin 2 kohdan esitöiden (HE 198/1996 vp s. 16) mukaan rikoksen vähäisyyttä tulisi arvioida ensisijaisesti menettelystä säädetyn rangaistuksen perusteella. Rikoksista, joista säädetty ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta, mutta enintään kaksi vuotta vankeutta, ei voida esittää olettamusta siitä, onko menettelyä pidettävä vähäisenä vai ei, vaan menettelyn moitittavuus ja sopimattomuus on arvioitava tapauksittain. Arviota ei tule kuitenkaan perustaa yksinomaan rikollisesta menettelystä säädettyyn rangaistukseen, vaan huomioon tulee ottaa myös rikoksen ilmenemismuoto sekä syyksiluettavan rikollisen menettelyn laajuus. Rikollista menettelyä ei saatettaisi pitää vähäisenä, jos se muodostaa olennaisen osan liiketoiminnasta tai sillä saavutettu taloudellinen hyöty on merkittävä, vaikka yksittäisistä teoista säädetty ankarin rangaistus olisikin vankeutta vähemmän kuin kaksi vuotta.

1. A:n syyksi on luettu kahdessa eri toimipisteessä tapahtuneet ja useita vuosia jatkuneet ympäristön turmelemiset. Syytekohdan 2 ympäristön turmelemisesta on aiheutunut konkreettinen pohjaveden pilaantumisen vaara ja menettelyllä yhtiö on saanut huomattavaa hyötyä. Kysymys ei kummassakaan syytekohdassa ole ollut yhtiön koko liiketoiminnan kannalta laajamittaisesta menettelystä, mutta menettely on liittynyt yhtiön ydinliiketoimintaan maanrakennukseen. Korkein oikeus katsoo, ettei A:n menettelyä voida pitää vähäisenä. 6.4 Rikollisen menettelyn kokonaisarviointi
2. Arvioitaessa sitä, onko A:n rikollista menettelyä pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan kilpailun kannalta kokonaisuutena arvioiden vahingollisena, on otettava huomioon liiketoimintakieltolain 1 §:n mukainen lain tarkoitus sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämisestä sekä liiketoimintaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitämisestä. 91.

§:n 1 momentin esitöiden mukaan (HE 198/1996 vp s. 16-17) toimintaa voidaan pitää vahingollisena silloin, kun menettelyllä aiheutetaan laissa suojelluille tahoille välittömästi tai välillisesti taloudellisia menetyksiä tai kun näin selkeästi vaikeutetaan muiden yritysten toimintaedellytyksiä esimerkiksi kilpailua vääristämällä tai leimaamalla samalla alalla asianmukaisesti toimivia muita yrityksiä. Vahingollisuuden arviointi edellyttää kokonaisharkintaa ja arviointiin vaikuttaa myös se, kuinka asianmukaisesti liiketoimintaa on muuten harjoitettu. Liiketoimintakielto merkitsee varsin tuntuvaa puuttumista henkilön toimintavapauteen ja siten sitä tulisi käyttää vain niissä tapauksissa, joissa velkojien, sopimuskumppaneiden ja julkisen talouden suojaamiseen voidaan katsoa olevan ilmeistä tarvetta. Näin on esimerkiksi silloin, kun sopimaton liiketoiminta on niin suunnitelmallista tai siihen sisältyvät lainvastaisuudet niin törkeitä, että muut osapuolet eivät voi suojautua niitä vastaan. Mitä laajamittaisempaa toiminta on ja mitä suurempia taloudellisia arvoja siihen sisältyy, sitä perustellumpaa on kiellon määrääminen.

1. Asiassa ei ole esitetty selvitystä A:n menettelyn vahingollisuudesta yhtiön velkojille tai sopimuskumppaneille. Asiassa on siten ensi sijassa arvioitava, onko A:n menettelyä pidettävä vahingollisena julkisen talouden tai terveen ja toimivan kilpailun kannalta.
2. Asiassa on ollut vaara siitä, että A:n menettely aiheuttaa ympäristölle laajoja vahinkoja, jotka olisivat voineet jäädä julkisin varoin korjattaviksi. Tällaista konkreettista vahinkoa ympäristölle ei kuitenkaan ole osoitettu aiheutuneen. Menettelyn ei muutoinkaan voida katsoa olleen julkisen talouden kannalta vahingollista.
3. Kysymys ei ole ollut sillä tavoin laajakantoisesta asiasta, että A:n menettelyn voitaisiin katsoa tahranneen koko maanrakennusalan mainetta. Yhtiö on kuitenkin saanut syytekohdassa 2 hyötyä, jonka määrää voidaan pitää huomattavana. Tähän nähden on perusteltua katsoa, että yhtiö on saanut menettelyllään kilpailuetua. A:n rikollinen toiminta on jatkunut varsin pitkään. Hänen menettelynsä on siten ollut terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollista.
4. Toisaalta huomiota on kiinnitettävä siihen, että A:n syyksi luetuista teoista on kulunut jo kahdeksan vuotta, eikä hänen ole selvitetty nyt kysymyksessä olevien tekojen jälkeen syyllistyneen muuhun rangaistavaan menettelyyn liiketoiminnassa. Vaara siitä, että A jatkaisi sopimatonta liiketoimintaa, ei ole ilmeinen. Liiketoimintakiellon määrääminen vasta tässä vaiheessa tapahtuisi myös huomattavan pitkän ajan kuluttua syyksiluetusta menettelystä.
5. A:n toimintaa kokonaisuutena arvioituaan Korkein oikeus katsoo, ettei liiketoimintakiellon määrääminen ole asiassa tarpeen sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämiseksi. Vaatimus A:n määräämisestä liiketoimintakieltoon on siten hylättävä. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomiota muutetaan seuraavasti: A:lle tuomittu yhteinen rangaistus korotetaan 7 kuukaudeksi vankeutta. Vankeusrangaistus on ehdollinen. Koeaika on alkanut käräjäoikeuden tuomion antopäivästä ja päättynyt 28.1.
6. A vapautetaan hänelle tuomitusta menettämisseuraamuksesta. X Oy:n valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä menetettäväksi tuomittu määrä korotetaan 270 900 euroksi. Muilta osin hovioikeuden tuomiota ei muuteta. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Pekka Koponen, Lena Engstrand, Mika Ilveskero ja Asko Välimaa. Esittelijä Elina Elo.