2023 false KKO:2023:53 Käräjäoikeus oli hylännyt syyttäjän vaatimuksen A:n määräämisestä mielentilatutkimukseen sekä katsonut A:n esittämän todistelun ja kuulemisen perusteella, että A oli eräiden hän

§:n mukaan mielentilan tutkimista koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen muutosta. Mielentilatutkimukseen määrätty saa kannella päätöksestä. Sääntely vastaa aiemman oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 45 §:n 5 momentissa (244/2006) säädettyä, johon säännös muutoksenhausta alun perin otettiin. Säännöksen perustelujen (HE 271/2004 vp s. 65-66) mukaan se, että mielentilatutkimusta koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla, sekä mahdollisuus kannella päätöksestä vastaavat pakkokeinolain muutoksenhakua koskevaa sääntelyä vangitsemisasioissa.

1. Korkein oikeus on vangitsemisasioita koskevassa ratkaisukäytännössään johdonmukaisesti katsonut, että silloin kun hovioikeus on - käsitellessään käräjäoikeuden tuomiosta tehtyä valitusta - tehnyt ensimmäisenä asteena vangitsemista koskevan päätöksen, siihen haetaan muutosta kantelemalla Korkeimpaan oikeuteen (KKO 2010:64). Jos hovioikeus sen sijaan on tehnyt sanotunlaisen päätöksen käräjäoikeuden jo tekemän ratkaisun pohjalta muutoksenhakuasteena, hovioikeuden ratkaisuun haetaan muutosta oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisesti valittamalla, jos Korkein oikeus myöntää valitusluvan (KKO 1995:180 ja KKO 2012:70).
2. Ennakkopäätöksessä KKO 2021:53 on ratkaistu kysymys siitä, voiko todistaja saattaa valituslupaa pyytämättä Korkeimman oikeuden tutkittavaksi

§:n mukaisen kantelun pääasiaa muutoksenhakuasteena käsitelleen hovioikeuden oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 62 §:n 1 momentin nojalla antamasta noutomääräyksestä. Ratkaisussa katsottiin, että kantelussa ei ollut kysymys oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetusta valituksesta eikä asiassa ollut ilmennyt perusteita laajentaa lakia tulkitsemalla valitusluvan käyttöalaa pääasiaa muutoksenhakuasteena käsitelleen hovioikeuden ensiasteena antamaa noutomääräystä koskevaan kanteluun. Hovioikeuden ratkaisusta saatiin siten kannella Korkeimpaan oikeuteen valituslupaa pyytämättä. 12. Ratkaisun KKO 2021:53 perustelujen mukaan valitusluvan edellyttäminen myös kantelun osalta ei ole oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 §:n 1 momentin sanamuodon mukaista. Myös sen, että

§:ssä säädetään poikkeuksesta 68 §:n mukaiseen valitusoikeuteen ja siten 30 luvun 2 §:n 1 momentissa säädettyyn valituksia koskevaan valituslupamenettelyyn, katsottiin tukevan tulkintaa, jonka mukaan todistaja saa erikseen kannella noutomääräystä koskevasta päätöksestä valituslupaa pyytämättä. Muutoksenhaku on

§:ssä järjestetty itsenäiseksi ja erilliseksi verrattuna pääasiaa koskevaan muutoksenhakuun, jonka mukaisesti asian saattaminen Korkeimpaan oikeuteen pääsääntöisesti edellyttää valituslupaa. Edelleen ratkaisussa katsottiin, että vaikka oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 §:n 1 momentti on tarkoitettu muutoksenhakua Korkeimpaan oikeuteen koskevaksi pääsäännöksi ja lakia tulkittaessa on perinteisesti ollut sallittua tulkita laissa ilmaistua pääsääntöä laajentavasti, tällaisen tulkinnan tueksi ei ole osoitettavissa säännöstä, joka perusoikeuden rajaukselta vaadittavalla täsmällisyydellä ilmaisisi, että valituslupaa koskeva edellytys koskee myös kantelua, kun kantelua ei ole ilmaistu laissa muutoksenhakukeinona, joka edellyttää Korkeimmassa oikeudessa valituslupaa. Arviointi tässä asiassa 13. Tässä asiassa on kysymys hovioikeuden muutoksenhakuasteena käsiteltävänä olevaan pääasiaan liittyvästä mielentilatutkimusta koskevasta määräyksestä. Edellä kuvatussa Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä ei ole otettu nimenomaisesti kantaa tällaiseen tilanteeseen, jossa kysymys mielentilatutkimukseen määräämisestä on sinänsä ollut arvioitavana jo käräjäoikeudessa, mutta hovioikeus on vasta ensimmäisenä asteena määrännyt vastaajan mielentilatutkimukseen. 14. Korkein oikeus toteaa, että

§:n mukaan kanteluoikeus on mielentilatutkimukseen määrätyllä. Kun A on hovioikeudessa määrätty mielentilatutkimukseen, vasta tuolloin on ensimmäisenä asteena hovioikeudessa tehty sellainen mielentilatutkimukseen määräämistä koskeva ratkaisu, josta mielentilatutkimukseen määrätty saa kannella. Määräyksellä on olennaisella tavalla puututtu A:n perusoikeutena turvattuun vapauteen ilman hänen suostumustaan. Tämä tukee tulkintaa, jonka mukaan mielentilatutkimukseen määrätyllä tulee olla mahdollisuus saattaa ratkaisu kantelulla valituslupaa pyytämättä ylemmän oikeusasteen ratkaistavaksi. 15. Korkein oikeus toteaa edelleen, ettei se, että syyttäjä on vaatinut A:n määräämistä mielentilatutkimukseen käräjäoikeudessa ja käräjäoikeuden ratkaisu on ollut syyttäjän valituksesta muutoksenhaun kohteena hovioikeudessa, anna aihetta arvioida asiaa toisin ottaen huomioon senkin, että tuomioistuin arvioi rikosasian vastaajan mielentilan tutkimisen tarpeellisuuden viran puolesta ja hovioikeus on tehnyt mielentilatutkimukseen määräämistä koskevan päätöksen hankkimansa asiantuntijaselvityksen jälkeen. A:n muutoksenhakukeinona on siten

§:n tarkoittama kantelu hovioikeuden antaman muutoksenhakuohjauksen mukaisesti.

1. Ratkaisussa KKO 2021:53 on katsottu, että valitusluvan käyttöalaa ei ole perusteltua laajentaa koskemaan hovioikeuden ensiasteena antamaa noutomääräystä koskevaan kanteluun. Edellä kohdassa 12 mainitut ratkaisun perusteluissa todetut tulkinnan lähtökohdat ja valituslupaa muutoksenhakuoikeuden rajoituksena koskevat seikat koskevat myös nyt tarkasteltavana olevaa tilannetta, eikä asiassa ole ilmennyt perusteita laajentaa lakia tulkitsemalla valitusluvan käyttöalaa myöskään kanteluun, joka koskee pääasiaa muutoksenhakuasteena käsitelleen hovioikeuden antamaa määräystä mielentilatutkimukseen. Tällaisessa tilanteessa mielentilatutkimukseen määrätyllä on oltava tehokkaat keinot hakea muutosta asiassa. Korkein oikeus ottaa asian käsiteltäväkseen kanteluna, johon ei tule sovellettavaksi valitusluvan käyttöalaa koskeva oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 §:n 1 momentin säännös. Mielentilatutkimuksen määräämistä koskeva ratkaisu
2. Korkein oikeus on tutkinut hovioikeuden mielentilatutkimukseen määräämistä koskevan ratkaisun oikeellisuuden. Asiassa ei ole ilmennyt aihetta sen muuttamiseen. Päätöslauselma Kantelu hylätään. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Ari Kantor, Juha Mäkelä, Eva Tammi-Salminen, Timo Ojala ja Pekka Pulkkinen. Esittelijä Lauri Länsman (mietintö). Esittelijän mietintö Esittelijäneuvos Länsman: Korkein oikeus lausunee A:n valitusluvan tarpeesta seuraavan. A:n mielentilatutkimukseen määräämistä koskevaa kysymystä on arvioitu ensiasteessa käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden hylättyä syyttäjän vaatimuksen mielentilatutkimukseen määräämisestä syyttäjä on valittanut hovioikeuteen. Hovioikeus on valituksen johdosta antamassaan ratkaisussa toisin kuin käräjäoikeus katsonut, että A tuli määrätä mielentilatutkimukseen. Hovioikeus on siten arvioinut mielentilatutkimuksen määräämisen edellytyksiä muutoksenhakuasteena. Näin ollen asiassa on kysymys hovioikeuden muutoksenhakuasteena tekemästä ratkaisusta, johon on kuitenkin muutoksenhakukeinoksi

§:n mukaisesti säädetty kantelu. Asiassa on tulkinnanvaraista se, onko oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 §:n 1 momentin säännöstä sovellettava siten, että valituslupa edellytetään vain valittamista varten, vai voidaanko säännöstä tulkita siten, että myös kantelun tekeminen hovioikeuden määräämään mielentilatutkimukseen edellyttää valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta. Kyseessä on niin sanottu prosessuaalinen kantelu, jolla voidaan valituksen tavoin riitauttaa tuomioistuimen ratkaisun perusteet niin oikeudellisilla kuin tosiasioita koskevilla perusteilla. Korkein oikeus on

§:n soveltamista koskevassa vahvennetun jaoston ratkaisussaan KKO 2021:53 katsonut, että kantelua ei ole ilmaistu laissa muutoksenhakukeinona, joka edellyttää Korkeimmassa oikeudessa valituslupaa. Lain sanamuotoa laajentavan tulkinnan tueksi ei näin ollen voitu osoittaa säännöstä, joka perusoikeuden rajaukselta vaadittavalla täsmällisyydellä ilmaisee, että valituslupaa koskeva edellytys koskee myös kantelua (kohta 23). Toisaalta kyseisessä ratkaisussa on kiinnitetty huomiota siihen, että Korkein oikeus on vangitsemista koskevassa ratkaisukäytännössään johdonmukaisesti katsonut, että silloin kun hovioikeus on tehnyt ensimmäisenä asteena vangitsemista koskevan päätöksen, siihen haetaan muutosta kantelemalla Korkeimpaan oikeuteen. Jos hovioikeus sen sijaan on tehnyt sanotunlaisen päätöksen käräjäoikeuden jo tekemän ratkaisun pohjalta muutoksenhakuasteena, hovioikeuden ratkaisuun haetaan muutosta oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisesti valittamalla, jos Korkein oikeus myöntää valitusluvan (kohta 28). Johtopäätöksenä Korkein oikeus on katsonut, että valitusluvan käyttöalaa ei ole perusteltua laajentaa koskemaan hovioikeuden ensiasteena antamaa noutomääräystä koskevaan kanteluun (kohta 34). Nyt käsillä oleva asia poikkeaa kyseisestä ennakkopäätöksestä siinä suhteessa, että hovioikeus ei ole ratkaissut kantelun kohteena olevaa asiaa ensiasteena, vaan muutoksenhakuasteena. Prosessuaalisen kantelun käsittelemisestä ei ole nimenomaisia säännöksiä oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa, jossa säädetään säännönmukaisesta muutoksenhausta hovioikeudesta Korkeimpaan oikeuteen. Kantelua ja sen mahdollisia erityispiirteitä ei ole muutoinkaan otettu huomioon muutoksenhakua koskevassa sääntelyssä. Prosessuaalinen kantelu rinnastuu sisällöltään ja oikeusvaikutuksiltaan valitukseen. Tämän vuoksi on johdonmukaista, että valitusta koskevia prosessisääntöjä noudatetaan soveltuvin osin myös käsiteltäessä kantelua Korkeimmassa oikeudessa. Tällöin muutoksenhakijan valitusluvan tarve riippuu siitä, koskeeko kantelu hovioikeuden muutoksenhakuasteena ratkaisemaa asiaa vai asiaa, jonka hovioikeus on ratkaissut ensimmäisenä oikeusasteena. Hovioikeus on edellä kerrotusti ratkaissut A:n mielentilatutkimukseen määräämistä koskevan asian muutoksenhakuasteena. Tämän vuoksi on perusteltua katsoa, että muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa edellyttää oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla valituslupaa. A on pyytänyt Korkeimmalta oikeudelta valituslupaa, jonka käsittelemiseksi ja ratkaisemiseksi asia siirrettäneen kolmen jäsenen kokoonpanoon.