2025 false KKO:2025:91 A oli tuomittu käräjäoikeudessa rangaistukseen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. A oli vaatinut valituksessaan hovioikeudelle, että asiassa kuullaan asiantuntijana oikeusps

§:ssä säädetään vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Pykälän 2 momentin perusteella vaitiolovelvollisuus salassa pidettävästä asiakirjasta koskee muun ohella sitä, joka on saanut salassa pidettäviä tietoja lain tai lain perusteella annetun luvan nojalla, jollei laista tai sen perusteella annetusta luvasta muuta johdu. Asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa ei saa ilmaista sivullisille asianosaisaseman perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asianosaista itseään. 23. Saman pykälän 3 momentin mukaan 2 momentissa tarkoitettu henkilö ei saa käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa saa kuitenkin käyttää muita kuin asianosaista itseään koskevia tietoja, kun kysymys on sen oikeuden, edun tai velvollisuuden hoitamista koskevasta asiasta, johon asianosaisen tiedonsaantioikeus on perustunut. 24.

§:n 3 momentin perusteluissa (HE 30/1998 vp s. 85) todetaan, että momentin viimeisessä lauseessa on kysymys asianosaista koskevasta poikkeuksesta hyväksikäyttökieltoon. Säännös merkitsee, että tietoja voi käyttää paitsi samaa asiaa eri muutoksenhakuasteissa käsiteltäessä myös muussa viranomaisessa vireille pantavassa asiassa, jos viimeksi mainitussakin tapauksessa on kysymys saman oikeuden, velvollisuuden tai edun hoitamista koskevasta asiasta. Julkisuuslain perusteluissa on toisaalta kiinnitetty huomiota siihen, että keinotekoisilla järjestelyillä ei voida laajentaa tiedonsaantioikeutta (s. 66).

§:n 3 momentin tulkinta 25.

§:n 3 momentin jälkimmäisen lauseen perusteella asianosaisella on oikeus käyttää muuta kuin itseään koskevaa salassa pidettävää tietoa siinä asiassa, jossa hän on asianosaisena ja jossa hän on tämän asemansa perusteella saanut tietoa. Tätä tukee myös säännöksen ruotsinkielisen version muotoilu (”en part --- får dock använda en uppgift --- när det är fråga om ett ärende som gäller den rätt, det intresse eller den skyldighet som partens rätt att få information har grundat sig på”).

1. Korkein oikeus katsoo, että asianosaista koskevaa poikkeusta vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta on vireillä olevan oikeudenkäynnin yhteydessä perusteltua tulkita tavalla, joka vastaa parhaiten oikeudenkäynnin julkisuutta ja siihen sisältyvän asianosaisjulkisuutta koskevan sääntelyn tavoitteita. Asianosaisjulkisuuden taustalla on puolestaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja sen sisältämän kontradiktorisuuden vaatimukset. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin kuuluu myös syytetyn lähtökohtainen oikeus esittää vastanäyttöä. Jotta rikosasian vastaaja voi tehokkaasti puolustautua syytettä vastaan, hänellä saattaa toisinaan olla tarve hankkia asiantuntijatodistelua esimerkiksi vastapuolensa näytön horjuttamiseksi. Oikeudenkäynnin julkisuutta koskevan sääntelyn taustalla olevat tavoitteet puoltavat siten tulkintaa, että rikosasian vastaajalla on oikeus käyttää puolustuksensa järjestämiseksi asianmukaisella tavalla salassa pidettäviä tietoja siinä asiassa, jossa hän on asianosaisena, jos hänen oikeusturvansa oikeudenkäynnissä sitä perustellusti edellyttää ja siitä huolimatta, että kyseisten tietojen leviäminen voi loukata esimerkiksi toisen henkilön yksityiselämän suojaa. Tällaisessa tilanteessa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tarpeet, jotka voidaan turvata tietojen luovuttamisella yksittäiselle asiantuntijalle, ovat lähtökohtaisesti painavampia kuin toisen henkilön yksityiselämän mahdollisimman kattava suojaaminen.
2. Korkein oikeus kiinnittää huomiota edelleen siihen, että asiantuntijoista säädetään pitkälti samalla tavoin riippumatta siitä, onko asiantuntijatodistelu asianosaisen vai tuomioistuimen hankkimaa. Kun tuomioistuin pyytää asiantuntijalausunnon, se voi julkisuuslain 26 §:n 3 momentin nojalla antaa asiantuntijalle salassa pidettäviä tietoja siltä osin kuin se on välttämätöntä asiantuntijan tehtävän suorittamiseksi. Kun näytön hankkiminen kuuluu ensisijaisesti asianosaisille, voidaan pitää johdonmukaisena, että myös asianosaiset voivat oikeudenkäynnissä käyttää salassa pidettäviä tietoja oikeusturvansa edellyttämän asiantuntijatodistelun järjestämiseksi. 28.

§:n 2 momentin perusteella on myös perusteltua katsoa, että asiantuntija, joka saa asianosaiselta lain 23 §:n 3 momentin perusteella salassa pidettävää tietoa, on siitä salassapitovelvollinen.

1. Asianosaisen oikeus hyödyntää salassa pidettävää tietoa ei kuitenkaan oikeuta häntä paljastamaan sitä kenelle tahansa puolustautumisen verukkeella. Keinotekoisissa tiedonluovutustilanteissa ei ole kysymys laissa tarkoitetusta sen asian hoitamisesta, johon tiedonsaantioikeus on perustunut. Asianosaisen ei ole myöskään perusteltua käyttää salassa pidettävää tietoa laajemmin tai yksityiskohtaisemmin kuin hänen oikeusturvansa yksittäistapauksessa edellyttää. Asianosaisen oikeutta tiedon hyväksikäyttöön rajoittavat rikoslain 38 luvun 1 §:n ja 2 §:n säännökset salassapitorikoksesta ja salassapitorikkomuksesta.
2. Edellä lausutuilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että rikosasian vastaajalla on oikeus käyttää puolustuksensa järjestämiseksi asianosaisasemansa perusteella saamiaan salassa pidettäviä tietoja antamalla niitä samassa oikeudenkäynnissä kuultavalle asiantuntijalle siltä osin kuin se on välttämätöntä asiantuntijatehtävän suorittamiseksi ja vastaajan oikeusturvan edellyttämän oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin varmistamiseksi. Salassa pidettävien tietojen käyttäminen tässä asiassa
3. A on vaatinut, että hovioikeus sallii hänen käyttää salassa pidettäviä tietoja luovuttamalla salassa pidettävän oikeudenkäyntiaineiston A:n asiantuntijaksi nimeämälle dosentti C:lle. Hovioikeus on hylännyt pyynnön. Hovioikeuden ratkaisun on asiallisesti katsottava tarkoittavan kieltoa luovuttaa tietoja dosentti C:lle.
4. Korkein oikeus toteaa, että asianosaisen salassa pidettäviin oikeudenkäyntiasiakirjoihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet seuraavat suoraan laista. Edellä

§:n 3 tulkinnasta lausutun perusteella A:lla on oikeus käyttää puolustuksensa järjestämiseksi oikeudenkäyntiasiakirjojen sisältämiä salassa pidettäviä tietoja, kun se on tässä oikeudenkäynnissä välttämätöntä hänen oikeusturvansa kannalta. Korkein oikeus on edellä hyväksynyt dosentti C:n kuulemisen asiassa asiantuntijana A:n nimeämistä teemoista. Hänelle tässä asiassa annetun asiantuntijatehtävän asianmukainen hoitaminen edellyttää myös salassa pidettävään oikeudenkäyntiaineistoon perehtymistä. Asian palauttaminen 33. A:n nimeämän todistelun epääminen on rajoittanut A:n puolustautumismahdollisuuksia tavalla, joka on ristiriidassa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeiden kanssa. Tämä ja oikeusastejärjestys huomioon ottaen asia on palautettava hovioikeuteen kokonaan uudelleen käsiteltäväksi. Päätöslauselma Hovioikeuden osapäätös ja tuomio kumotaan. A:n pyyntö oikeuspsykologian dosentti C:n kuulemisesta asiantuntijana hyväksytään. Asia palautetaan Rovaniemen hovioikeuteen, jonka on omasta aloitteestaan otettava asia viipymättä uudelleen käsiteltäväkseen ja ottaen huomioon palauttamisen syy siinä laillisesti meneteltävä. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Ari Kantor, Kirsti Uusitalo, Mika Ilveskero, Tuija Turpeinen ja Kaarlo Hakamies. Esittelijä Juha Pihlamaa.