2026 false KKO:2026:26 Rikosasian asianomistaja tarvitsi hovioikeudessa jatkokäsittelyluvan, vaikka vastaaja oli tuomittu käräjäoikeudessa ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta

§:n 1 momentissa säädetyn pääsäännön mukaan asiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa, kun käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta valittamalla. 4. Tästä jatkokäsittelylupajärjestelmän pääsäännöstä on säädetty rikosasioiden osalta poikkeuksia pykälän 2 ja 3 momentissa. Pykälän 2 momentin mukaan rikosasian vastaaja, joka on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta, ei tarvitse jatkokäsittelylupaa miltään osin asiassa, jos valitus koskee hänen syykseen luettua rikosta taikka rangaistusta. Pykälän 3 momentin mukaan syyttäjä tai asianomistaja ei tarvitse jatkokäsittelylupaa miltään osin asiassa, jos vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta ja valitus koskee vastaajan syyksi luettua rikosta taikka vastaajalle tuomittua rangaistusta. 5.

§ on tullut voimaan 1.10.2015, jolloin jatkokäsittelylupajärjestelmän soveltamisalaa on laajennettu. Lain muutosta koskevassa hallituksen esityksessä on todettu, että rikosasian asianomistaja tarvitsisi aina jatkokäsittelyluvan valittaessaan hovioikeuteen (HE 246/2014 vp s. 1 ja 18). Perustuslakivaliokunta kuitenkin kiinnitti huomiota siihen, että esitys periaatteessa heikensi rikoksen uhrin prosessuaalista asemaa rikosoikeudenkäynnissä, ja katsoi, että tasavertaisten prosessuaalisten keinojen vaatimuksen perusteella lakivaliokunnan tuli muuttaa sääntelyä siten, että asianomistajalta ei edellytetä jatkokäsittelylupaa niissä tilanteissa, joissa vastaajaltakaan ei sitä vaadita (PeVL 59/2014 vp s. 6). 6. Lakivaliokunta katsoi perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten, että sääntelyä tuli muuttaa siten, asianomistajalta ei edellytetä jatkokäsittelylupaa, jos vastaajaltakaan ei sitä vaadita. Lakivaliokunta totesi myös, ettei ehdotetusta muutoksesta seurannut, että luvan tarpeellisuus määräytyisi juttukohtaisesti, vaan se määräytyisi edelleenkin asianosaiskohtaisesti. (LaVM 24/2014 vp s. 3-4.) Voimassa oleva 3 momentti vastaa sanamuodoltaan lakivaliokunnan ehdotusta. Korkeimman oikeuden arviointi 7.

§:n 3 momentin sanamuodon mukaan rikosasian asianomistaja ei tarvitse jatkokäsittelylupaa miltään osin asiassa, jos vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta ja valitus koskee vastaajan syyksi luettua rikosta taikka vastaajalle tuomittua rangaistusta. Asianomistaja tarvitsee siten jatkokäsittelyluvan niissä tilanteissa, joissa asianomistajan valitus asiassa koskee muuta kuin käräjäoikeuden vastaajan syyksi lukemaa rikosta taikka vastaajalle syyksi luetusta rikoksesta tuomittua rangaistusta.

1. Lakia tulkittaessa lähtökohtana on säännöksen sanamuoto. Lain esitöistä ilmenevät kannanotot jatkokäsittelylupajärjestelmän laajentamisen yleisistä tavoitteista eivät oikeuta sovellettavan säännöksen tulkintaa säännöksen nimenomaisesta sanamuodosta poikkeavalla tavalla. Lakivaliokunnan toteamin tavoin jatkokäsittelyn tarvetta ei edelleenkään tule arvioida juttukohtaisesti, vaan asianosaiskohtaisesti. A:n tarvetta jatkokäsittelyluvalle arvioidaan siten vain sillä perusteella, mitä hänen muutoksenhakunsa koskee, eikä tämän arvioinnin kannalta ole merkityksellistä esimerkiksi se, mitä vastaaja on valituksessaan hovioikeudelle vaatinut.
2. A on valittanut hovioikeuteen käräjäoikeuden tuomiosta siltä osin kuin siinä oli hylätty häntä asianomistajana koskeva syytekohta. Asianomistajan valitus ei siten koske käräjäoikeuden vastaajan syyksi lukemaa rikosta.
3. A on vaatinut myös rangaistuksen korottamista, mutta vain siinä tapauksessa, että vastaajan syyksi hovioikeudessa luetaan A:n vaatimin tavoin käräjäoikeuden hylkäämän syytekohdan mukainen rikos. Valitus ei siten koske myöskään vastaajalle käräjäoikeudessa syyksi luetuista rikoksista tuomittua rangaistusta pykälän 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. Asian arviointiin ei vaikuta se, että valituksenalaisen syytekohdan syyksilukemisen mahdollisesti muuttuessa hovioikeuden tulee määrätä yhteinen vankeusrangaistus uudelleen.
4. Kun A:n valitus hovioikeudessa koskee yksinomaan käräjäoikeudessa hylättyä syytekohtaa ja sen perusteella tuomittavaa rangaistusta,

§:n 3 momentin poikkeussäännös ei sovellu arvioitaessa hänen tarvettaan jatkokäsittelylupaan. Jatkokäsittelyluvan tarvetta on siten arvioitava

§:n 1 momentista ilmenevän pääsäännön mukaan. 12. Edellä todetuin perustein Korkein oikeus katsoo, että rikosasian asianomistaja A tarvitsee tässä asiassa jatkokäsittelyluvan hovioikeudessa. Päätöslauselma Korkein oikeus vastaa ennakkopäätöskysymykseen seuraavasti: Rikosasian asianomistaja A tarvitsee jatkokäsittelyluvan hovioikeudessa. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Kirsti Uusitalo, Alice Guimaraes-Purokoski, Tuija Turpeinen ja Kaarlo Hakamies. Esittelijä Laura Ritakari-Rautio.