← Suomi

Valtiovarainministeriön päätös rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista Valtiovarainministeriö on 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja var

1987 926/1987 Valtiovarainministeriön päätös rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista Valtiovarainministeriö on 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 45 §:n 6 momentin ja 46 §:n 3 momentin nojalla määrännyt, että rakennusten jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita: 1. Yleisiä määräyksiä 1 § Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 20 prosenttia. 2 § Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm. 3 § Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit. 2.Asuinrakennukset 2.1.Pientalot 4 § Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää. 5 § Pientalojen pinta-alan perusarvo on 1 870 mk/m 2 . Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 495 mk/m 2 . Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960-1969, on pinta-alan perusarvo 1 690 mk/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen pinta-ala on: -yli 60m 2 mutta enintään 120m 2 perusarvosta vähennetään 3,20 mk jokaiselta alarajan (60 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä -yli 120m 2 alennus, mk/m 2 2)Rakennuksesta puuttuu: mk/m 2 -vesijohto ja viemäri alennus 121 -keskuslämmitys ,, 137 -sähkö ,, 73 6 § Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 640 mk/m 2 . 2.2.Asuinkerrostalot 7 § Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin. 8 § Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 1 870 mk/m 2 . Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 495 mk/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1)Rakennuksessa on hissi: lisäarvo, mk/m 2 80 2)Rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on: -yli 80m 2 mutta enintään 120m 2 perusarvosta vähennetään 4,80 mk jokaiselta alarajan (80 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä -yli120m 2 alennus, mk/m 2 3) Rakennuksen kerrosluku kellari mukaanlukien on: mk/m 2 -3 kerrosta lisäarvo 98 -4 ,, ,, 48 -5 ,, ,, 0 -6 ,, alennus 48 -7 ,, ,, 98 -8 kerrosta tai enemmän ,, ,, 145 2.3.Vapaa-ajan asunnot 9 § Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä. 10 § Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 1 495 mk/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen pinta-ala on: -yli 10 m 2 mutta enintään 70 m 2 perusarvosta vähennetään 9,80 mk jokaiselta alarajan (10 m 2) ylittävältä neliömetriltä -yli 70 m 2 alennus, mk/m 2 588 2) Rakennus on talviasuttava: lisäarvo, mk/m 2 125 3) Rakennuksessa on kuisti: lisäarvo kuistineliömetriltä, mk 250 11 § Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 000 markalla lisättynä 21 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden. Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on: -viemäri 1 500 mk -vesijohto 1 900 ,, -WC 2 500 ,, -sauna 2 500 ,, 12 § Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona. 2.4.Talous- ja autotallirakennukset 13 § Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta. Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 210 mk/m 2 . Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 635 mk/m 2 . Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 490 mk/m 2 . 3.Toimistorakennukset 14 § Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä. 15 § Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 2 580 mk/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on: - yli 3,2m mutta enintään 3,5 m perusarvoon lisätään 53 mk jokaiselta alarajan(3,2

  1. m)ylittävältä 5 cm:ltä - yli 3,5 m lisäarvo, mk/m 2 318 2) Rakennuksen muoto: mk/m 2 - rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita alennus 267 - rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistokerroksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia 0 - rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi kertaa muita kerroksia suurempi lisäarvo 137 3) Varasto- ja paikoitustilat: mk/m 2 - varastojen ja paikoitustilojen yhteen laskettu pinta-ala on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta alennus 162 - varastojen ja paikoitustilojen yhteen laskettu pinta-ala on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta 0 - varasto- ja paikoitustiloja on alle 5 % rakennuksen pinta-alasta lisäarvo 107 4) Hissit: - rakennuksessa ei ole hissiä tai hissi kuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 % alennus 210 - hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 % 0 - hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 1 % lisäarvo 324 5) Ilmastointi: - rakennuksessa ei ole koneellista ilmas tointia tai vain ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus alennus 210 - rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus 0 - edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttä mällä lisäarvo 267 4. Myymälärakennukset 16 § Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta. 17 § Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 800 mk/m 3 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen tilavuus on: - yli 700 m 3 mutta enintään 2 500 m 3 perusarvosta vähennetään 9,80 mk jokaiselta alarajan (700 m 3 ) ylittävältä 100 m 3:ltä - yli 2 500 m 3 mutta enintään 10 000 m 3 perusarvosta vähennetään 9,80 mk jokaiselta 700 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä 2 500 m 3 :iin saakka ja 1,25 mk jokaiselta 2 500 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä - yli 10 000 m 3 alennus, mk/m 3 270 2) Kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta: - yli 20 % mutta enintään 40 % perusarvosta vähennetään 4,10 mk jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä - yli 40 % alennus, mk/m 3 82 3) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on: - vähintään 3 m mutta enintään 6,2 m perusarvosta vähennetään 6,40 mk jokaiselta alarajan (3
  2. m)ylittävältä 10 cm:ltä - yli 6,2 m alennus, mk/m 3 204 4) Rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen: lisäarvo, mk/m 3 64 Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m 3 ja jos rakennus on valmistunut ennenvuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 620 mk/ m 3 . Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla. 5. Teollisuusrakennukset 18 § Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä. 19 § Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 310 mk/m 3 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on: - yli 3,8 m mutta enintään 5,8 m perusarvosta vähennetään 16,00 mk jokaiselta alarajan (3,8
  3. m)ylittävältä 0,5 m:ltä - yli 5,8 m mutta enintään 8,8 m perusarvosta vähennetään 16,00 mk jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin saakka ja 8,00 mk jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä - yli 8,8m alennus, mk/m 3 112 2) Lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia: mk/m 3 - rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- tai toimistotiloja alennus 89 - rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön alennus 57 - rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18° C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % rakennuksen pinta-alasta 0 - rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 18° C, sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pintaalasta sekä rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä lisäarvo 55 3) Ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia: mk/m 3 - rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta alennus 57 - rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 % 0 - rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään- että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä lisäarvo 55 4) Rakennus on vähintään kolmikerroksinen: lisäarvo, mk/m 3 48 5) Jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on: - yli 5 000 m 3 mutta enintään 10 000 m 3 vähennetään sen perusarvosta 9,80 mk alarajan (5 000 m 3) ylittävältä jokaiselta 1 000 m 3:ltä - yli 10 000m 3 alennus, mk/m 3 49 6. Muut rakennukset ja rakennelmat 20 § Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen. 21 § Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4-19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista. 7. Voimaantulo 22 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988, ja sitä sovelletaan vuodelta 1987 toimitettavassa tulo- ja varallisuusverotuksessa. Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1987 Valtiovarainministeri Erkki Liikanen Vs. vanhempi hallitussihteeri Marja-Liisa Lindström

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.