1988 1057/1988 Valtiovarainministeriön päätös rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista Valtiovarainministeriö on 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain(1043/74) 45 §:n 6 momentin ja 46 §:n 3 momentin nojalla määrännyt, että rakennustenjälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita: 1. Yleisiä määräyksiä 1 § Rakennusten jälleenhankinta-arvojenmääräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiäarvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Josrakennuksen rakennustaso poikkeaaolennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, onnäitä arvoja harkinnan mukaan korotettava taialennettava, kuitenkin enintään 20 prosenttia. 2 § Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässäpäätöksessä sitä alaa, johon lasketaanulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden jalämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat.Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksiaeikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160cm. 3 § Toimisto-, sosiaali-, varasto- japaikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin.Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilunpohjan pinta-ala niiden kerrostenlukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksenkuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät ettäkylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina.Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeussaadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla.Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaanhuomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit. 2. Asuinrakennukset 2.1. Pientalot 4 § Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa,paritaloa tai rivitaloa, jossa käyntiasuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maantasosta ilman erillistä porraskäytävää. 5 § Pientalojen pinta-alan perusarvo on 2 000 mk/m 2 . Jos rakennuksen kantava rakenne on puutaja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta1960, on pinta-alan perusarvo 1 600 mk/m 2 . Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960–1969, on pinta-alan perusarvo 1 810 mk/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksenominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla jaalennuksilla. 1) Rakennuksen pinta-ala on: – yli 60 m 2 mutta enintään 120 m 2 perusarvosta vähennetään 3,40 mk jokaiselta alarajan (60 m 2 )ylittävältä neliömetriltä – yli 120 m 2 alennus, mk/m 2 204 2) Rakennuksesta puuttuu: mk/m 2 – vesijohto ja viemäri alennus 129 – keskuslämmitys ,, 146 – sähkö ,, 78 6 § Kun rakennuksen kellaritilat ovatpintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassavarasto käytössä, käytetään kellarin osaltapinta-alan arvona 685 mk/m 2 . 2.2. Asu in kerrostalot 7 § Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintäänkaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin. 8 § Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on2 000 mk/m 2 . Jos rakennuksen kantava rakenne on puutaja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta1960, on pinta-alan perusarvo 1 600 mk/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksessa on hissi: lisäarvo, mk/m 2 85 2) Rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on: – yli 80 m 2 mutta enintään 120 m 2 perusarvostavähennetään 5,10 mk jokaiselta alarajan (80 m 2 )ylittävältä neliömetriltä – yli 120 m 2 alennus, mk/m 2 204 3) Rakennuksen kerrosluku kellarimukaanlukien on: mk/m 2 – 3 kerrosta lisäarvo 104 – 4 ,, ,, 51 – 5 ,, ,, 0 – 6 ,, alennus 51 – 7 ,, ,, 104 – 8 kerrosta tai enemmän ,,156 2.3. Vapaa-ajan asunnot 9 § Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä. 10 § Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 1 600 mk/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen pinta-ala on: – yli 10 m 2 mutta enintään 70 m 2 perusarvosta vähennetään 10,50 mk jokaiselta alarajan (10 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä – yli 70 m 2 alennus, mk/m 2 630 2) Rakennus on talviasuttava: lisäarvo, mk/m 2 133 3) Rakennuksessa on kuisti: lisäarvo kuistineliömetriltä, mk 265 11 § Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 070 markalla lisättynä 22 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden. Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on: – viemäri 1 600 mk – vesijohto 2 000 ,, – WC 2600 ,, – sauna 2 600 ,, 12 § Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona. 2.4. Talous- ja autotallirakennukset 13 § Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta. Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 290 mk/m 2 . Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 680 mk/ m 2 . Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 520 mk/m 2 . 3. Toimistorakennukset 14 § Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä. 15 § Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 2 760 mk/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on: – yli 3,2 m mutta enintään 3,5 m perusarvoon lisätään 57 mk jokaiselta alarajan (3,2
- m)ylittävältä 5 cm:ltä – yli 3,5 m lisäarvo, mk/m 2 342 2) Rakennuksen muoto: mk/m 2 – rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita alennus 285 – rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai l muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistokerroksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia 0 – rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi kertaa muita kerroksia suurempi lisäarvo 146 3) Varasto- ja paikoitustilat: mk/m 2 – varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta alennus 173 – varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta 0 – varasto- ja paikoitustiloja on alle 5 % rakennuksen pinta-alasta lisäarvo 114 4) Hissit: – rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään0,5 % alennus 224 – hissikuilujen yhteenlaskettu pintaala rakennuksen pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 % 0 – hissikuilujen yhteenlaskettu pintaala rakennuksen pinta-alasta on yli 1 % lisäarvo 346 5) Ilmastointi: – rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus alennus 224 – rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus 0 – edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen äädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä lisäarvo 285 4. Myymälärakennukset 16 § Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta. 17 § Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 860 mk/m 3 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen tilavuus on: – yli 700 m 3 mutta enintään 2 500 m 3 perusarvosta vähennetään 10,40 mk jokaiselta alarajan (700 m 3 ) ylittävältä 100 m 3 :ltä – yli 2 500 m 3 mutta enintään 10 000 m 3 perusarvosta vähennetään 10,40 mk jokaiselta 700 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä 2 500 m 3 :iin saakka ja 1,35 mk jokaiselta 2 500 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä – yli 10 000 m 3 alennus, mk/m 3 288 2) Kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta: – yli 20 % mutta enintään 40 % perusarvosta vähennetään 4,40 mk jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä – yli 40 % alennus, mk/m 3 88 3) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on: – vähintään 3 m mutta enintään 6,2 m perusarvosta vähennetään 6,80 mk jokaiselta alarajan (3
- m)ylittävältä 10 cm:ltä – yli 6,2 m alennus, mk/m 3 217 4) Rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen: lisäarvo, mk/m 3 68 Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m 3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 660 mk/ m 3 . Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla. 5. Teollisuusrakennukset 18 § Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä. 19 § Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 330 mk/m 3 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on: – yli 3,8 m mutta enintään 5,8m perusarvosta vähennetään 17,10 mk jokaiselta alarajan (3,8
- m)ylittävältä 0,5 m:ltä – yli 5,8 m mutta enintään 8,8 m perusarvosta vähennetään 17,10 mk jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin saakka ja 8,60 mk jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä – yli 8,8 m alennus, mk/m 3 120 2) Lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia: mk/m 3 – rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- tai toimistotiloja alennus 95 – rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön alennus 60 – rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18Ý C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % rakennuksen pintaalasta 0 – rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 180 C, sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai ns.märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-alasta sekä rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä lisäarvo 58 3) Ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia: – rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta alennus 60 – rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 % 0 – rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään- että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä lisäarvo 58 4) Rakennus on vähintään kolmikerroksinen: lisäarvo, mk/m 3 51 5) Jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on: – yli 5 000 m 3 mutta enintään 10 000 m 3 vähennetään sen perusarvosta 10,60 mk alarajan (5 000 m 3 ) ylittävältä jokaiselta 1 000 m 3 :ltä – yli 10 000 m 3 alennus, mk/m 3 53 6. Muut rakennukset ja rakennelmat 20 § Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen. Vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvosta on määrätty erikseen. 21 § Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen eivoida lainkaan soveltaa edellä 4–19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista. 7. Voimaantulo 22 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989, ja sitä sovelletaan vuodelta 1988 toimitettavassa tulo- ja varallisuusverotuksessa. Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1988 Ministeri Ulla Puolanne Vs. vanhempi hallitussihteeri Marja-Liisa Lindström