1988 1066/1988 Verohallituksen päätös vuodelta 1988 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallitus on 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 20 §:n 6 kohdan nojalla määrännyt, että asunto- ja muu luontoisetu, jonka verovelvollinen on saanut vastikkeena työstä, tehtävästä tai palveluksesta, on arvioitava vuodelta 1988 toimitettavassa verotuksessa seuraavien perusteiden mukaan: 1 § Asuntoedun, sähkön käyttöoikeuden ja ravintoedun raha-arvot ovat, mikäli 2 ja 4 §:stä ei muuta johdu, seuraavat: 1
- a)Asuntoetu ilman lämpöä keskuslämmitysasunnossa neliömetriltä kuukaudessa Asunto valmistunut: mk ennen vuotta 1960 11,50 vuosina 1960–1969 12,60 vuosina 1970–1974 14,00 vuosina 1975–1983 16,70 vuonna 1984 tai myöhemmin 18,10 Asuntoetu lämpöineen keskuslämmitysasunnossa neliömetriltä kuukaudessa Asunto valmistunut: ennen vuotta 1960 14,60 vuosina 1960–1969 15,70 vuosina 1970–1974 17,10 vuosina 1975–1983 19,80 vuonna 1984 tai myöhemmin 21,20
- b)Asuntoetu ilman lämpöä uunilämmitysasunnossa neliömetriltä kuukaudessa 5,10 Asuntoetu lämpöineen uunilämmitysasunnossa neliömetriltä kuukaudessa 7,10
- c)Asuntoetu yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen kuukaudessa keskuslämmityshuoneessa 150,00 uunilämmityshuoneessa 66,00 2 Asuntoetuun liittyvä rajoittamaton sähkön käyttöoikeus neliömetriltä kuukaudessa (ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä) 1,30 3
- a)Ravintoetu päivässä I luokka 56,00 II luokka 25,00
- b)Ravintoetu, yksi ateria päivässä I luokka 28,00 II luokka 12,50 4
- a)Asuntoetu yhdessä huoneessa sekä ravinto, valo ja lämpö kuukaudessa 750,00
- b)Asuntoetu yhteishuoneessa sekä ravinto, valo ja lämpö kuukaudessa 720,00 Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 550 markkaa kuukaudessa tai 25 markkaa päivää kohden. Asuntoedun raha-arvoa arvioitaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja verovelvollisen tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uimaallas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan, vaan tämän etuuden rahaarvona on pidettävä sen käypää hintaa. Ravintoetu kuuluu I luokkaan, mikäli ravintoedun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneet välittömät menot etua kohden ovat suuremmat kuin 1 luokan ravintoedun raha-arvo. Muussa tapauksessa ravintoetu kuuluu II luokkaan. Ravintoedun luokkaa määrättäessä verovelvollisen työnantajalle ravintoedusta suorittamaa määrää ei oteta huomioon. 2 § Mikäli asuntojen vuokra tason on todettu kunnassa olevan edellä 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja asuntoedun arvoja korkeamman tai alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa korottaa tai alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla. Vastaavasti voidaan edellä 1 § : n 1 momcntin 1 kohdassa tarkoitettuja asuntoetujcn arvoja tai niiden tämän pykälän 1 momentin mukaisesti muutettuja arvoja korottaa tai alentaa asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20 prosentilla. Edellä olevan mukaisesti kunnassa määrättyjä asuntoedun arvoja voidaan asunnon laatuja varustetason perusteella kunkin asunnon osalta erikseen korottaa tai alentaa, kuitenkin enintään 30 prosentilla. 3 § Milloin verovelvollinen tai hänen perheensä on käyttänyt yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, hänen saamansa etu katsotaan autoeduksi. Tällaisen autoedun arvo arvioidaan kussakin autoluokassa käyttäen joko kuukausikohtaista arvoa tai ajopäiväkirjan taikka muun verovelvollisen tahi veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvää kuukausikohtaista perusarvoa ja siihen lisättyä kilometrikohtaista arvoa seuraavasti: Kuukausikohtainen arvo Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen taikka veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo perusarvo kilometrikohtainen arvo mk/kk mk/kk + p/km 1 Vapaa autoetu I autoluokassa, sylinteritilavuus enintään 1 300 cm 3 ikäryhmä A (1–4 vuotta) 1 110 510 60 ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 790 300 49 II autoluokassa, sylinteritilavuus enintään 1 600 cm 3 ikäryhmä A (1–4 vuotta) 1 320 610 71 ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 930 360 57 III autoluokassa, sylinteritilavuus enintään 2 000 cm 3 ikäryhmä A (1–4 vuotta) 1 850 890 96 ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 1 240 490 75 IV autoluokassa, sylinteritilavuus enintään 2 500 cm 3 ikäryhmä A (1–4 vuotta) 2220 1080 114 ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 1 460 580 88 V autoluokassa, sylinteritilavuus yli 2 500 cm 3 ikäryhmä A (1–4 vuotta) 3 100 1 530 157 ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 1990 810 118 2 Auton käyttöetu I autoluokassa, sylinteritilavuus enintään 1 300 cm 3 ikäryhmä A (1–4 vuotta) 900 510 39 ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 580 300 28 II autoluokassa, sylinteritilavuus enintään 1 600 cm 3 ikäryhmä A (1–4 vuotta) 1 080 610 47 ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 700 360 34 III autoluokassa, sylinteritilavuus enintään 2 000 cm 3 ikäryhmä A (1–4 vuotta) 1 590 890 70 ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 980 490 49 IV autoluokassa, sylinteritilavuus enintään 2 500 cm 3 ikäryhmä A (1–4 vuotta) 1910 1 080 83 ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 1150 580 57 V autoluokassa, sylinteritilavuus yli 2 500 cm 3 ikäryhmä A (1–4 vuotta) 2 740 1 530 121 ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 1 630 810 82 Vapaa autoetu on kysymyksessä silloin, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä silloin, kun verovelvollisen voidaan näyttää itse suorittaneen auton käyttökustannuksista muulle kuin työnantajalle ainakin yksityisajojen määrää vastaavat polttoainekulut. Jos verovelvollinen on suorittanut auton kustannuksista korvausta työnantajalle, etu katsotaan vapaaksi autoeduksi, jonka arvosta vähennetään työnantajalle suoritettu korvaus. Auton ikäryhmä kussakin autoluokassa määräytyy rekisteriotteeseen merkityn auton käyttöönottovuoden perusteella. Ikäryhmään A kuuluvat vuonna 1985 käyttöönotetut ja tätä uudemmat autot, ikäryhmään B muut. Autoetua arvioitaessa luetaan yksityisajoihin auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin. Autoedun raha-arvoa on korotettava 750 markalla kuukaudessa tai 75 pennillä kilometriä kohden, milloin auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja. 4 § Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää hintaa. Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1988 Pääjohtaja Lauri Honkavaara Verotussihteeri Raija Myllys-Kauppinen