← Suomi

Ammattitautiasetus Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun ammattitautilain (1343/88) 2 ja 4§:n nojall

1988 1347/1988 Ammattitautiasetus Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun ammattitautilain (1343/88) 2 ja 4§:n nojalla: 1§ Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työssä olevasta altistuksesta ja josta ammattitautilain 2§:ssä tarkoitetuissa ammattitaudeissa vastaa asianomaiseen alaan perehtynyt lääkäri. 2§ Ammattitautilain 2§:n ja 4§:n 1 kohdan nojalla jäljempänä 3§:ssä tarkoitetun sairauden katsotaan olevan ammattitauti, kun pykälässä mainittu fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä esiintyy henkilön työssä, jota tarkoitetaan ammattitautilain 1§:n 1 momentissa, siinä määrin, että sen altistava vaikutus riittää aikaansaamaan tämän sairauden, jollei osoittaudu, että sairaus on selvästi aiheutunut työn ulkopuolisesta altistuksesta. 3§ Edellä 2§:ssä tarkoitettuja sairauksia sekä fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä ovat: Fysikaaliset tekijät 1.Tärinä Tyypilliset sairauden muodot Valkosormisuusoireyhtymä; yläraajan monihermovaurio. 2.Melu Tyypilliset sairauden muodot Sisäkorvatyyppinen kuulonalenema. 3.Ylipaine Tyypilliset sairauden muodot Paineen vaihtelun suoranaiset vaikutukset kuten nenän sivuonteloiden verenvuodot ja tärykalvon repeämät; paineen epäsuorat vaikutukset kuten typpihumala ja sukeltajantauti; pitkäaikaisvaikutuksena suurten nivelten aseptiset luunekroosit. 4.Ionisoiva säteily Tyypilliset sairauden muodot Luuydinvaurio; linssisamentumat; ihomuutokset (ihottuma, haavaumat, arvet, ihosyöpä). 5.Infrapunasäteily Tyypilliset sairauden muodot Linssisamentumat, esimerkiksi lasinpuhaltajan kaihi; ihomuutokset (sidekudosmuutokset, teleangiektasiat). 6.Ultraviolettisäteily Tyypilliset sairauden muodot Silmän side- ja sarveiskalvon tulehdus; ihomuutokset (valoihottuma, valokosketusihottuma). Kemialliset tekijät 1.Arseeni ja sen yhdisteet Tyypilliset sairauden muodot Äkillinen arseenimyrkytys (ruoansulatus-, hengityselimistö- ja hermosto-oireet); pitkäaikaisvaikutuksina hengitysteiden limakalvo-oireet, silmien sidekalvojen ärsytysoireet, ihomuutokset kuten krooninen ihottuma, ihon pigmentaatio, hyperkeratoosi, ihosyöpä; keuhkosyöpä; ääreishermostovauriot. 2.Beryllium ja sen yhdisteet Tyypilliset sairauden muodot Limakalvojen ärsytysoireet; suurina pitoisuuksina kemiallinen keuhkokuume; krooninen beryllioosi (=berylliumkeuhko); ihomuutokset (kosketusihottuma, vierasesinereaktio eli granulooma); keuhkosyöpä. 3.Elohopea ja sen yhdisteet Tyypilliset sairauden muodot Äkilliseen myrkytykseen kuuluvat limakalvojen ja ruoansulatuselinten ärsytysoireet, joskus kemiallinen keuhkokuume. Subkroonisen tai kroonisen myrkytyksen taudinkuva vaihtelee yksilöllisistä tekijöistä ja altistuksen muodosta riippuen: suuoireita (ientulehdus), keskus- ja ääreishermoston vauriot (mm. vapina ja psyykkiset muutokset), munuaisvauriot (valkuaisen erittyminen virtsaan) sekä oireisiin liittyen kohonneet veren ja virtsan elohopeapitoisuudet; ihomuutokset (kosketusihottuma, eksanteema tai muu laaja-alainen ihottuma). 4.Fosfori ja sen yhdisteet Tyypilliset sairauden muodot Luukudoksen ja maksan vauriot; hengityselinten ärsytysoireet; keskushermosto-oireet; ihon syöpymävammat; orgaanisten fosforiyhdisteiden aiheuttamissa myrkytystiloissa taudinkuvaan liittyvä kudosten kolinesteraasiaktiviteetin alentuminen. 5.Kadmium ja sen yhdisteet Tyypilliset sairauden muodot Äkillinen myrkytys voimakkaine hengityselinoireineen (kemiallinen keuhkokuume); krooninen myrkytys (munuaisvauriot, keuhkojen laajentuma); ihomuutokset (kosketusihottuma); keuhkosyöpä. 6.Koboltti ja sen yhdisteet Tyypilliset sairauden muodot Ihomuutokset (kosketusihottuma); nuha ja astma, jotka johtuvat herkistymisestä koboltille; kovametallipölykeuhko. 7.Kromi ja sen yhdisteet Tyypilliset sairauden muodot Paikallinen kromin aiheuttama ihon tai limakalvojen ärsytys ja syövytys (kromihaavat); ihomuutokset (kosketusihottuma); nuha ja astma, jotka johtuvat herkistymisestä kromiyhdisteille; keuhkosyöpä; nenän sivuonteloiden syöpä. 8.Lyijy ja sen yhdisteet Tyypilliset sairauden muodot Epäorgaanisten lyijy-yhdisteiden aiheuttaman subkroonisen tai kroonisen myrkytyksen ensimmäisiä merkkejä on häiriintynyt veren hemoglobiinin synteesi, myöhäisempiä anemia, retikulosytoosi, ääreishermostovauriot, maha- ja suolisto-oireet, munuais- ja maksavauriot sekä keskushermosto-oireet. Orgaanisen lyijyn aiheuttamalle myrkytykselle ovat ominaisia keskushermosto-oireet. Epäorgaanisten yhdisteiden aiheuttamassa myrkytyksessä oireisiin liittyvät kohonnut veren lyijypitoisuus ja kohonneet punasolujen protoporfyriiniarvot sekä orgaanisen lyijyn aiheuttamassa myrkytyksessä veren ja virtsan kohonnut lyijypitoisuus. 9.Mangaani ja sen yhdisteet Tyypilliset sairauden muodot Äkillisenä kemiallinen keuhkokuume; krooninen mangaanimyrkytys (=manganismi), jota hallitsevat hermostolliset oireet. 10.Nikkeli ja sen yhdisteet Tyypilliset sairauden muodot Ihomuutokset (kosketusihottuma); nuha ja astma, jotka aiheutuvat herkistymisestä nikkelille; nikkelikarbonyylin aiheuttama kemiallinen keuhkokuume; nenän sivuonteloiden ja keuhkojen syöpä. 11.Sinkki ja sen yhdisteet Tyypilliset sairauden muodot Sinkkikuume; sinkkikloridin aiheuttamat ihomuutokset (kosketusihottuma, syöpymä). 12.Vanadiini ja sen yhdisteet Tyypilliset sairauden muodot Hengityselinten ärsytysoireet (kemiallinen keuhkokuume, keuhkoputkien supistustilat).

  1. Halogeenit ja niiden epäorgaaniset yhdisteet (kloori, bromi, fluori) Tyypilliset sairauden muodot Limakalvojen ja sidekalvojen ärsytysoireet ja syöpymät; kemiallinen keuhkokuume; fluoriyhdisteiden aiheuttamat luumuutokset (fluoroosi); fluoripolymeerien hajoamistuotteiden aiheuttama kuume (polymeerikuume); ihomuutokset (kosketusihottuma, fluoridien aiheuttama syöpymä). 14.Syaaniyhdisteet Tyypilliset sairauden muodot Äkillinen syanidimyrkytys; krooninen myrkytys (hengitystieoireet, hermosto-oireet); isosyanaattien aiheuttamat hengityselinsairaudet (astma). 15.Rikkihiili Tyypilliset sairauden muodot Äkilliset myrkytystilat pääasiassa keskushermosto-oireineen; rikkihiilen aiheuttama krooninen myrkytys keskus- ja ääreishermosto-oireineen, joihin voi liittyä myös sepelvaltimotauti. 16.Rikkivety Tyypillisimmät sairauden muodot Äkilliset myrkytystilat pääasiassa hengityselin- ja keskushermosto-oireineen sekä keuhkopöhö. 17.Rikkidioksidi ja rikkihappo Tyypilliset sairauden muodot Limakalvojen ja hengityselinten ärsytys- ja tulehdusoireet; hampaiden ja silmien syöpymä; ihomuutokset (kosketusihottuma, syöpymät). 18.Typpioksidit, typpihappo ja ammoniakki Tyypilliset sairauden muodot Äkilliset hengityselinten ärsytysoireet, keuhkopöhö, paikallinen limakalvojen ärtyminen tai syöpyminen; ihomuutokset (kosketusihottuma, syöpymä). 19.Hiilimonoksidi Tyypilliset sairauden muodot Hiilimonoksidin aiheuttama äkillinen myrkytys pääasiassa keskushermosto-oireineen. Taudinkuvaan liittyy veren hiilimonoksidihemoglobiinipitoisuuden kohoaminen. 20.Fosgeeni Tyypilliset sairauden muodot Äkilliset hengityselinten ja sidekalvojen ärsytysoireet; keuhkopöhö.
  2. Epäorgaaniset emäkset ja niiden anhydridit Tyypilliset sairauden muodot Ihomuutokset (kosketusihottuma, syöpymä); äkilliset tai krooniset sidekalvojen, limakalvojen, hengityselinten tai ruoansulatuselinten syöpymis- ja ärsytysoireet.
  3. Alifaattiset, aromaattiset ja alisykliset hiilivedyt Tyypilliset sairauden muodot Äkilliset tai krooniset pääosin keskus- ja ääreishermostoon kohdistuvat myrkytykset; ihomuutokset (kosketusihottuma); bentseenin aiheuttamat leukemiat, vinyylikloridin aiheuttama maksan hemangiosarkoma. 23.Hiilivetyjen halogeenijohdannaiset Tyypilliset sairauden muodot Äkilliset tai krooniset pääosin hermostoon kohdistuvat myrkytykset; ihomuutokset (kosketusihottuma); freonien aiheuttamat sydämen rytmihäiriöt ja hengityselinärsytysoireet.
  4. Hiilivetyjen nitro- ja aminojohdannaiset, amiinit Tyypilliset sairauden muodot Äkilliset myrkytykset, joihin liittyy methemoglobiinin muodostusta; trinitrotolueenin aiheuttama hemolyyttinen anemia, maksavauriot ja silmävauriot; ihomuutokset (kosketusihottuma); amiinien aiheuttama astma, aromaattisten amiinien aiheuttama virtsarakon syöpä. 25.Nitroglyseroli ja nitroglykoli Tyypilliset sairauden muodot Keskushermoston ja verenkiertoelinten oireet (esimerkiksi verenpaineen lasku, verisuonten laajeneminen) joko äkillisen tai kroonisen myrkytyksen aiheuttamana; ihomuutokset (kosketusihottuma).
  5. Aldehydit, ketonit, alkoholit, eetterit ja esterit Tyypilliset sairauden muodot Ihomuutokset (kosketusihottuma); formaldehydin aiheuttama astma ja nuha; alkoholin, ketonien, eetterien ja estereiden aiheuttamat äkilliset tai krooniset pääasiassa hermostoon kohdistuvat myrkytykset, etyleenioksidin aiheuttamat leukemiat. 27.Orgaaniset hapot ja happoanhydridit Tyypilliset sairauden muodot Ihon ja limakalvojen ärsytys ja syövytys; happoanhydridien (esimerkiksi ftaalihappo-, maleiinihappo- ja trimellitiinihappoanhydridi) aiheuttama astma ja nuha.
  6. Fenoli ja sen homologit sekä niiden halogeeni- ja nitrojohdannaiset Tyypilliset sairauden muodot Äkilliset myrkytykset, joihin kuuluvat hengityselinten, maksan, munuaisten ja keskushermoston oireet; krooninen myrkytys, johon kuuluu keskushermoston ja ruoansulatuselimistön oireita; ihomuutokset (kosketusihottuma, ihon värimuutokset); hemolyyttinen anemia; methemoglobianemia; polykloorattujen bifenyylien aiheuttama maksasyöpä. 29.Antibiootit Tyypilliset sairauden muodot Ihomuutokset (kosketusihottuma) ja herkistymisestä johtuvat hengityselinoireet. 30.Syöpälääkkeet Alkyloivat aineet (syklofosfamidi, klorambusili, melfalaani, semustiini, kermustiini, lomustiini) ja antimetaboliitit (atsatiopriini). Tyypillisimmät sairauden muodot Leukemiat, lymphohematopoeettiset syövät ja virtsarakon syöpä.
  7. Muovit ja tekohartsit sekä niiden valmistuksessa käytetyt aineet ja syntyvät välituotteet Tyypilliset sairauden muodot Hengitysteiden sairaudet (astma, nuha); ihomuutokset (kosketusihottuma). 32.Orgaaniset pölyt ja altisteet Esimerkiksi jauhot, vilja, puupölyt ja -materiaalit, eläinten epiteeli, eritteet ja muut eläinperäiset altisteet, luonnonkuitupölyt ja entsyymit, luonnonhartsit, luonnonkumi. Tyypilliset sairauden muodot Ihomuutokset (kosketusihottuma, kosketusurtikaria, proteiinikosketusihottuma); orgaanisen pölyn aiheuttama allerginen nuha, konjunktiviitti tai keuhkoastma, raakapuuvillapölyn aiheuttama ns. maanantaikuume (byssinoosi). 33.Mineraalipölyt Tyypilliset sairauden muodot Kvartsi- ja asbestipölyjen aiheuttamat keuhkosairaudet (pneumokonioosit); asbestin aiheuttama keuhkosyöpä ja mesoteliooma; pölykeuhkosairauksien jälkiseuraukset hengitys- ja verenkiertoelimissä.
  8. Tiuraamit, karbamaatit, parafenyleenidiamiinien johdannaiset Tyypilliset sairauden muodot Ihomuutokset (kosketusihottuma). 35.Reaktio- ja dispersioväriaineet Tyypilliset sairauden muodot Ihomuutokset (kosketusihottuma), reaktioväriaineiden aiheuttama astma ja nuha. 36.Aflatoksiinit Tyypillisimmät sairauden oireet Maksasyöpä. Biologiset tekijät
  9. Bakteerien ja homeiden vapauttamat itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet Tyypilliset sairauden muodot Homepölykeuhkosairaus, homeiden aiheuttama astma ja nuha, ilmankostuttajakuume. 2.Tuberkuloosibasilli Tyypilliset sairauden muodot Tuberkuloosin eri muodot.
  10. Virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja halkiomadot Tyypilliset sairauden muodot Hepatiitti B, lypsäjän kyhmyt, sikaruusu, luomatauti, pernarutto, listerioosi, ihon sienitaudit, toxoplasmoosi, malaria, bilhartsia. 4§ Ammattitautilain 4§:n 2 kohdassa tarkoitettu jännetupen tulehdus ja olkaluun sivunastan tulehdus korvataan fysikaalisen tekijän aiheuttamana ammattitautina, jos se on aiheutunut tavan takaa toistuvan ja yksipuolisen taikka ammattitautilain 1§:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle oudon liikkeen suorittamisesta. 5§ Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
  11. Tapaturmavakuutuslain ja ammattitautilain täytäntöönpanosta 3 päivänä joulukuuta 1948 annettu asetus (850/48) on edelleen voimassa myös ammattitautien osalta. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1988 Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Ministeri Tarja Halonen

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.