Valtiovarainministeriön päätös vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista Valtiovarainministeriö on 29 päivänä joulukuuta

1989 1183/1989 Valtiovarainministeriön päätös vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista Valtiovarainministeriö on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 131§:n 1 momentin nojalla määrännyt, että vesivoimalaitoksen ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita: 1 § Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot: 1) koneasema siihen sisältyvine patoineen; 2) ylä- ja alakanavarakenteet tai muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet; 3) voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset; 4) voimalaitosta palvelevat padot; 5) kytkinkenttärakenteet; 6) voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat; 7) lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennukset; 8) voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat sekä 9) tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitus- ja pintarakennustyöt. Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot. Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa ei oteta huomioon muita kuin vesivoimalaitosta välittömästi palvelevia rakennuksia tai laitteita, ei esimerkiksi kalanviljelylaitoksia, toimisto-, varasto-, korjaamo- tai asuinrakennuksia, turbiineja, generaattoreita, patoluukkuja, nostureita, automaatiolaitteita säätöä ja käyttöä varten eikä uittolaitteita, muunto- ja kytkinlaitteita eikä muita sähkön tuotantoa palvelevia koneita ja laitteita. Muiden kuin tässä päätöksessä tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta on määrätty erikseen. 2 § Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan korjaamalla 1§:ssä tarkoitettujen rakennelmien alkuperäiset hankintakustannukset ja muut kustannukset rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksilukuun 179.

1. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana. 3 § Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, määritetään vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo 1§:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4§:n 1-5 kohdissa mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. 4 §
2. Tontin pintarakennustyöt Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana on pidettävä vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa. Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 11 mk/m 2 .
3. Kaivuumassat Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on 47 mk/m 3 ktr, kun kaivuu on vedestä, 40 mk/m 3 ktr, kun kaivuu on kuivatyönä ja 276 mk/m 3 ktr, kun kysymyksessä on louhinta.
4. Vedenjuoksutusputket Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat Ø[m] mk/jm 1,0 1 804 1,5 2 706 2,0 3 609 2,5 4 511 3,0 5 413 3,5 6 317 4,0 7 218 4,5 8 120 5,0 9 024 Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
5. Padot ja tukimuurit Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 1 815 mk/m 3 , kun pato on betonia ja 77 mk/m 3 , kun pato on maata tai louhetta.
6. Koneasemat Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, käytetään määritysperusteena voimalaitoksen tehoa. Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet. Taulukkoa 1 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on pystyakselinen turpiini tai teho ≥8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti. Taulukko
7. m 3 mk 1 000 18 063 402 10 000 27 401 213 50 000 68 902 589 100 000 120 779 311 200 000 214 917 779 Taulukkoa 2 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on vaaka-akselinen turpiini tai teho ≤8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti. Taulukko
8. m 3 mk 1 000 3 151 125 5 000 8 362 378 10 000 14 876 443 50 000 66 988 968 Jos koneasema on tehdas- tai muun sellaisen hallin osa, rakennuskustannukset lasketaan vesivoimalaitoksen tehon avulla taulukosta
9. Väliarvot lasketaan suhteellisesti. Taulukko
10. Teho (MW) mk 0,5 3 094 980 1,0 4 069 792 2,0 5 045 785 3,0 7 969 043 4,0 9 918 668 5,0 11 868 293 6,0 13 817 918 7,0 15 767 543 8,0 17 717 168 9,0 33 719 950 10,0 34 863 171 15,0 40 579 285 20,0 46 295 398 25,0 52 011 512 50,0 80 592 077 100,0 137 753 209 150,0 194 914 339 5 § Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2-4§:ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, pidetään tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista. 6 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
11. Sitä sovelletaan vuodelta 1989 toimitettavassa tulo- ja varallisuusverotuksessa. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1989 Ministeri Ulla Puolanne Vs. vanhempi hallitussihteeri Marja-Liisa Lindström