← Suomi

Laki vientitakuulain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä syyskuuta 1962 annetun vientitakuulain 1§:n 1 momentti, 2 b§:n

1989 737/1989 Laki vientitakuulain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä syyskuuta 1962 annetun vientitakuulain 1§:n 1 momentti, 2 b§:n 1 momentti sekä 3§:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1§:n 1 momentti ja 2 b§:n 1 momentti 29 päivänä elokuuta 1969 annetussa laissa ( 532/69 ) sekä 3§:n 2 momentti 24 päivänä kesäkuuta 1982 annetussa laissa (481/82), näin kuuluviksi: 1 § Teollisuustuotteiden, turkisten, turvetuotteiden ja elävien eläinten viennin sekä ulkomaille suuntautuvien investointien yhteydessä syntyvän tappionvaaran varalta voidaan myöntää valtion vientitakuu sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. 2 b § Ulkomaille suuntautuviin investointeihin, joiden voidaan katsoa edistävän Suomen ja asianomaisen sijoitusmaan taloudellista kehitystä, liittyvän tappionvaaran varalta voidaan myöntää valtion vientitakuu: 1) sijoitetun omaisuuden takavarikoinnin, pakkolunastuksen tai muiden näihin verrattavien sijoitusmaan viranomaisten toimenpiteiden varalta; 2) sen varalta, että sijoitusmaan taloudellisissa oloissa tapahtuu huomattavaa häiriötä; 3) sen varalta, että sijoitusmaan viranomaiset rajoittavat sijoitetun pääoman tai sen tuoton siirtämistä sijoitusmaasta. 3 § Tämän lain nojalla myönnettyjen takuiden yhteenlaskettu takuuvastuu saa nousta enintään 25 000 miljoonaan markkaan, kuitenkin siten, että 2 a§:n 2 momentissa tarkoitettujen takuiden takuuvastuu saa nousta enintään 800 miljoonaan markkaan ja 2 b§:ssä tarkoitettujen takuiden takuuvastuu enintään 400 miljoonaan markkaan. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1989. Hallituksen esitys 52/89 Valtiovarainvaliok. miet. 20/89 Suuren valiok. miet. 64/89 Naantalissa 28 päivänä heinäkuuta 1989 Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.