Valtiovarainministeriön päätös vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista Valtiovarainministeriö on 29 päivänä joulukuuta

1990 1147/1990 Valtiovarainministeriön päätös vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista Valtiovarainministeriö on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 131§:n 1 momentin nojalla määrännyt, että vesivoimalaitoksen ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita: 1 § Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot: 1) koneasema siihen sisältyvine patoineen; 2) ylä- ja alakanavarakenteet tai muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet; 3) voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset; 4) voimalaitosta palvelevat padot; 5) kytkinkenttärakenteet; 6) voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat; 7) lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennukset; 8) voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat sekä 9) tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitus- ja pintarakennustyöt. Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot. Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa ei oteta huomioon muita kuin vesivoimalaitosta välittömästi palvelevia rakennuksia tai laitteita, ei esimerkiksi kalanviljelylaitoksia, toimisto-, varasto-, korjaamo- tai asuinrakennuksia, turbiineja, generaattoreita, patoluukkuja, nostureita, automaatiolaitteita säätöä ja käyttöä varten eikä uittolaitteita, muunto- ja kytkinlaitteita eikä muita sähkön tuotantoa palvelevia koneita ja laitteita. Muiden kuin tässä päätöksessä tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta on määrätty erikseen. 2 § Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan korjaamalla 1§:ssä tarkoitettujen rakennelmien alkuperäiset hankintakustannukset ja muut kustannukset rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksilukuun 195.

1. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana. 3 § Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, määritetään vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo 1§:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4§:n 1-5 kohdissa mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. 4 §
2. Tontin pintarakennustyöt Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana on pidettävä vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa. Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 12 mk/m 2 .
3. Kaivuumassat Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on 51 mk/m 3 ktr, kun kaivuu on vedestä, 43 mk/m 3 ktr, kun kaivuu on kuivatyönä ja 299 mk/m 3 ktr, kun kysymyksessä on louhinta.
4. Vedenjuoksutusputket Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat Ø[m] mk/jm 1,0 1 957 1,5 2 936 2,0 3 916 2,5 4 894 3,0 5 873 3,5 6 854 4,0 7 832 4,5 8 810 5,0 9 791 Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
5. Padot ja tukimuurit Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 1 969 mk/m 3 , kun pato on betonia ja 83 mk/m 3 , kun pato on maata tai louhetta.
6. Koneasemat Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, käytetään määritysperusteena voimalaitoksen tehoa. Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet. Taulukkoa 1 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on pystyakselinen turpiini tai teho ≥8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti. Taulukko
7. m 3 mk 1 000 19 600 499 10 000 29 732 906 50 000 74 765 823 100 000 131 056 972 200 000 233 206 110 Taulukkoa 2 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on vaaka-akselinen turpiini tai teho < 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti. Taulukko
8. m 3 mk 1 000 3 419 268 5 000 9 073 970 10 000 16 142 347 50 000 72 689 364 Jos koneasema on tehdas- tai muun sellaisen hallin osa, rakennuskustannukset lasketaan vesivoimalaitoksen tehon avulla taulukosta
9. Väliarvot lasketaan suhteellisesti. Taulukko
10. Teho (MW) mk 0,5 3 358 345 1,0 4 416 109 2,0 5 475 153 3,0 8 647 165 4,0 10 762 692 5,0 12 878 220 6,0 14 993 747 7,0 17 109 274 8,0 19 224 802 9,0 36 589 333 10,0 37 829 836 15,0 44 032 360 20,0 50 234 884 25,0 56 437 408 50,0 87 450 023 100,0 149 475 256 150,0 211 500 486 5 § Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2-4§:ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, pidetään tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista. 6 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
11. Sitä sovelletaan vuodelta 1990 toimitettavassa tulo- ja varallisuusverotuksessa. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1990 Ministeri Ulla Puolanne Vs. nuorempi hallitussihteeri Petri Syrjänen