Valtioneuvoston päätös pellon metsityspalkkioista vuonna 1990 Valtioneuvosto on maataloustuotannon tasapainottamisesta 22 päivänä joulukuuta 1989 anne

1990 73/1990 Valtioneuvoston päätös pellon metsityspalkkioista vuonna 1990 Valtioneuvosto on maataloustuotannon tasapainottamisesta 22 päivänä joulukuuta 1989 annetun lain (1261/89) 6, 23 ja 26§:n nojalla maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt: 1 § Palkkion perusteet Maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89), jäljempänä tasapainottamislaki, 14§:ssä tarkoitettuna tasapainottamispalkkiona voidaan maksaa pellon metsityspalkkioita vuonna 1990 hyväksyttyjen hakemusten perusteella. Palkkiota voidaan maksaa viljellyksi katsotun pellon metsityksestä, joka peltoalueen omistajan hakemuksesta on hyväksytty palkkioon oikeuttavaksi. 2 § Viljellyksi katsottu pelto Viljellyksi katsottuna peltona pidetään pelto, jolta on edellisen kasvukauden aikana korjattu sato taikka jota on hoidettu kesantona tai viljeltynä laitumena. Viljellyksi katsottuna peltona voidaan pitää myös pelto, jota koskee: 1) tasapainottamislain 9§:ssä tarkoitettu sopimus maataloustuotannon vähentämisestä tai 10§:ssä tarkoitettu kesannoimissopimus; 2) maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) 3 tai 3 a§:ssä tarkoitettu maataloustuotannon vähentämissopimus tai 8§:ssä tarkoitettu pellon kesannoimissopimus; 3) maataloustuotannon ohjaamisesta annetun lain (446/77) mukainen tuotannonmuutossopimus; tai 4) luopumiseläkelain (16/74) mukainen viljelemättömyyttä tai pellon metsittämistä koskeva sitoumus. Edellä 2 momentissa tarkoitettua peltoa pidetään viljellyksi katsottuna peltona sopimuksen tai sitoumuksen voimassaolon ajan sekä kahden vuoden ajan sen voimassaolon päättymisestä lukien. Viljellyksi katsottuna peltona pidetään lisäksi kahden vuoden ajan sopimuksen päättymisestä lukien pelto, jota on koskenut pellon käytön rajoittamisesta annetun lain (216/69) mukainen pellonvaraussopimus. 3 § Palkkion määrä Metsityspalkkiota maksetaan eri maatalouspiirien alueilla seuraavasti: Maatalouspiiri Palkkio markkaa/hehtaari Helsingin 9 600 Turun 9 600 Porin 9 100 Hämeenlinnan 9 100 Kouvolan 8 200 Mikkelin 7 600 Tampereen 8 200 Seinäjoen 8 200 Vaasan 7 600 Ylivieskan 7 600 Jyväskylän 7 600 Kuopion 7 600 Joensuun 7 100 Kajaanin 7 100 Oulun 7 100 Lapin 6 400 Jos metsitettävää peltoa koskee maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain 3 a§:ssä tai maataloustuotannon vähentämissopimuksista vuonna 1990 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (72/90) tarkoitettu maataloustuotannon vähentämissopimus ja jos metsittäminen tapahtuu kolmen ensimmäisen sopimusvuoden aikana, palkkio maksetaan kaksinkertaisena. Jos metsitykseen ei myönnetä metsänparannuslaissa (140/87) tarkoitettua lainaa, palkkion lisäksi maksetaan metsityspalkkioihin käytettävissä olevista varoista korvausta metsittämisestä aiheutuvista kustannuksista 1 200 markkaa hehtaaria kohden. 4 § Palkkion hakeminen Metsityksen hyväksymistä koskeva hakemus jätetään sille maatalouspiirille, jonka toimialueella maatilan talouskeskus tai jos maatilalla ei ole talouskeskusta, pelto sijaitsee. Hakemus voidaan jättää vastaavasti talouskeskuksen tai pellon sijaintikunnan maatalouslautakunnalle tai sille metsälautakunnalle, jonka toimintapiirissä talouskeskus tai pelto sijaitsee. Metsityksen hyväksymisestä päättää 1 momentissa tarkoitettu maatalouspiiri. Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset metsityksen hyväksymistä koskevasta hakemismenettelystä. 5 § Hakemuksen käsittely Maatalouspiirin on ennen metsityksen hyväksymistä koskevan asian ratkaisemista hankittava hyväksymisen edellytyksistä lausunto 4§:ssä tarkoitetulta maatalouslautakunnalta ja metsälautakunnalta. Jos hakemus on jätetty maatalouslautakunnalle tai metsälautakunnalle, lautakunnan on toimitettava hakemus ja lausuntonsa metsityksen hyväksymisen edellytyksistä maatalouspiirille. Metsityksen hyväksymistä koskevan hakemuksen johdosta annettu maatalouspiirin päätös on lähetettävä tiedoksi metsälautakunnalle. 6 § Metsityksen aloittaminen Metsitystä ei saa aloittaa ennen metsityksen hyväksymistä koskevan asian ratkaisemista. 7 § Palkkion maksaminen Maatalouspiiri maksaa metsityspalkkion kahdessa erässä, joista ensimmäinen on suuruudeltaan puolet 3§:n 1 ja 2 momentin nojalla määräytyvästä palkkiosta. Saman pykälän 3 momentissa tarkoitettu korvaus maksetaan ensimmäisen erän yhteydessä. Korvauksesta on muutoin voimassa, mitä tasapainottamislaissa on säädetty viljellyksi katsotun pellon metsittämiseen maksettavista tasapainottamispalkkioista ja tässä päätöksessä määrätty metsityspalkkiosta. Ensimmäinen erä palkkiosta maksetaan, kun metsälautakunta on todennut metsityksen hyväksyttävästi suoritetuksi. Metsälautakunnan tulee ilmoittaa maatalouspiirille, että maksamisen edellytykset ovat olemassa. Jälkimmäinen erä palkkiosta maksetaan aikaisintaan kahden vuoden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta. Jälkimmäisen erän maksamisen edellytyksenä on, että taimikon hoitoa ei ole laiminlyöty. Metsälautakunnan on toimitettava maatalouspiirille lausunto siitä, ovatko maksamisen edellytykset olemassa. 8 § Palkkion jaksottaminen Edellä 3§:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa palkkio saadaan maksaa myös neljässä erässä siten, että molemmista 7§:n nojalla suoritettavista eristä puolet maksetaan 7§:n mukaisen maksuajankohdan jälkeen palkkion saajan valitsemana ajankohtana, kuitenkin viimeistään yhden vuoden kuluttua kysymyksessä olevan erän jo suoritetun osuuden maksamisesta lukien. 9 § Takaisinperintä Maatalouspiiri voi periä palkkion takaisin valtiolle, jos metsitetty pelto otetaan viljelykseen aikaisemmin kuin kahdeksan vuoden kuluttua siitä lukien, kun metsitys on todettu hyväksyttävästi suoritetuksi. 10 § Varojen ohjaus Maatilahallitus määrää maatalouspiireille kiintiöt, joiden rajoissa palkkioon oikeuttavia metsityksiä saadaan hyväksyä. 11 § Tarkemmat määräykset Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset tämän päätöksen täytäntöönpanosta. 12 § Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1990. Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1990 Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala Erikoistutkija Seppo Hassinen