Asetus Svenska handelshögskolan -nimisestä korkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta Opetusministerin esittelystä kumotaan Svenska handelshögskol

1991 1289/1991 Asetus Svenska handelshögskolan -nimisestä korkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta Opetusministerin esittelystä kumotaan Svenska handelshögskolan -nimisestä korkeakoulusta 16 päivänä marraskuuta 1984 annetun asetuksen ( 776/84 ) 41 § ja 53-60 §, muutetaan 1, 2 ja 5 §, 6 §:n 2 kohta, 8 §:n 1 momentti, 17 §:n 1 momentin 8 kohta, 19 §:n 1 momentti, 23 §:n 3 momentti, 40 §, 43 §:n 1 momentti, 46 §:n 1 momentti, 48 §:n 1 ja 2 momentti, 61 §, 62 §:n 2 momentti ja 97 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 § osittain muutettuna 30 päivänä toukokuuta 1986 annetulla asetuksella (443/86), 6 §:n 2 kohta ja 19 §:n 1 momentti viimeksi mainitussa asetuksessa, 48 §:n 1 ja 2 momentti, 61 §, 62 §:n 2 momentti ja 97 §:n 2 momentti 30 päivänä syyskuuta 1988 annetussa asetuksessa (849/88) ja 97 §:n 1 momentti osittain muutettuna viimeksi mainitulla asetuksella, sekä lisätään 25 §:ään uusi 3 momentti, 29 §:ään uusi 2 momentti, 34 §:ään uusi 3 momentti sekä asetukseen uusi 6 a luku seuraavasti: 1 § Korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat valtuusto, hallitus, opetus- ja tutkimusneuvosto, rehtori ja hallintovirasto. Korkeakoulun Vaasan kaupungissa toimivan yksikön (Vaasan yksikkö) toimintaa johtavat yksikönneuvosto ja toinen vararehtori. Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja. Opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten on laitoksia. Laitoksen toimintaa johtavat laitosneuvosto ja laitoksen johtaja. Hallintoelinten jäsenet toimivat virkavastuulla. 2 § Vaasan yksikön ja Österbottens högskolan yhteistoiminnasta säädetään erikseen. 5 § Valtuustoon valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan 29 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Valtuuston jäsenistä ja varajäsenistä valitsevat keskuudestaan ryhmittäin 8 §:ssä mainitut ryhmät seuraavasti: 1) ensimmäinen ryhmä 7 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä; 2) toinen ryhmä 7 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä; 3) kolmas ryhmä 5 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä; sekä 4) neljäs ryhmä 10 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Lisäksi valtuustoon kuuluvat Vaasan yksikön yksikönneuvoston vaaleilla valitut jäsenet. Jos valtuuston muu kuin 3 momentissa tarkoitettu jäsen 4 §:n mukaan ei enää kuulu korkeakouluun, tulee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi järjestyksessä ensimmäisenä oleva varajäsen. Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Valtuuston ensimmäisen kokouksen kutsuu kokoon rehtori, joka myös toimii kokouksen puheenjohtajana, kunnes valtuuston puheenjohtaja on valittu. 6 § Valtuuston tehtävänä on: 2) valita korkeakoulun rehtori ja ensimmäinen vararehtori; 8 § Valtuuston 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen jäsenten vaaleissa ovat vaalioikeutettuja ne, jotka 4 §:n mukaan kuuluvat korkeakouluun, lukuun ottamatta niitä, jotka 30 a §:n mukaan kuuluvat Vaasan yksikköön. 17 § Hallituksen tehtavana on: 8) tehdä esitys hallintojohtajan viran täyttämiseksi; 19 § Valtuusto valitsee rehtorin ja ensimmäisen vararehtorin kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Toisen vararehtorin valitsemisesta säädetään 30 d §:n 2 momentissa. 23 § Rehtori voi myöntää vararehtorille vapautuksen opetusvelvollisuudesta enintään sen puoleen määrään saakka. 25 § Hallintovirasto voi siirtää sellaiset 1, 3, 4, 6, 9 ja 12 kohdassa tarkoitetut asiat, jotka koskevat yksinomaan Vaasan yksikköä, yksikönneuvoston tai toisen vararehtorin käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. 29 § Opetus- ja tutkimusneuvosto voi siirtää sellaiset 2 kohdassa mainitut asiat, jotka koskevat yksinomaan Vaasan yksikköä, yksikönneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. 6a luku Vaasan yksikkö 30a § Vaasan yksikön henkilökuntaan kuuluu se korkeakouluun 4 §:n 1 momentin mukaan kuuluva henkilökunta, joka suorittaa tehtävänsä Vaasan yksikössä. Vaasan yksikön opiskelijaksi katsotaan korkeakouluun 4 §:n 2 momentin mukaan kuuluva opiskelija, jolla on oikeus suorittaa tutkinto yksikössä ja joka on ilmoittautunut läsnäolevaksi opiskelijaksi. Opiskelijaksi ei kuitenkaan katsota henkilöä, joka 1 momentin mukaan kuuluu yksikön henkilökuntaan. 30 b § Yksikönneuvostoon kuuluvat toinen vararehtori puheenjohtajana sekä seitsemän muuta jäsentä, jotka valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Yksikönneuvoston muut jäsenet valitaan seuraavasti: 1) yksikköön kuuluvat vakinaiset professorit ja apulaisprofessorit sekä virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit, jotka hoitavat enemmän kuin puolet viran tehtävistä, valitsevat keskuudestaan kaksi jäsentä; 2) yksikköön kuuluvat muut opettajat ja tutkijat kuin 1 kohdassa mainitut valitsevat keskuudestaan kaksi jäsentä; 3) yksikköön kuuluva muu henkilökunta valitsee keskuudestaan yhden jäsenen; ja 4) yksikköön kuuluvat opiskelijat valitsevat keskuudestaan kaksi jäsentä. Jokaiselle 2 momentissa tarkoitetulle jäsenelle valitaan samasta ryhmästä henkilökohtainen varajäsen. Yksikönneuvoston jäsenten ja varajäsenten vaalit toimitetaan siten kuin johtosäännössä määrätään. Jos yksikönneuvoston jäsen tai varajäsen ei enää kuulu yksikköön tai hänet valitaan rehtoriksi tai vararehtoriksi, valitaan uusi jäsen tai varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi siten kuin johtosäännössä määrätään. 30 c § Yksikönneuvoston tehtävänä on: 1) johtaa ja kehittää yksikön toimintaa sekä tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja yksikön toiminnan kehittämiseksi; 2) tehdä yksikön osalta esitykset toimintaa ja taloutta koskeviksi suunnitelmiksi ja vuotuiseksi tulo- ja menoarvioiksi; 3) päättää yksikölle erittelemättöminä myönnettyjen määrärahojen käytöstä; 4) valita yksikön edustajat Österbottens högskolan hallitukseen ja sen muihin hallintoelimiin; 5) tehdä esitys yksikön opetusviran alan muuttamisesta tai täsmentämisestä; ja 6) käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka säädetään tai määrätään yksikönneuvoston käsiteltäviksi tai ratkaistaviksi. Yksikönneuvosto voi siirtää toiselle vararehtorille toimivaltaansa kuuluvan asian, joka ei ole yksikön kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. 30 d § Toinen vararehtori johtaa ja valvoo yksikön toimintaa. Hän on yksikönneuvoston puheenjohtaja sekä käsittelee ja ratkaisee asiat, jotka hänelle säädetään tai määrätään. Toisen vararehtorin valitsee kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat yksikönneuvoston jäsenet ja varajäsenet. Vaali toimitetaan siten kuin 20 §:ssä säädetään. Toiselta vararehtorilta vaadittavasta kelpoisuudesta säädetään 19 §:n 2 momentissa. Toiselta vararehtorilta vaaditaan kuitenkin lisäksi, että hän kuuluu Vaasan yksikön henkilökuntaan. Jos vararehtoriehdokas esittää muun kuin 19 §:n 3 momentissa mainitun syyn kieltäytymiseensä vararehtorin tehtävästa riippuu sen hyväksyminen vaalikollegion harkinnasta. Toisen vararehtorin vapauttamisesta opetusvelvollisuudesta on voimassa mitä vararehtorista säädetään. 7 luku Laitokset 34 § Laitosneuvosto voi siirtää sellaiset 5 ja 6 kohdassa tarkoitetut asiat, jotka koskevat yksinomaan Vaasan yksikköä, yksikönneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. 40 § Muu monijäseninen hallintoelin kuin valtuusto samoin kuin rehtori, vararehtori, hallintojohtaja ja hallintoviraston muu virkamies sekä laitoksen johtajat tekevät päätöksensä esittelystä. Asian esittelystä huolehtii hallintoviraston määräämä virkamies, jollei toisin säädetä. Jos esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, hänellä on oikeus saada merkityksi mielipiteensä kokouksen pöytäkirjaan tai toimituskirjan taltiokappaleeseen. 43 § Monijäsenisen hallintoelimen kokouksessa päätetään muut kuin vaaliasiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. 46 § Arvosteltaessa opintosuorituksia saavat päätöksentekoon osallistua kokouksen puheenjohtajan lisäksi vain ne jäsenet, jotka ovat suorittaneet vastaavantasoisen opintosuorituksen. Hallintoelimen muilla jäsenillä on puheoikeus kokouksessa. 48 § Opetus- ja tutkimusneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Apulaisprofessorin nimittää korkeakoulun hallitus. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa mitä erikseen säädetään. Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti. Tutkimuslaitoksen johtajan sekä muut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto nimittää hallitus, joka myös ottaa dosentin. 61 § Lehtorin tai yliassistentin viran hakijan on opetustaitonsa osoittamiseksi annettava julkinen opetusnäyte, jota laitosneuvosto arvostelee. Laitosneuvosto voi vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta, jos hänen opetustaitonsa on aikaisemmin todettu. 62 § Opetus- ja tutkimusneuvoston on hankittava vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunto dosentiksi hakevan tieteellisistä ansioista. 97 § Valitusta ei saa tehdä korkeakoulun hallintoelimen päätöksestä, joka koskee: 1) opiskelijoiden valintaa, opintosuorituksen arvostelua tai arvosteljan valintaa; 2) apurahaa tai avustusta; tai 3) muistutuksen tai varoituksen antamista opiskelijalle. Päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa valittaa. Valittaa ei saa myöskään päätöksestä, jolla ratkaistaan onko opettajan viran hakijalla riittävä opetustaito. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Korkeakoulun valtuusto valitaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaan toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1993, ja korkeakoulun rehtori ja vararehtorit toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1993. Siihen saakka jatkavat aikaisempien säännösten mukaan valitut valtuusto, rehtorit ja vararehtorit tehtävissään. Vaasan yksikön neuvoston vaaleilla valittavat jäsenet ja varajäsenet valitaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaan marraskuussa 1991 toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1992 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 1992. Yksikönneuvoston jäsenillä on tämän toimikauden aikana oikeus osallistua valtuuston kokouksiin ja käyttää siellä puhevaltaa mutta ei äänivaltaa. Jos asian käsittely on kesken tämän asetuksen tullessa voimaan, jatkotoimet siirtyvät sille hallintoelimelle, jolle asia tämän asetuksen mukaan kuuluu. Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1991 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Opetusministeri Riitta Uosukainen