← Suomi

Laki lapseksiottamisesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapseksiottamisesta 8 päivänä helmikuuta 1985 annetun la

1992 1101/1992 Laki lapseksiottamisesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapseksiottamisesta 8 päivänä helmikuuta 1985 annetun lain (153/85) 17 §, 20 §:n 1 momentti, 21 §:n 1 momentti, 22 §:n 11 kohta, 28 §, 50 §:n 1 ja 2 momentti, 51 §:n 2 ja 3 momentti sekä 52 §, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (102/91), seuraavasti: 17 § Ottolapsineuvonnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Ottolapsineuvontaa antavat sosiaalilautakunnat sekä ottolapsitoimistot, jotka ovat saaneet sosiaali- ja terveysministeriön luvan harjoittaa ottolapsineuvontaa. 20 § Kansainvälisen lapseksiottamispalvelun yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. 21 § Kansainvälistä lapseksiottamispalvelua antavat Suomessa ne sosiaalilautakunnat ja yhteisöt, jotka ovat saaneet sosiaali- ja terveysministeriön luvan tähän toimintaan (palvelunantajat). 22 § Palvelunantajan tehtävänä on: 11) huolehtia muista sosiaali- ja terveysministeriön antamista tehtävistä. 28 § Lapsen vanhemman, joka aikoo antaa alaikäisen lapsensa ottolapseksi, tai henkilön, joka aikoo ottaa alaikäisen lapsen ottolapseksi, on pyydettävä ottolapsineuvonnan järjestämistä kotipaikkansa sosiaalilautakunnalta tai sosiaali- ja terveysministeriön luvan saaneelta ottolapsitoimistolta. 50 § Sosiaali- ja terveysministeriö voi hakemuksesta myöntää luvan ottolapsitoimiston ylläpitämiseen kuntainliitolle tai muulle kuntayhtymälle taikka Suomessa rekisteröidylle yhdistykselle. Sosiaali- ja terveysministeriö voi, hankittuaan asiasta ensin lapseksiottamisasioiden lautakunnan lausunnon, myöntää luvan kansainvälisen lapseksiottamispalvelun antamiseen sosiaalilautakunnalle, kuntainliitolle tai muulle kuntayhtymälle taikka Suomessa rekisteröidylle yhdistykselle. 51 § Luvan myöntäessään sosiaali- ja terveysministeriö voi samalla antaa tarkempia määräyksiä ottolapsineuvonnan tai kansainvälisen lapseksiottamispalvelun harjoittamisesta. Ottolapsitoimiston ja kansainvälisen lapseksiottamispalvelun antaja on velvollinen antamaan sosiaali- ja terveysministeriölle sen pyytämiä valvontaa varten tarpeellisia tietoja ja selvityksiä. 52 § Sosiaali- ja terveysministeriö voi peruuttaa 50 §:n nojalla myöntämänsä luvan, jos ottolapsineuvontaa tai kansainvälistä lapseksiottamispalvelua annettaessa ei noudateta voimassa olevia säännöksiä tai määräyksiä taikka jos toiminnassa havaitaan puutteellisuuksia tai epäkohtia eikä niitä ole sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa määräajassa korjattu tai poistettu. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1992. HE 264/92 StVM 38/92 Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1992 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.