Mittayksikköasetus Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta 14 päivänä huhtikuuta 196

1992 371/1992 Mittayksikköasetus Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta 14 päivänä huhtikuuta 1965 annetun lain (219/65) 4 §:n 2 momentin ja 10 §:n nojalla, sellaisina kuin ne ovat 10 päivänä huhtikuuta 1992 annetussa laissa (321/92): 1 luku Perusyksiköt 1 § Perusyksiköiden määritelmät Mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta annetun lain 4 §:n 1 momentissa mainitut kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän (SI) perusyksiköt määritellään seuraavasti: 1) pituuden yksikkö metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia; 2) massan yksikkö kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen prototyypin massa; 3) ajan yksikkö sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jakson aika, joka vastaa cesiumin 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä; 4) sähkövirran yksikkö ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat yhden metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2 · 10 -7 newtonin voiman metriä kohti; 5) lämpötilan yksikkö kelvin, termodynaamisen lämpötilan yksikkö, on 1/273,16 veden kolmoispisteen (termodynaamisesta) lämpötilasta; 6) ainemäärän yksikkö mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta, kuin 0,012 kilogrammassa 12 C on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä; 7) valovoiman yksikkö kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka tiettyyn suuntaan lähettää monokromaattista 540 · 10 12 hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti. 2 § Perusyksiköiden tunnukset Perusyksiköiden tunnukset ovat: Suure Yksikkö Tunnus pituus metri m massa kilogramma kg aika sekunti s sähkövirta ampeeri A termodynaaminen lämpötila kelvin K ainemäärä mooli mol valovoima kandela cd 2 luku Muut SI-yksiköt 3 § Täydennysyksiköt Täydennysyksiköt ovat dimensiottomia yksiköitä. Seuraavat täydennysyksiköt ovat sallittuja: Suure Yksikkö Tunnus Selitys tasokulma radiaani rad 1 rad = 1 m/m avaruuskulma steradiaani sr 1 sr = 1 m 2 /m 2 Tasokulman yksikkö radiaani on tasokulma, joka ympyrän kehältä erottaa ympyrän säteen pituisen kaaren. Avaruuskulman yksikkö steradiaani on avaruuskulma, joka sen kärjen sijaitessa pallon keskipisteessä leikkaa pallon pinnasta alan, joka on yhtäsuuri kuin sellaisen neliön ala, jonka sivuna on pallon säde. 4 § Johdannaisyksiköt Johdannaisyksiköt johdetaan perus- ja täydennysyksiköistä kerto- ja jakolaskun avulla siten, että numerokertojana on

1. 5 § Johdannaisyksiköt, joilla on erityisnimiä Johdannaisyksiköille saadaan käyttää erityisnimiä ja -tunnuksia seuraavasti: Suure Yksikkö Tunnus Selitys taajuus hertsi Hz 1 Hz = 1 s -1 voima newton N 1 N = 1 kgm/s 2 paine, jännitys pascal Pa 1 Pa = 1 N/m 2 energia, työ joule J 1 J = 1 Nm teho watti W 1 W = 1 J/s sähkövaraus coulombi C 1 C = 1 As jännite voltti V 1 V = 1 W/A kapasitanssi faradi F 1 F = 1 C/V resistanssi ohmi Ω 1 Ω= 1 V/A konduktanssi siemens S 1 S = 1 A/V magneettivuo weber Wb 1 Wb = 1 Vs magneettivuon tiheys tesla T 1 T = 1 Wb/m 2 induktanssi henry H 1 H = 1 Vs/A celsiuslämpötila celsiusaste °C 1 °C = 1 K valovirta lumen lm 1 lm = 1 cd·sr valaistusvoimakkuus luksi lx 1 lx = 1 lm/m 2 aktiivisuus becquerel Bq 1 Bq = 1 s -1 absorboitunut annos gray Gy 1 Gy = 1 J/kg ekvivalenttiannos sievert Sv 1 Sv = 1 J/kg Perus- ja täydennysyksiköiden avulla johdetut yksiköt voidaan ilmaista myös käyttäen 1 momentissa mainittuja erityisnimiä ja -tunnuksia. 6 § Mittayksiköiden kerrannaiset Mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta annetun lain 4 §:n 1 momentissa mainituista perusyksiköistä ja tämän asetuksen 3–5 §:ssä mainituista täydennys- ja johdannaisyksiköistä voidaan muodostaa kerrannaisia seuraavien etuliitteiden avulla: Etuliite Tunnus Tekijä, jolla mittayksikkö tulee kerrotuksi jotta Y 1 000 000 000 000 000 000 000 000 = 10 24 tsetta Z 1 000 000 000 000 000 000 000 = 10 21 eksa E 1 000 000 000 000 000 000 = 10 18 peta P 1 000 000 000 000 000 = 10 15 tera T 1 000 000 000 000 = 10 12 giga G 1 000 000 000 = 10 9 mega M 1 000 000 = 10 6 kilo k 1 000 = 10 3 hehto h 100 = 10 2 deka da 10 = 10 1 desi d 0,1 = 10 -1 sentti c 0,01 = 10 -2 milli m 0,001 = 10 -3 mikro µ 0,000001 = 10 -6 nano n 0,000 000 001 = 10 -9 piko p 0,000 000 000 001 = 10 -12 femto f 0,000 000 000 000 001 = 10 -15 atto a 0,000 000 000 000 000 001 = 10 -18 tsepto z 0,000 000 000 000 000 000 001 = 10 -21 jokto y 0,000 000 000 000 000 000 000 001 = 10 -24 Jos mittayksikön nimeen sisältyy jokin edellä mainittu etuliite, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vaihtamalla tämä etuliite toiseen etuliitteeseen. Jos mittayksikön merkintä on muodostettu lausekkeena yhden tai useamman mittayksikön merkinnän avulla, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vastaavalla menettelyllä näiden mittayksiköiden kerrannaisista. 7 § SI-yksiköiden kerrannaiset, joilla on erityisnimi Seuraavilla SI-yksiköiden kerrannaisilla on erityisnimi ja -tunnus: Suure Yksikkö Tunnus Selitys tilavuus litra l tai L 1 l = 1 dm 3 massa tonni t 1 t = 1000 kg paine baari bar 1 bar = 10 5 Pa Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 6 §:n mukaisia etuliitteitä. 3 luku Muut sallitut yksiköt 8 § SI- yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt Seuraavat SI-yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt ovat sallittuja, vaikkeivät ne ole SI-yksiköiden kymmenjärjestelmän mukaisia kerrannaisia: Suure Yksikkö Tunnus Selitys aika minuutti min 1 min = 60 s tunti h 1 h = 60 min vuorokausi d 1 d = 24 h tasokulma kierros 1 kierros = 2π rad aste ° 1 ° = (π/180) rad minuutti ' 1 ' = (1/60)° sekunti " 1 " = (1/60)' gooni gon 1 gon = (π200) rad Edellä 1 momentissa mainituista yksiköistä ainoastaan goonin kanssa voidaan käyttää 6 §:n mukaisia etuliitteitä. 9 § Koetulosten avulla määritellyt yksiköt Seuraavat kokeellisesti määritellyt yksiköt ovat sallittuja: Suure Yksikkö Tunnus Selitys massa atomimassayksikkö u 1 u ≈ 1,660
2. 10 -27 kg energia elektronivoltti eV 1 eV ≈ 1,602 177
3. 10 -19 J Atomimassayksikkö on yhtäsuuri kuin 1/12 sen atomin massasta, jonka ytimenä on 12 C. Elektronivoltti on yhtäsuuri kuin se liike-energia, jonka elektroni saa läpäistessään tyhjössä yhden voltin suuruisen potentiaalieron. Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 6 §:n mukaisia etuliitteitä. 10 § Erikoisaloilla sallitut yksiköt Alla mainituilla erikoisaloilla saadaan käyttää myös seuraavia yksiköitä: Suure ja erikoisala, jolla sen käyttö on sallittu Yksikkö Tunnus Selitys pituus merenkulussa meripeninkulma mpk 1 mpk = 1852 m nopeus merenkulussa solmu solmu 1 solmu = 1852 m/h jalokivien ja aitojen helmien massa karaatti 1 karaatti = 0,2 g langan pituusmassa tekstiiliteollisuudessa tex tex 1 tex = 10 -6 kg/m pinta-ala maa- ja aari a 1 a = 100 m 2 metsätaloudessa hehtaari ha 1 ha = 10 000 m 2 paine verenpaineen ja muiden kehon nesteiden mittauksessa elohopeamillimetri mmHg 1 mmHg = (101325/760) Pa optinen taittokyky dioptria 1 dioptria = 1 m -1 tehollinen poikkipinta-ala ydintekniikassa barni b 1 b = 10 -28 m 2 Edellä 1 momentissa mainitun karaatin, texin, dioptrian ja barnin kanssa saadaan käyttää 6 §:ssä mainittuja etuliitteitä. 4 luku Täydentävät säännökset 11 § Yhdistelmäyksiköt Tässä asetuksessa mainituista yksiköistä saadaan kerto- ja jakolaskun avulla muodostaa uusia yksiköitä. 12 § Lämpötila- ja aika-asteikot Termodynaamisen lämpötilan määrittämiseen käytetään kahdeksannentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1987 tekemään päätökseen perustuvaa kansainvälistä lämpötila-asteikkoa (IT590). Celsiuslämpötila t määritellään kahden termodynaamisen lämpötilan T ja T 0 erotuksena (t = T - T 0), jossa T 0 = 273,15 K. Suomen normaaliaika on kaksi tuntia edellä koordinoitua yleisaikaa (UTC). Koordinoitu yleisaika on viidennentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1975 vahvistama asteikko. Aika-asteikkoa pitää yllä kansainvälinen paino- ja mittatoimisto, jonka päätöksellä koordinoitu yleisaika säädetään karkaussekunteja hyväksi käyttäen vastaamaan nollameridiaanin keskiaurinkoaikaa. 13 § Poikkeukset Jos lakisääteisessä mittaamisessa johonkin erikoistarkoitukseen tarvitaan perusyksiköistä tai muusta tässä asetuksessa tarkoitetusta yksiköstä poikkeavaa yksikköä, on se määriteltävä samassa asetuksessa tai päätöksessä, jonka perusteella sitä käytetään. 14 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta
4. Tällä asetuksella kumotaan yhteisen keskiajan käytäntöönottamisesta Suomessa 12 päivänä maaliskuuta 1920 annettu asetus (61/20). Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1992 Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo