Valtioneuvoston päätös kesannoimispalkkioista vuonna 1992 Valtioneuvosto on maataloustuotannon tasapainottamisesta 22 joulukuuta 1989 annetun lain (12

1992 66/1992 Valtioneuvoston päätös kesannoimispalkkioista vuonna 1992 Valtioneuvosto on maataloustuotannon tasapainottamisesta 22 joulukuuta 1989 annetun lain (1261/89) 6 ja 13 §:n nojalla, sellaisena kuin ne ovat osittain muutettuna 16 päivänä marraskuuta 1990 annetussa laissa (975/90), maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt: 1 § Palkkion perusteet Maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89), jäljempänä tasapainottamislaki, 13 §:n perusteella voidaan vuoden 1992 kasvukauden ajan tapahtuvasta pellon kesannoimisesta maksaa kesannoimispalkkiota. Palkkiota voidaan maksaa, kun viljelijän kesannoima peltoala yksinään tai yhdessä peltoalan perusteella suoritettavasta vientikustannusmaksusta annetun lain (1314/90), jäljempänä vientikustannusmaksulaki, 7 d §:ssä tarkoitetun metsitetyn tai maataloustuotannosta pysyvästi poistetun pellon kanssa on niin suuri, että viljelijä vapautuu mainitun lain mukaisen vientikustannusmaksun suorittamisesta. Palkkiota ei makseta sellaiselta alalta, jolta maksetaan palkkiota valtion kanssa aikaisemmin tehdyn kesannoimissopimuksen perusteella. 2 § Palkkion maksamisen edellytykset Kesannoimispalkkion maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että: 1) maatilaan kuuluva vientikustannusmaksulain mukainen peltoala on vähintään 3 hehtaaria, 2) kesanto on perustettu peltoalueelle, jota on hoidettu valtion kanssa tehdyn kesannoimissopimuksen nojalla yhtäjaksoisesti kesantona enintään vuodesta 1989 lähtien, ja että 3) kesannoitava pelto on ollut vuonna 1991 viljeltyä tai kesantona hoidettua taikka sitä on koskenut valtion kanssa tehty pellon viljelyä rajoittava sopimus tai sitoumus. Kun kysymys on vientikustannusmaksulain mukaisesta maksusta vapautumiseksi vaadittavasta kesannoinnista, palkkiota voidaan kuitenkin maksaa sellaisesta peltoalasta, joka on ollut yhtäjaksoisesti kesantona kauemmin kuin vuodesta 1989 lähtien, jos viljelmällä ei ole muunlaista peltoa. Palkkiota maksetaan kuitenkin vain edellä tarkoitetulta maksusta vapautumiseksi vaadittavalta alalta. 3 § Palkkion määrä Vientikustannusmaksulain mukaiselta maksusta vapautumiseksi vaadittavalta kesantoalalta maksetaan palkkiota siltä osin kuin kesannoitu ala on viherkesantona. Viherkesantopalkkion määrä on 400 markkaa hehtaarilta. Viljelijälle, joka on kesannoinut vientikustannusmaksulain 5 §:n mukaisesta peltoalasta maksusta vapautumiseksi vaadittavaa määrää enemmän, maksetaan tältä lisäkesantoalalta peruspalkkiota ja lisäpalkkiota, jos lisäkesantoala ylittää vientikustannusmaksulain mukaisen maksusta vapautumiseksi vaadittavan osuuden vähintään 5 prosenttiyksiköllä. Peruspalkkiota maksetaan koko lisäkesantoalalta. Lisäpalkkiota maksetaan enintään sen suuruiselta lisäkesantoalalta, joka on viljelmän vientikustannusmaksulain 5 §:ssä tarkoitetusta peltoalasta 15 prosenttia. Viherkesantopalkkion sisältävä peruspalkkio ja lisäpalkkio ovat eri maaseutupiirien alueella seuraavat: Maaseutupiiri Peruspalkkio Lisäpalkkio markkaa/ markkaa/ hehtaari hehtaari Uudenmaan 1 100 2 000 Turun 1 100 2 000 Satakunnan 1 000 1 900 Hämeen 1 000 1 900 Kymen 950 1 750 Mikkelin 850 1 750 Pirkanmaan 950 1 750 Etelä-Pohjanmaan 950 1 750 Vaasan 950 1 750 Keski-Pohjanmaan 800 1 700 Keski-Suomen 800 1 700 Kuopion 800 1 700 Pohjois-Karjalan 800 1 500 Kainuun 750 1 450 Oulun 750 1 450 Lapin 700 1 300 Siltä osin kuin 2 momentissa tarkoitettu lisäkesantoala on avokesantona, maksetaan edellä mainittu peruspalkkio 400 markalla alennettuna. Avo-ojitetusta pellosta maksetaan 2 momentissa tarkoitettu peruspalkkio 200 markalla alennettuna. 4 § Viherkesanto Viherkesannon tulee olla aikaisemmin perustettua nurmea tai viherkesantoa taikka se on perustettava vuonna 1992 kesäkuun 30 päivään mennessä viherkesantoon sopivalla muulla kuin kevätviljan, -rypsin tai -rapsin, palkoviljan, juurikasvin, perunan tai vihanneksen siemenellä. Viherkesantoalueeksi ei voida kuitenkaan hyväksyä nurmea, joka on perustettu ennen vuotta

1. Palkkion maksamisen edellytyksenä on, että kesannoitavaa peltoa on hoidettu nurmena tai siihen kylvettynä kasvustona. 5 § Palkkion hakeminen ja maksaminen Hakemus palkkion maksamisesta tehdään maatalouslautakunnalle yhdessä vientikustannusmaksulain 10 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen kanssa. Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset palkkioiden hakemis- ja maksatusmenettelystä. 6 § Muiden sopimusten vaikutus Viljelijällä vuoden 1992 kasvukauden aikana voimassaoleva tasapainottamislain, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) ja muun aikaisemman lainsäädännön mukainen sellainen sopimus tai viljelijälle maksettu sellainen palkkio, joka ei koske kyseessä olevaa kesantoalaa, ei ole esteenä 1 §:ssä tarkoitetun palkkion maksamiselle. 7 § Pellon käyttäminen Pellosta, josta maksetaan tämän päätöksen mukaista palkkiota, ei saa ennen vuotta 1993 korjata satoa eikä sitä saa käyttää laitumena muutoin kuin seuraavissa tapauksissa: 1) peltoa saadaan käyttää lampaiden, vuohien ja siipikarjan laiduntamiseen; 2) pellolta saadaan korjata maatilahallituksen hyväksymän nurmikkokasvin sekä koiranheinän, hunajakukan ja muun mehiläiskasvin siemensato sekä pellavan, auringonkukan, viljatattarin, maustekasvien ja yrttien viljelystä kertyvä sato, ei kuitenkaan viherrehutarkoituksiin; 3) kesannoitavaa peltoa saadaan käyttää riistaeläinten ruokintaan tarkoitettuna riistapeltona ja riistanhoitoyhdistyksen tai metsästysyhdistyksen tai -seuran ja viljelijän keskenään tekemän kirjallisen sopimuksen nojalla siltä saadaan korjata satoa riistaeläinten rehuksi; ja 4) maatalouslautakunnan luvalla viherkesannosta saadaan korjata satoa maatilahallituksen erikseen hyväksymiin tarkoituksiin, ei kuitenkaan ihmisravinnoksi tai kotieläinten rehuksi. Viljelijän tällaisen pellon käytöstä mahdollisesti saama korvaus ei aiheuta muutosta tasapainottamispalkkion määrään. Kesantopellolle saadaan kesäkuun 30 päivän 1992 jälkeen perustaa nurmi. Viherkesantopalkkiota ei tällöin kuitenkaan makseta. 8 § Kesannon hoitaminen Maatilahallituksen tulee antaa ohjeet siitä, miten viherkesanto on perustettava ja kesannoitavia peltoja on hoidettava. Ohjeissa on otettava huomioon vesien- ja ympäristönsuojelun tavoitteet ja korostettava kesannoimisen toteuttamista vesistöjen ranta-alueilla siten, että peltolohkojen rannanpuoleiselle reunalle muodostuu yhtenäinen viherkesantoalue. Ranta-alueelle muodostettavan viherkesantoalueen leveydestä ja sijoittamisesta tulee antaa myös ohjeet. 9 § Pellon metsittäminen Jos viljelijä metsittää edellä 2 §:ssä tarkoitetun pellon vuoden 1992 kasvukauden aikana, maksetaan palkkio, jos peltoa on hoidettu kesantona elokuun 15 päivään saakka. 10 § Varojen ohjaaminen Maatilahallitus ohjaa varojen käyttöä palkkioiden maksamiseen. 11 § Tarkemmat määräykset Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset kesannon sijoittelusta ja pienimmästä kesannoitavasta lohkosta sekä tämän päätöksen täytäntöönpanosta. 12 § Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 5 päivänä helmikuuta
2. Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1992 Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura Erikoistutkija Esko Juvonen