← Suomi

Liikenneministeriön päätös linja-autolla tilausliikenneoikeuden nojalla harjoitettavasta joukkoliikenteestä Liikenneministeriö on luvanvaraisesta henk

1992 925/1992 Liikenneministeriön päätös linja-autolla tilausliikenneoikeuden nojalla harjoitettavasta joukkoliikenteestä Liikenneministeriö on luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15 päivänä helmikuuta 1991 annetun lain (343/91) 14 §:n 2 momentin nojalla päättänyt: 1 § Linja-auton linjaliikenneluvan haltija saa harjoittaa linja-autolla linjaliikennettä täydentävää joukkoliikennettä tämän päätöksen mukaisesti. 2 § Liikennettä harjoitettaessa on luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun asetuksen (347/91) 21 §:ssä säädettyä linjaliikenteen haittaamiskieltoa noudatettava. Joukkoliikenne ei saa haitata linjaliikennettä millään reitin osalla. 3 § Liikenteenharjoittajan tulee ilmoittaa kuukautta ennen liikenteen aloittamista lääninhallitukselle liikenteen reitti, aikataulu ja aika, jona liikennettä aiotaan harjoittaa. Silloin kun liikennettä on tarkoitus harjoittaa yksinomaan luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun asetuksen (347/91) 2 §:ssä mainittujen kaupunkien tai pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan alueella, on ilmoitus toimitettava asianomaiselle kaupungille tai pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle. Jos liikenteenharjoittaja on ilmoittanut harjoittavansa liikennettä toistaiseksi, on liikenteen lopettamisesta ilmoitettava etukäteen 1 momentissa mainituille viranomaisille. 4 § Liikenne tulee järjestää linjaliikenteenomaiseksi. Taksa on kuitenkin vapaa. Liikenteenharjoittajan tulee etukäteen ilmoittaa matkustajille taksasta, reitistä ja aikataulusta. 5 § Liikennettä harjoitettaessa on alkuperäinen tilausajotodistus pidettävä ajon aikana autossa mukana. 6 § Tämä päätös tulee voimaan 16 päivänä marraskuuta 1992 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1993 saakka. Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1992 Liikenneministeri Ole Norrback Osastopäällikkö, hallitusneuvos Harri Cavén

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.