1992 995/1992 Valtioneuvoston päätös ruohonleikkureiden melupäästöjen rajoittamisesta Valtioneuvosto on 3 päivänä huhtikuuta 1987 annetun meluntorjuntalain (382/87) 9 §:n ja 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuuslain (299/58) 47 §:n nojalla ympäristöministeriön esittelystä päättänyt: 1 § Soveltamisala Tämä päätös koskee moottorikäyttöisiä ruohonleikkureita, joilla tarkoitetaan nurmikoiden leikkaamiseen käytettäviä moottorilla toimivia laitteita. Päätös ei koske nurmikoiden leikkaamisessa käytettäviä maatalous- ja metsänhoitolaitteita eikä monitoimikoneita, joiden teho on yli 20 kilowattia, eikä myöskään sellaisia muun koneen lisälaitteina käytettäviä leikkureita, joilla ei ole omaa energialähdettä. 2 § Määräykset päästöjen rajoittamisesta Valmistettavien ja maahantuotavien ruohonleikkurien A-painotetut äänitehotasot desibeleinä saavat vertailuäänitehoon, 1 pikowattiin verrattuina, olla enintään seuraavat: Ruohonleikkurin leikkuuleveys,l Äänitehotaso enintään dB(A)/1 pW l ≤ 50 cm 96 50 cm < l ≤ 120 cm 100 l > 120 cm 105 Ruohonleikkureiden, joiden leikkuuleveys on yli 120 cm, käyttäjän paikan A-painotettu äänenpainetaso desibeleinä saa vertailuäänenpaineeseen 20 µPa verrattuna olla enintään 90 dB. 3 § Melupäästön määritys Melupäästö määritetään ja todennetaan Euroopan yhteisöjen direktiivin (84/538/ETY) sekä sen muutosten (87/252/ETY), (88/180/ETY) ja (88/181/ETY) määräysten mukaisesti. Ruohonleikkurin katsotaan täyttävän 2 §:n vaatimukset, jos sille on olemassa 1 momentissa mainittujen Euroopan yhteisöjen direktiivien määräysten mukainen melumerkintä ja sen mukana seuraa direktiivien mukainen valmistajan vakuutus, joka osoittaa, että melupäästö alittaa melupäästön enimmäisarvon. 4 § Ympäristöministeriön ja työministeriön ohjeet Ympäristöministeriö voi antaa ohjeita tämän päätöksen täytäntöönpanosta ja valvonnasta lukuunottamatta käyttäjän paikalla vallitsevaa äänenpainetasoa, josta ohjeet voi antaa työministeriö. 5 § Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993. Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1992 Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen Ylitarkastaja Antero Honkasalo
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.