§:n 1 momentissa mainitussa asetuksessa säädetyllä tavalla tai yliopiston johtosäännössä määrättävällä tavalla. Kyky ymmärtää suomen kieltä, joka vaaditaan Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkimusvirkoihin,
§:n 1 momentissa mainitussa asetuksessa säädetyllä tavalla tai tämän yksikön hallituksen hyväksymällä muulla tavalla. Kyky ymmärtää ruotsin tai suomen kieltä, joka vaaditaan muiden korkeakoulujen kuin Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin,
§:n 1 momentissa mainitussa asetuksessa säädetyllä tavalla tai korkeakoulun hallituksen määräämällä muulla tavalla. Taideteollisen korkeakoulun opettajan virkaan vaaditaan ruotsin kielen suullinen taito. Tämä taito
§:n 1 momentissa mainitussa asetuksessa säädetyllä tavalla tai korkeakoulun hallituksen määräämällä muulla tavalla. 17 § Åbo Akademin opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava täydellinen ruotsin kielen taito on henkilöllä, joka on saanut koulusivistyksensä ja suorittanut korkeakoulussa kypsyysnäytteen ruotsin kielellä. Täydellinen ruotsin kielen taito on myös henkilöllä, joka on: 1) suorittanut 15 §:n 1 momentissa mainitussa asetuksessa tarkoitetun ruotsin kielen täydellistä hallitsemista koskevan tutkinnon ja lisäksi osoittanut viran alan ruotsinkielisen sanaston hallinnan Åbo Akademin määräämällä tavalla; 2) saanut Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta annetun lain (1057/80) 14 §:n 3 momentissa tarkoitetun kielilautakunnan todistuksen täydellisestä ruotsin kielen taidosta; tai 3) osoittanut kielitaitonsa Åbo Akademin hallituksen määräämällä muulla tavalla. 18 § Dosentilta vaaditaan sama kielitaito kuin kyseisen korkeakoulun opettajan virkaan. Helsingin yliopiston Svenska social- ja kommunalhögskolanin ja Åbo Akademin dosentilta vaaditaan samanlainen ruotsin ja suomen kielen taito kuin näiden korkeakoulujen opetus- ja tutkimusvirkoihin, jollei korkeakoulun hallitus toisin päätä. 4 luku Tehtävät 19 § Opettajan tehtävissä olevan tulee: 1) edistää alansa opetusta; 2) ohjata opiskelijoiden opintoja; 3) toimittaa hänelle kuuluvat kuulustelut; 4) antaa korkeakoululle tarpeelliset selvitykset opetuksestaan, julkaisutoiminnastaan, tieteellisestä ja taiteellisesta toiminnastaan ja toimittamistaan kuulusteluista; 5) hoitaa korkeakoulun hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat ja muut hänelle kuuluvat tai määrätyt tehtävät; 6) osallistua tarvittaessa kohtuulliseksi katsottavassa määrin opiskelijavalintojen hoitamiseen. Muuhun henkilöstöön kuuluvien tulee hoitaa ne tehtävät, jotka heidän hoidettavikseen erikseen säädetään tai määrätään tai jotka kullakin heistä tehtävämääritelmän mukaan on taikka joista työsopimuksella sovitaan. 20 § Professorin ja apulaisprofessorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimusta tai taiteellista työtä, seurata tieteen tai taiteen kehitystä alallaan, tarkastaa tutkielmia ja diplomitöitä sekä hoitaa 19 §:n 1 momentissa mainittuja tehtäviä. Rehtori määrää tarkemmin alaltaan vaihtuvan professorin virkaan kuuluvista tehtävistä. Professorin ja apulaisprofessorin opetusvelvollisuudesta sovitaan virkaehtosopimuksella. 21 § Yliopettajan ja lehtorin opetusvelvollisuudesta sovitaan virkaehtosopimuksella. Tehtävistä on muuten voimassa, mitä 19 §:n 1 momentissa säädetään. Yliassistentin, apulaisopettajan ja assistentin tehtävistä määrätään johtosäännössä sen lisäksi, mitä 19 §:n 1 momentissa säädetään. 22 § Korkeakoulun rehtori voi vapauttaa professorin ja apulaisprofessorin opetustehtävistä tieteellisen tai taiteellisen työn taikka muun tämän tehtäväalaan kuuluvan merkittävän työn vuoksi. Opetustehtävistä vapautetaan osittain tai kokonaan enintään vuodeksi kerrallaan. Korkeakoulun rehtorilla on oikeus alentaa lehtorin opetusvelvollisuutta enintään 56 tuntia lukuvuodessa, kun lehtorille kuuluu poikkeuksellisen paljon hallinto-, suunnittelu- tai kuulustelutehtäviä tai muita vastaavia tehtäviä. Jos suuri osa yliopettajan tai lehtorin tehtävistä on muuta kuin ryhmälle annettavaa opetusta, korkeakoulun rehtori voi määrätä, että tehtävät hoidetaan noudattaen valtion virastojen yleistä viikottaista kokonaistyöaikaa. 5 luku Erinäisiä säännöksiä 23 § Korkeakoulu voi myöntää 8 §:ssä tarkoitetulle johtajalle ja tutkimusjohtajalle oikeuden käyttää professorin arvonimeä. Erityisestä syystä korkeakoulu voi myöntää tällaisen oikeuden myös muulle palveluksessaan olevalle henkilölle. 6 luku Voimaantulo 24 § Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1993. Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: 1) Helsingin yliopiston henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä 30 päivänä joulukuuta 1991 annettu asetus (1739/91); 2) eräiden korkeakoulujen virkojen kelpoisuusvaatimuksista sekä virkamiesten tehtävistä 29 päivänä heinäkuuta 1988 annettu asetus (721/88); 3) teknillisten korkeakoulujen virkojen kelpoisuusvaatimuksista sekä virkamiesten tehtävistä 19 päivänä joulukuuta 1986 annettu asetus (1011/86); 4) kauppakorkeakoulujen virkojen kelpoisuusvaatimuksista sekä virkamiesten tehtävistä 25 päivänä maaliskuuta 1988 annettu asetus (269/88); 5) Eläinlääketieteellisen korkeakoulun virkojen kelpoisuusvaatimuksista sekä virkamiesten tehtävistä 2 päivänä kesäkuuta 1989 annettu asetus (528/89); 6) Sibelius-Akatemian, teatterikorkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun virkojen kelpoisuusvaatimuksista sekä virkamiesten tehtävistä 14 päivänä heinäkuuta 1989 annettu asetus (669/89); 7) kuvataideakatemian virkojen kelpoisuusvaatimuksista sekä virkamiesten tehtävistä 17 päivänä marraskuuta 1989 annettu asetus (999/89); ja 8) alaltaan vaihtuvista sopimuspalkkaisista professorin viroista 26 päivänä toukokuuta 1989 annettu asetus (480/89). 25 § Dosentin kelpoisuudesta on edelleen voimassa, mitä 24 §:n 2 momentin 2-6 kohdassa mainituissa asetuksissa säädetään, kunnes asianomaisen korkeakoulun dosentin kelpoisuudesta säädetään erikseen. Korkeakoulun virkamiehellä, jolla tämän asetuksen voimaantullessa on oikeus käyttää professorin arvonimeä, on edelleen tämä oikeus niin kauan kuin hän on samassa virassa. 26 § Virkaan, joka on julistettu haettavaksi ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan 24 §:n 2 momentissa mainituissa asetuksissa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1993 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Opetusministeri Riitta Uosukainen
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.