1993 480/1993 Kuluttajaviraston päätös kulutustavaran yksikköhinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa Kuluttajavirasto on kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa 13 päivänä tammikuuta 1989 annetun asetuksen (9/89) 6 §:n nojalla päättänyt: 1 § Soveltamisala Tässä päätöksessä määrätään elinkeinonharjoittajan velvollisuudesta ilmoittaa valmiiksipakattujen kulutustavaroiden ja pakkaamattoman ruokaleivän yksikköhinnat markkinoinnissa. 2 § Yksikköhinnan ilmoittamisvelvollisuus Yksikköhinta on ilmoitettava itsepalveluun perustuvassa vähittäismyynnissä sekä pakkaamattoman ruokaleivän osalta myös palvelumyynnissä. Yksikköhinta on ilmoitettava myös kirjallisissa mainoksissa ja esitteissä, joissa mainitaan kulutustavaran myyntihinta. Yksikköhinnan ilmoittamisvelvollisuus ei koske: 1) yksittäiskappaleina myytäviä kulutustavaroita, joiden sisältöä ei voida jakaa osiin niiden laatua ja ominaisuuksia muuttamatta ja joiden painon tai tilavuuden ilmoittamista ei vaadita, 2) automaateissa myytäviä kulutustavaroita, 3) valmisaterioita sekä muita pakkauksia, jotka sisältävät eri elintarvikkeita, 4) samassa pakkauksessa olevia kulutustavaroita (muita kuin elintarvikkeita), joista valmistetaan seos sekä muita pakkauksia, jotka sisältävät eri kulutustavaroita, 5) leivonnaisia, konditoriatuotteita, suklaakonvehteja, suklaamunia ja muita koristemakeisia, tuoretta hiivaa, hunajaa, siirappia, jälkiruokajauheita, kakunkoristeita ja -täytteitä, mausteita, kuivakeittoja, perunamuhennosjauheita ja -hiutaleita, makeutusvalmisteita sekä hajuvesiä, 6) liitteessä mainittuja kulutustavaroita silloin kun niitä myydään siinä mainittujen sisällön nimellismäärien tai -tilavuuksien mukaisissa pakkauksissa, sekä 7) muita kulutustavaroita, joiden sisällön määrä on vähemmän kuin 50 grammaa tai 50 millilitraa. 3 § Yksikköhinnan laskeminen Yksikköhinta lasketaan pakkauksen nettosisällön perusteella. Kuitenkin pakkaamattoman ruokaleivän kilohinta saadaan laskea leipomon ilmoittaman keskipainon perusteella ja kananmunien kilohinta pakkauksessa ilmoitetun keskimääräisen kotelopainon perusteella. Jos kiinteää elintarviketta myydään suola-, mauste-, sokeri- tai muussa liemessä, lasketaan yksikköhinta pakkauksessa ilmoitetun kiinteän elintarvikkeen painon perusteella. 4 § Yksikköhinnan ilmoittamistapa Elintarvikkeiden yksikköhinta ilmoitetaan hintana mk/kg tai mk/1 tai ilmaisun yksikköhinta, kilohinta tai litrahinta yhteydessä. Muiden kulutustavaroiden kuin elintarvikkeiden yksikköhinta ilmoitetaan hintana mk/kg, mk/l, mk/m, mk/m 2 tai mk/m 3 tai ilmaisun yksikköhinta, kilohinta, litrahinta, metrihinta, neliömetrihinta tai kuutiometrihinta yhteydessä. Yksikköhintaa tarkoittava merkintä on vähittäismyyntipaikassa tehtävä: 1) itse tavaraan, 2) erillisenä asianomaisen tavaran kohdalle, taikka 3) jos tavaran laji tai säilytystapa vähittäismyyntipaikassa estää 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen merkintöjen tekemisen, asianomaisen tavaran välittömään läheisyyteen sijoitettuun taulukkoon. Yksikköhintaa koskevan merkinnän tulee olla siten sijoitettu ja niin kookas, että se on helposti kuluttajan havaittavissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että yksikköhintaa tarkoittava merkintä on niin selkeä ja yksiselitteinen, että erehtymisvaaraa hintamerkinnän suhteen tai eri tuotteiden ja pakkauskokojen suhteen ei ole. 5 § Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan elintarvikkeiden, alkoholijuomien, eläinruokien sekä pyykin- ja astianpesuaineiden osalta 1 päivänä syyskuuta
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.