Ylioppilastutkintoasetus Opetusministerin esittelystä säädetään 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477/83) 22 §:n nojalla, sellaisena kuin

1994 1000/1994 Ylioppilastutkintoasetus Opetusministerin esittelystä säädetään 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477/83) 22 §:n nojalla, sellaisena kuin se on 15 päivänä heinäkuuta 1994 annetussa laissa (667/94): Yleistä 1 § Ylioppilastutkinto järjestetään kahdesti vuodessa yhtäaikaa koko maassa. Ylioppilastutkintoon kuuluu pakollisia ja ylimääräisiä kokeita. Kokeet ovat kirjallisia. Niihin voi kuulua suullisia tehtäviä. Tutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin osallistuvia kutsutaan tässä asetuksessa kokelaiksi. Ylioppilastutkintolautakunta 2 § Ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja muista tutkinnon toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa ylioppilastutkintolautakunta. Lautakunta kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä opetushallituksen kanssa. 3 § Opetusministeriö nimeää lautakuntaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän muita jäseniä yliopistojen ja korkeakoulujen sekä opetushallituksen esityksestä. Lautakunnan jäsenten tulee olla ylioppilastutkintoaineita sekä opetustointa hyvin tuntevia henkilöitä. Lautakunta asetetaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunta valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa sekä ottaa pääsihteerin ja muuta tarpeellista henkilökuntaa. Tehtävien laatimista ja arvostelua varten lautakunta voi ottaa apujäseniä. Henkilökunta otetaan joko määräajaksi tai toistaiseksi. Opetusministeriö vahvistaa lautakunnan jäsenten ja apujäsenten palkkiot sekä pääsihteerin palkkauksen. 4 § Lautakunta hyväksyy ohjesäännön, jossa määrätään: 1) lautakunnan työskentelystä ja kokouksiin liittyvistä menettelytavoista; 2) puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, pääsihteerin ja muun henkilökunnan tehtävistä sekä oikeudesta käyttää lautakunnan päätösvaltaa; sekä 3) muista tarpeellisista lautakunnan toimintaan kuuluvista asioista. Lautakunta hyväksyy koetehtävien ja kokelaiden vastausten sekä muun arkistoitavan aineiston säilyttämistä varten arkistolain (831/94) mukaisen arkistonmuodostussuunnitelman. 5 § Lautakunta ylläpitää ylioppilastutkintorekisteriä, johon merkitään kokeisiin ilmoittautuneiden ja osallistuneiden nimet ja henkilötunnukset sekä heidän kokeissa saamansa arvosanat ja tutkinnon suorittaminen sekä muut tarpeelliset tiedot. 6 § Lautakunnalla on oikeus saada maksutta lukioilta tarpeelliset kokeiden järjestämiseen ja arvosteluun liittyvät tiedot. Kokelaat 7 § Lukion oppilas osallistuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen tutkinnon. Tutkintoon osallistuminen edellyttää, että oppilas on opiskellut ennen kokeeseen osallistumista vähintään valtioneuvoston lukiolain 20 §:n nojalla antamassa tuntijakopäätöksessä määrätyt asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit tai, jos on kyse reaalikokeesta, opiskellut vähintään kahden kokeeseen sisältyvän oppiaineen vastaavan oppimäärän. Kokeeseen voi rehtorin päätöksellä osallistua myös oppilas, joka ei ole opiskellut 2 momentissa tarkoitettuja oppimääriä mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan riittävät edellytykset kokeesta suoriutumiseen. 8 § Muu henkilö kuin lukion oppimäärää suorittava oppilas saa osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin, jos hän on suorittanut: 1) lukion oppimäärän tai vastaavan ulkomaisen lukion oppimäärän; 2) vähintään kaksi ja puolivuotisen ammatillisen tutkinnon; 3) nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetussa laissa (391/91) tarkoitetut yhdistelmäopinnot, joiden laajuus vastaa vähintään kahden ja puolen vuoden opintoja; tai 4) edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua lyhyemmän, kuitenkin vähintään kaksivuotisen, peruskoulun oppimäärälle perustuvan tutkinnon tai opinnot sekä lautakunnan määräämät lisäopinnot. Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa mainittua tutkintoa ja opintoja suorittava opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon ollessaan vielä asianomaisen oppilaitoksen opiskelijana. Tässä momentissa tarkoitettu opiskelija voi osallistua tutkintoon aikaisintaan suoritettuaan puolentoista vuoden laajuiset opinnot. 9 § Kokelas, joka syyllistyy vilpilliseen menettelyyn tai vilpin yritykseen taikka avustaa siinä tai muutoin törkeästi rikkoo järjestystä, menettää oikeutensa jatkaa tutkinnon suorittamista kyseisenä tutkintokertana. Kokeet, joihin kokelas on kyseisenä tutkintokertana ilmoittautunut, katsotaan hylätyiksi. Jos 1 momentissa tarkoitettua tekoa voidaan pitää suunniteltuna tai muulla tavalla raskauttavana, rehtori voi määrätä, että kokelas menettää osallistumisoikeuden kokeisiin kyseistä tutkintokertaa lähinnä seuraavana tutkintokertana. Rehtorin tulee viipymättä antaa 2 momentissa tarkoitettu päätös lautakunnalle tiedoksi. Päätöksen saatua lainvoiman rehtorin tulee niin ikään ilmoittaa siitä lautakunnalle. Kokeet 10 § Ylioppilastutkintoon sisältyy: 1) äidinkielen koe; 2) toisen kotimaisen kielen koe; 3) vieraan kielen koe; 4) matematiikan koe; ja 5) reaalikoe. Kokelaan on pakollisina suoritettava 1 momentin 1―3 kohdassa mainitut kokeet ja kokelaan valinnan mukaan joko matematiikan koe tai reaalikoe. Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Tutkintokieliä ovat suomen ja ruotsin kieli sekä sen mukaan kuin opetusministeriö määrää jokin muu kieli. 11 § Äidinkielen koe järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin jokin edellä mainituista kielistä, voi äidinkielen kokeen sijasta suorittaa muun kokeen suomen tai ruotsin kielessä. Kokelas voi toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta suorittaa äidinkielen kokeen tässä kielessä. Lautakunta määrää, missä kielissä vieraan kielen koe järjestetään. Reaalikoe sisältää tehtäviä, jotka koskevat uskontoa, elämänkatsomustietoa, psykologiaa, filosofiaa, historiaa, yhteiskuntaoppia, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa sekä muita lautakunnan määräämiä oppiaineita ja oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. 12 § Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä voidaan järjestää vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Kokelas saa valita kumpaan 1 momentissa tarkoitettuun kokeeseen hän osallistuu. Vähintään yhdessä pakollisessa oppiaineessa ylioppilastutkintoa suorittavan kokelaan tulee suorittaa vaativampi koe. Tutkintoon saa kuulua vain yksi koe samassa 1 momentissa mainitussa oppiaineessa. Hylätyn pakollisen kokeen uusija voi kuitenkin samassa oppiaineessa suorittaa vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet siten, että toinen koe katsotaan 16 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi kokeen uusimiseksi. 13 § Kokeiden tehtävät laaditaan 10 §:n 1 momentissa ja 11 §:ssä mainituissa oppiaineissa valtioneuvoston lukiolain 20 §:n nojalla antamassa tuntijakopäätöksessä määrättyjen pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien mukaisesti. Lautakunta antaa määräykset tutkintoon sisältyvien kokeiden rakenteesta, kokeiden laajuudesta ja lukumäärästä, kokeisiin ilmoittautumisesta, arvostelusta ja siihen liittyvästä tarkistusarvostelusta, tutkintojen ajankohdista ja kokeiden järjestämisestä sekä muista tutkinnon toimeenpanoon liittyvistä seikoista. 14 § Lautakunta päättää hyväksymiensä yleisten perusteiden mukaisesti hakemuksesta, miten sellaisen kokelaan tutkinto järjestetään, jonka opetus toisessa kotimaisessa kielessä ulkomailla oleskelun tai muun erityisen syyn vuoksi on järjestetty toisin kuin lukiolle vahvistetussa opetussuunnitelmassa edellytetään. Lautakunta voi määrätä, että vammaisen kokelaan kokeet järjestetään poikkeavalla tavalla. 15 § Ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin tulee ilmoittautua lukion rehtorille lautakunnan määräämään ajankohtaan mennessä. Rehtorin tulee tarkistaa, täyttääkö kokelas tässä asetuksessa tutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin osallistumiselle säädetyt edellytykset. Kokelaan tulee ilmoittautuessaan kokeeseen samalla ilmoittaa, suorittaako hän kokeen pakollisena. 16 § Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena perättäisenä tutkintokertana. Hylätty pakollinen koe saadaan uusia kaksi kertaa ja sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, suorittaa vielä kokeen tutkintokertaa välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyksi katsotaan myös koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta on jäänyt siihen ilman erityisen painavaa syytä saapumatta tai jota kokelas ei ole jättänyt arvosteltavaksi. Hylätyksi katsotaan niin ikään 9 §:ssä tarkoitettu koe. Jollei tutkintoa ole mainitussa ajassa suoritettu, tutkinto on kokonaisuudessaan uusittava. Hyväksytty koe saadaan uusia yhden kerran. Hyväksytty reaalikoe saadaan kuitenkin uusia kaksi kertaa. Ylioppilastutkintoa voidaan myöhemmin myös täydentää. 17 § Mitä valtion maksuperustelaissa (150/92) ja valtion maksuperusteasetuksessa (211/92) säädetään, on voimassa myös ylioppilastutkintolautakunnan suoritteiden osalta. Lukio huolehtii ylioppilastutkintoon liittyvien maksujen perimisestä ja tilittämisestä lautakunnalle. Kokelaalle ei anneta todistusta ennen kuin hän on suorittanut maksut. Opetusministeriö päättää tutkintomaksujen ja muiden kiinteiden maksujen suuruudesta. Erityisestä syystä maksut voidaan eri kokeista määrätä erisuuruisiksi. Arvostelu 18 § Kokeet tarkastaa ja arvostelee valmistavasti lukion asianomaisen aineen opettaja ja lopullisesti lautakunta. 19 § Kokeista annettavat arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät ovat laudatur