Valtioneuvoston päätös kihlakuntien virastotyypistä ja kielellisestä jaotuksesta Valtioneuvosto on sisäasiainministeriön esittelystä päättänyt valtion

1994 281/1994 Valtioneuvoston päätös kihlakuntien virastotyypistä ja kielellisestä jaotuksesta Valtioneuvosto on sisäasiainministeriön esittelystä päättänyt valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista 14 päivänä helmikuuta 1992 annetun lain (126/92) 4 §:n 1 momentin sekä 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kielilain (148/22) 2 §:n 3 ja 5 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä ovat kielilain 2 §:n 3 ja 5 momentti 10 päivänä tammikuuta 1975 annetussa laissa (10/75): 1 § Erilliset virastot ovat kihlakunnissa, joihin kuuluvat Helsingin kaupunki, Lahden kaupunki, Oulun kaupunki, Tampereen kaupunki ja Turun kaupunki. Muissa kihlakunnissa on kihlakunnanvirasto. 2 § Kihlakunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä seuraavasti: Uudenmaan lääni Helsingin kaupungin muodostama kihlakunta on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Vantaan kaupungin muodostama kihlakunta on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Siuntion kuntien muodostama kihlakunta on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Karjalohjan, Lohjan, Lohjan kunnan ja Sammatin kuntien muodostama kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen Lohjan kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Askolan, Pornaisten, Porvoon, Porvoon mlk:n ja Sipoon kuntien muodostama kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Lapinjärven, Liljendalin, Loviisan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntien muodostama kihlakunta on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Artjärven, Myrskylän, Mäntsälän, Orimattilan ja Pukkilan kuntien muodostama kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen Myrskylän kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Hangon, Inkoon, Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren kuntien muodostama kihlakunta on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen. Muut kihlakunnat ovat suomenkielisiä. Turun ja Porin lääni Halikon, Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan, Perniön, Perttelin, Salon, Someron, Suomusjärven ja Särkisalon kuntien muodostama kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen Särkisalon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Turun kaupungin muodostama kihlakunta on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Dragsfjärdin, Houtskärin, Iniön, Kemiön, Korppoon, Nauvon, Paraisten ja Västanfjärdin kuntien muodostama kihlakunta on kaksi kielinen kaksikielisten kuntien osalta ja ruotsinkielinen ruotsinkielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen. Muut kihlakunnat ovat suomenkielisiä. Kymen lääni Kotkan ja Pyhtään kuntien muodostama kihlakunta on suomenkielinen Kotkan kaupungin osalta ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Muut kihlakunnat ovat suomenkielisiä. Vaasan lääni Kokkolan, Kälviän ja Lohtajan kuntien muodostama kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen Kokkolan kaupungin osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Vaasan kaupungin muodostama kihlakunta on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Kruunupyyn, Luodon, Pedersören kunnan, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kuntien muodostama kihlakunta on kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta ja ruotsinkielinen Luodon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen. Korsnäsin, Maalahden, Maksamaan, Mustasaaren, Oravaisten ja Vöyrin kuntien muodostama kihlakunta on kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta ja ruotsinkielinen ruotsinkielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen. Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön kuntien muodostama kihlakunta on kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta ja ruotsinkielinen Närpiön kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen. Muut kihlakunnat ovat suomenkielisiä. Muut läänit Muiden läänien kihlakunnat ovat suomenkielisiä. 3 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä päätöksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1994 Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen Neuvotteleva virkamies Martti Jarkko