← Suomi

Valtioneuvoston päätös juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta Valtioneuvosto on ympäristöministeriön esit

1994 366/1994 Valtioneuvoston päätös juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta Valtioneuvosto on ympäristöministeriön esittelystä päättänyt 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 9 luvun 3 a §:n ja 10 luvun 24 d §:n ja vesi- ja ympäristöhallinnosta 17 päivänä tammikuuta 1986 annetun lain (24/86) 2 §:n 1 momentin 8 a kohdan ja 3 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat, ensiksi mainitut lainkohdat 8 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (87/93) ja viimeksi mainitut lainkohdat samana päivänä annetussa laissa (89/93): 1 § Tällä päätöksellä pannaan täytäntöön Euroopan yhteisöjen neuvoston seuraavat direktiivit, joihin viitataan Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteen XX alakohdassa II. VESI: 1) jäsenvaltioissa juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista 16 päivänä kesäkuuta 1975 annettu direktiivi (75/440/ETY); sekä 2) jäsenvaltioissa sovellettavista juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden määritysmenetelmistä sekä näytteenotto- ja analysointitiheydestä 9 päivänä lokakuuta 1979 annettu direktiivi (79/869/ETY). 2 § Tämä päätös koskee laatuvaatimuksia, jotka juomaveden valmistamiseen käytetyn tai tarkoitetun pintaveden, jota jäljempänä kutsutaan pintavedeksi, on täytettävä. Pohjavesi, murtovesi ja pohjavedeksi imeytettävä vesi eivät kuulu tämän päätöksen soveltamisalan piiriin. Tässä päätöksessä juomavetenä pidetään kaikkea ihmisen kulutukseen tarkoitettua vettä, jota toimitetaan yleiseen käyttöön jakeluverkon avulla. Juomaveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista antaa yleiset määräykset sosiaali- ja terveysministeriö terveydenhoitolain (469/65) nojalla. 3 § Tässä päätöksessä pintavesi jaetaan laadun perusteella kolmeen luokkaan: A1, A2 ja A

  1. Luokat vastaavat liitteessä 1 annettuja vedenkäsittelyvaatimuksia sekä ominaisuuksia, joiden fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset raja-arvot on esitetty liitteen 2 taulukossa. 4 § Pintaveden laatua edustavalle näytteenottopisteelle tai -pisteille on annettava raja-arvot kaikkia liitteessä 2 mainittuja suureita varten. Näiden raja-arvojen on oltava vähintään liitteen 2 sarakkeessa I asetettujen raja-arvojen vaatimustason mukaisia. Suureille liitteen 2 sarakkeessa G annettuja arvoja on pyrittävä noudattamaan ohjeellisina. 5 § Pintavettä, jonka fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset ominaisuudet eivät täytä luokassa A3 esitettyjä raja-arvoja, ei tule käyttää juomaveden valmistamiseen. Tällaisia pintavesiä voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti käyttää juomaveden valmistamiseen, jos veden laatua parannetaan vähintään luokan A3 edellyttämälle tasolle. Luokkaan A3 kuuluvien pintavesien laadun parantamiseksi on vesi- ja ympäristöhallinnon laadittava toimintasuunnitelmat. Edellä 1 momentissa mainittuja toimintasuunnitelmia koskevat ehdotukset laatii vesi- ja ympäristöhallinto ja ne vahvistaa ympäristöministeriö hankittuaan asiassa lausunnot asianomaisilta viranomaisilta ja muilta tarpeellisiksi katsottavilta tahoilta. 6 § Pintaveden katsotaan täyttävän 3 §:ssä tarkoitettujen laatuluokkien asianomaisille suureille annetut raja-arvot, jos tästä vedestä säännöllisin väliajoin samasta näytteenottopisteestä juomaveden valmistuksen yhteydessä otetut näytteet osoittavat, että kyseinen vesi täyttää veden laadun suureiden arvot seuraavasti: 1) 95 prosentissa näytteistä siinä tapauksessa, että on kyse liitteen 2 sarakkeessa I määritellyistä suureista; sekä 2) 90 prosentissa kaikista muista näytteistä. Lisäksi määritystulos ei saa ylittää kyseisen suureen raja-arvoa enempää kuin 50 prosenttia muutoin kuin lämpötilan, happamuusasteen (pH), liuenneen hapen ja mikrobiologisten määritysten osalta. Vettä johtavan laitoksen on tarkkailtava otettavan veden laatua vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti 1 §:n 2 kohdassa tarkoitetun direktiivin vaatimukset huomioon ottaen. Jos tarkkailuohjelman sisällöstä syntyy erimielisyyttä, asia voidaan saattaa hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. 7 § Tätä päätöstä ei tarvitse soveltaa: 1) tulvien tai muiden luonnonmullistusten sattuessa; 2) liitteessä 2 kirjaimella (O) merkittyjen suureiden osalta poikkeuksellisten meteorologisten tai maantieteellisten olojen vuoksi; 3) kun pintavedessä joidenkin aineiden pitoisuus nousee luonnostaan maaperästä huuhtoutumisen vuoksi, minkä seurauksena se ylittäisi liitteen 2 taulukossa luokille A1, A2 ja A3 säädetyt rajat; eikä 4) liitteessä 2 tähdellä (*) merkittyjen suureiden osalta sellaisissa järvissä, joiden maksimisyvyys on alle 20 metriä sekä viipymä yli 1 vuosi ja joihin ei johdeta jätevesiä. 8 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta
  2. Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1994 Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen Ympäristönsuojeluneuvos Pentti Sipilä Liite 1 Luokkiin A1, A2, A3 kuuluvien pintavesien valmistaminen juomavedeksi, vedenkäsittelyn standardimenetelmien määritelmät Luokka A1 Yksinkertainen fysikaalinen käsittely ja desinfiointi, esimerkiksi pikasuodatus ja desinfiointi tai maahanimeytys. Luokka A2 Normaali fysikaalinen käsittely, kemiallinen käsittely ja desinfiointi, esimerkiksi saostus, hiutaloittaminen, laskeutus tai flotaatio, suodatus, desinfiointi tai kontaktisuodatus ja desinfiointi. Luokka A3 Mahdollinen esikäsittely (allasvarastointi) sekä tehostettu fysikaalinen Ja kemiallinen käsittely, jatkokäsittely ja desinfiointi, esimerkiksi saostus, hiutaloittaminen, laskeutus tai flotaatio, suodatus, adsorptio (aktiivihiili), biologinen suodatus (aktiivihiili- tai hidassuodatus), desinfiointi. Liite 2 Juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden ominaisuudet A1 A1 A2 A2 A3 A3 Suure G I G I G I 1 pH 6,5–8,5 5,5–9 5,5–9 2 Väri mg/l Pt 10 20(O) 50 100(O) 50 200(O) 3 Kiintoaine mg/l 25 4 Lämpötila °C 22 25(O) 22 25(O) 22 25(O) 5 Sähkönjohtavuus mS/m, 25°C 110 110 110 6 Haju (laimennusluku) 3 10 20 7* Nitraatti mg/l NO 3 25 50(O) 50(O) 50(O) 8 Fluoridi mg/l F 1 1,5 1,7 1,7 9* Rauta mg/l Fe 0,1 0,3 1 2 1 10* Mangaani mg/l Mn 0,05 0,1 1 11 Kupari mg/l Cu 0,02 0,05(O) 0,05 1 12 Sinkki mg/l Zn 0,5 3 1 5 1 5 13 Boori mg/l B 1 1 1 14 Arseeni mg/l As 0,01 0,05 0,05 0,05 0,1 15 Kadmium mg/l Cd 0,001 0,005 0,001 0,005 0,001 0,005 16 Kromi mg/l Cr 0,05 0,05 0,05 17 Lyijy mg/l Pb 0,05 0,05 0,05 18 Seleeni mg/l Se 0,01 0,01 0,01 19 Elohopea mg/l Hg 0,0005 0,001 0,0005 0,001 0,0005 0,001 20 Barium mg/l Ba 0,1 1 1 21 Syanidi mg/l CN 0,05 0,05 0,05 22 Sulfaatti mg/l SO 4 150 250 150 250(O) 150 250(O) 23 Kloridi mg/l Cl 200 200 200 24 Pinta-aktiiviset aineet (anionitensidit) mg/l 0,2 0,2 0,2 0,5 25* Fosfaatti mg/l PO 4 0,5 0,9 0,9 26 Fenolit (fenoli-indeksi) mg/l 0,001 0,001 0,005 0,01 0,1 27 Liueneet tai emulgoituneet hiilivedyt mg/l 0,05 0,2 0,5 1 28 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt mg/l 0,0002 0,0002 0,001 29 Torjunta-aineiden kokonaismäärä (paration, BHC, dieldriini mg/l 0,001 0,0025 0,005 30* Kemiallinen hapen kulutus; hapetus dikromaatilla (COD Cr ) mg/l O 2 30 31* Liuenneen hapen kyllästysaste % O 2 >70 >50 >30 32* Biokemiallinen hapen kulutus; ilman nitrifikaatiota (BOD 7 , 20°C) mg/l O 2 3 5 7 33 Kjeldahl-typpi (orgaanisesti sitoutunut N+NH 4 + NH 3 ) mg/l N 1 2 3 34 Ammonium mg/l NH 4 0,05 1 1,5 2 4(O) 35 Kloroformilla uutettavat aineet mg/l 0,1 0,2 0,5 36 Koliformisten bakteerien kokonaismäärä /100 ml 50 5 000 50 000 37 Lämpökestoiset koliformiset bakteerit /100 ml 20 2 000 200 000 38 Fekaaliset streptokokit /100 ml 20 1 000 10 000 39 Salmonellat ei ole osoitettavissa 000 ml:ssa5 ei ole osoitettavissa 1 000 ml:ssa I = Pakollinen, G = Ohje, O = Poikkeuksellisissa ilmastollisissa tai maantieteellisissä oloissa, katso 7 § 2 kohta. * katso 7 § 4 kohta.

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.