← Suomi

Laki etuostolain 2 ja 19 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä elokuuta 1977 annetun etuostolain (608/77) 2 §:n 1 mome

1995 545/1995 Laki etuostolain 2 ja 19 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä elokuuta 1977 annetun etuostolain (608/77) 2 §:n 1 momentti ja 19 §:n 1 momentti, näistä 19 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 16 päivänä heinäkuuta 1990 annetussa laissa (654/90), sekä lisätään 2 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 2 § Etuosto-oikeudella tarkoitetaan kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö. Etuosto-oikeuden käyttämisellä (etuostolla), sitten kun se on loppuun saatettu, kunnan katsotaan tulleen kaupantekohetkellä luovutuskirjassa ilmoitetun ostajan sijaan kaupassa sovituilla ehdoilla. Myyjä ei voi vedota sellaiseen kaupan ehtoon, josta hän ei kehotuksesta huolimatta ole ilmoittanut kunnalle ja josta kunta päättäessään etuosto-oikeuden käyttämisestä ei muutoinkaan tiennyt. Kunnan asema kolmanteen henkilöön nähden on sama kuin ostajalla. Kunta voi toimittaa 1 momentissa tarkoitetun kehotuksen tiedoksi myyjälle myös lähettämällä sen postitse myyjän kaupanvahvistajalle ilmoittamaan osoitteeseen. Myyjän katsotaan saaneen kehotuksen tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun asiakirja on annettu postin kuljetettavaksi. Kehotuksessa myyjälle voidaan asettaa vähintään kahden viikon pituinen määräaika kaupan ehtojen ilmoittamista varten. Kehotukseen on merkittävä se päivä, johon mennessä ilmoitus on viimeistään toimitettava. 19 § Kiinteistön kaupalle ei saa myöntää lainhuutoa ennen kuin 9 §:n 1 momentissa etuosto-oikeuden käyttämiselle varattu aika on päättynyt, tai jos kunta on päättänyt käyttää etuosto-oikeuttaan, ennen kuin on lainvoimaisesti ratkaistu, ettei kunnalla ole tätä oikeutta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. HE 120/94 LaVM 27/94 Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.