Laki vesilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain ( 264/61 ) 16 luvun 43 §:n 2 momentti

1995 697/1995 Laki vesilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain ( 264/61 ) 16 luvun 43 §:n 2 momentti, muutetaan 13 luku, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä heinäkuuta 1976 ja 12 päivänä heinäkuuta 1993 annetuilla laeilla (649/76 ja 653/93), sekä lisätään 14 lukuun uusi 5 a § seuraavasti: 13 luku Rangaistussäännöksiä 1 § Rangaistus vastoin tätä lakia tehdystä ympäristön turmelemisesta säädetään rikoslain 48 luvun 1―4 §:ssä. Rangaistus vedentulva aikaansaamalla tehdystä tuhotyöstä, törkeästä tuhotyöstä, yleisvaaran tuottamuksesta tai törkeästä yleisvaaran tuottamuksesta säädetään rikoslain 34 luvun 1, 3, 7 ja 8 §:ssä. 2 § Joka muulla kuin 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla tahallaan tai huolimattomuudesta 1 luvun 17 §:n vastaisesti estää veden vapaata juoksua, on tuomittava, jollei yksityisen edun loukkaus ole vähäinen, vähäisen uomanvedenjuoksun estämisestä sakkoon. 3 § Joka tahallaan tai huolimattomuudesta on tuomittava, jollei teko ole rikoslain 48 luvun mukaan rangaistava, vesilain luparikkomuksesta sakkoon. 4 § Joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tähän lakiin tai sen nojalla annettuun määräykseen perustuvan velvollisuutensa pitää kunnossa patoa tai muuta rakennelmaa vesistössä, vesistöön tai sen ulkopuolelle tehtyä pengertä, uomaa, kanavaa tai kulkuväylää tai vesistön järjestely- tai säännöstely-yritykseen kuuluvaa laitosta taikka ojaa, vedenjohtoa tai viemäriä, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, vesilain kunnossapitosäännösten rikkomisesta sakkoon. 5 § Joka häiriötä aiheuttamalla tai muutoin tahallaan tai huolimattomuudesta käyttää väärin oikeutta vesistössä kulkemiseen taikka syyllistyy 1 luvun 27―31 §:ssä tarkoitetun oikeuden väärinkäyttämiseen, on tuomittava, jollei kysymys ole tämän luvun 6 §:ssä tarkoitetusta teosta tai laiminlyönnistä taikka jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, vesilain käyttöoikeussäännösten rikkomisesta sakkoon. 6 § Joka tahallaan tai huolimattomuudesta on tuomittava, jollei teko ole 3 §:n tai rikoslain 48 luvun mukaan rangaistava, uittorikkomuksesta sakkoon. Mitä uittajasta ja puutavaran omistajasta säädetään, sovelletaan myös uittoyhdistyksen hallituksen jäseneen ja uittopäällikköön. 7 § Joka ilman laillista oikeutta estää vesistössä kulkemista, puutavaran uittoa tai muuta tähän lakiin tai sen nojalla annettuun lupaan tai määräykseen perustuvaa vesi- tai maa-alueen käyttämistä, on tuomittava vesistön käytön estämisestä sakkoon. 8 § Joka laiminlyö 1 luvun 23 §:ssä tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden, on tuomittava, jollei laiminlyönti ole vähäinen, sakkoon. 9 § Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä tämän luvun 2―7 §:ssä tarkoitetusta teosta, jolla on loukattu ainoastaan yksityisen etua tai oikeutta, ellei asianomistaja ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi. 14 luku Menettelyä koskevia yleisiä säännöksiä 5 a § Milloin yleistä etua on loukattu, on 21 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulle yleiselle valvontaviranomaiselle annettava tilaisuus käyttää asiassa puhevaltaa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995. Tämän lain voimaan tullessa vesituomioistuimissa tai korkeimmassa oikeudessa vireillä olevien vesilain (264/61) rikkomista koskevien asioiden oikeuspaikka määräytyy aikaisemman lain mukaan, kunnes ne on lainvoimaisesti ratkaistu. Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Sauli Niinistö