Valtioneuvoston päätös hammashoidon amalgaamipitoisista jätevesistä ja jätteistä Valtioneuvosto on 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/19

1997 112/1997 Valtioneuvoston päätös hammashoidon amalgaamipitoisista jätevesistä ja jätteistä Valtioneuvosto on 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/1961) 1 luvun 23 a §:n 1 momentin, sellaisena kuin se on laissa 87/1993, 23 a §:n 2 momentin, sellaisena kuin se on laissa 1347/1995 ja 23 b §:n, sellaisena kuin se on laissa 87/1993, sekä Merkitty kohta oikaistu (v. 1997), alkuperäinen sanamuoto kuului: 1 luvun 23 a ja 23 b §:n, sellaisena kuin ne ovat 8 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (87/1993) ja 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun jätelain (1072/1993) 18 §:n nojalla, ympäristöministeriön esittelystä päättänyt: 1 § Tällä päätöksellä määrätään amalgaamipitoisten jätevesien johtamisesta vesiin ja yleiseen viemäriin sekä amalgaamijätteiden jätehuollosta. Päätös koskee hammaslääkärien vastaanottoja ja muita toimipaikkoja, missä valmistetaan uusia tai poistetaan vanhoja amalgaamipaikkoja ja mistä amalgaamia voi päästä jätevesiin tai mistä voi syntyä amalgaamijätettä. 2 § Hoitoyksikköjen jätevedet saa johtaa vesiin tai yleiseen viemäriin vain amalgaaminerottimen kautta. Amalgaaminerottimen tehokkuuden on oltava vähintään 95 prosenttia. Amalgaaminerottimen asentamisesta, tarkkailusta, hoidosta ja tehokkuuden määrittämisestä määrätään tämän päätöksen liitteessä. 3 § Hammashoidossa syntyvät amalgaamipitoiset jätevedet saa johtaa vesiin ilman eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin annetun valtioneuvoston päätöksen (363/1994) 5 §:ssä tarkoitettua lupaa, jos tämän päätöksen määräyksiä noudatetaan. Sama koskee yleiseen viemäriin johdettavia, hammashoidossa syntyviä amalgaamipitoisia jätevesiä. 4 § Hammashoidossa syntyneestä amalgaamijätteestä ja sen toimittamisesta hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on pidettävä kirjaa siten kuin jätelain (1072/1993) 51 §:n 3 momentissa on säädetty. 5 § Tämän päätöksen noudattamista valvovat vesilain (264/1961) ja jätelain valvontaviranomaiset. 6 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta

1. Ilmoitettu neuvoston direktiivin 83/189/ETY, muut. 88/182/ETY, muut. 94/10/EY mukaisesti Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1997 Ympäristöministeri Pekka Haavisto Ylitarkastaja Merja Turunen Liite Amalgaaminerottimien asennus, tarkkailu, hoito ja tehokkuuden määrittäminen
2. Amalgaaminerotin on asennettava tehoimurilaitteiston tai hoitoyksikön viemäriin. Erottimen tarkkailua ja hoitoa varten on nimettävä vastuuhenkilö. Amalgaaminerottimen jätteenkeräyssäiliön täyttöaste on tarkastettava vähintään kerran kuukaudessa, paitsi silloin, kun erottimessa on säiliön täyttymisen ilmaiseva hälytin. Säiliö on erottimen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi tyhjennettävä tai vaihdettava riittävän usein.
3. Tämän päätöksen voimaantulon jälkeen käyttöön otettaviin hoitoyksiköihin asennettavien amalgaaminerottimien tehokkuus on määritettävä käyttäen kohdassa 3 mainituista menetelmistä joko menetelmää a tai b. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa käytössä olleisiin hoitoyksiköihin asennettujen tai asennettavien amalgaaminerottimien tehokkuus voidaan määrittää myös menetelmää c käyttäen.
4. Amalgaaminerottimen tehokkuuden määritysmenetelmät: a) Saksalainen, sikäläisen rakennustekniikan laitoksen menetelmä (Insitut für Bautechnik, Bau- und Prüfgrundsätze für Amalgamabscheider, Amalgam-Standardprobe und Quartz-Standardprobe, Fassung November 1989) tai muu menetelmä, joka täyttää vastaavat vaatimukset; b) Århusin hammaslääketieteellisen korkeakoulun menetelmä (Specifikationer vedrorende afprovning af amalgamudskillere, Århus tandljgehojskole, Dansk Tandljgeforening og Tandljgernes Nye Landsforening,
5. juni 1990) tai muu menetelmä, joka täyttää vastaavat vaatimukset; ja c) Ruotsin valtion testauslaitoksen menetelmä (Statens provningsanstalt, standardtest för avskiljningsanordning för kvicksilverhaltigt avfall från spillvatten från tandvårdsenheter, 21.10.1980) tai muu menetelmä, joka täyttää vastaavat vaatimukset.
6. Amalgaamierottimen tehokkuus on osoitettava todistuksella, josta käy ilmi käytetty testimenetelmä ja erottimen tehokkuus. Todistus tai kopio siitä on oltava saatavilla tässä päätöksessä tarkoitetuilla toimipaikoilla.