§:n 1 momentissa tarkoitettu ministeriö asettaa yhteistyöryhmän kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 6 § Kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on: 1) maaherralla ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys hallintoon; 2) läänin sosiaali- ja terveysneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja hallintoon; 3) lääninsivistysneuvoksella ja apulaissivistysneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys sivistysosaston toimialaan ja hallintoon; 4) lääninpoliisineuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintoon; 5) poliisitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintoon; 6) lääninylikomisariolla ja lääninkomisariolla poliisipäällystön virkatutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen; 7) liikennehallintopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen; sekä 8) lääninvalmiusjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen. 7 § Virkojen täyttäminen Maaherran nimittämisestä on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Virka täytetään haettavaksi julistamatta.
§:n 2 momentissa tarkoitettu ministeriö nimittää läänin sosiaali- ja terveysneuvoksen, lääninsivistysneuvoksen, apulaissivistysneuvoksen, lääninpoliisineuvoksen ja lääninvalmiusjohtajan. Muut virkamiehet nimittää ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa lääninhallitus, jollei erikseen toisin säädetä. 8 § Henkilöstön tehtävät Läänin sosiaali- ja terveysneuvos, lääninsivistysneuvos, lääninpoliisineuvos, liikennehallintopäällikkö ja lääninvalmiusjohtaja johtavat toimialaansa ja vastaavat sille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta. Lääninhallituksissa on lisäksi lääninlääkäreitä, oikeuslääkäreitä, läänineläinlääkäreitä ja oikeushallintopäälliköitä sen mukaan kuin erikseen säädetään. Edellä 1 ja 2 momentissa mainittujen virkamiesten ohella myös muut esimiesasemassa olevat virkamiehet vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. 9 § Erityiset tehtävät
§:n 2 momentissa tarkoitettu ministeriö voi määrätä lääninhallituksen virkamiehen hoitamaan jotakin tehtävää myös toisessa läänissä tai koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. 10 § Asioiden ratkaiseminen Jollei toisin säädetä, asiat ratkaisee maaherra tai muu virkamies, jolle on työjärjestyksessä annettu ratkaisuvalta. 11 § Valtion edun valvonta Kun lääninhallituksen on valvottava valtion etua ja oikeutta tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa taikka jossakin toimituksessa, lääninhallitus määrää asiamiehen käyttämään valtion puhevaltaa. Kun valtion edun ja oikeuden valvominen kuuluu muulle viranomaiselle, lääninhallitus määrää asiamiehen asianomaisen viranomaisen pyynnöstä. Lääninhallituksen tai sen alaisen hallinnon virkamiehellä ei ole oikeutta kieltäytyä asiamiehen tehtävistä. 12 § Virkasyyte Maaherraa, lääninpoliisineuvosta ja poliisitarkastajaa syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa. 13 § Ruotsinkielinen opetustoimi Etelä-Suomen lääninhallituksen ja Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosastossa on erillinen ruotsinkielinen opetustoimen yksikkö, johon kuuluvat ne oppilaitokset, joiden opetuskieli on ruotsi. Ruotsinkielisen yksikön päällikkönä toimivan apulaissivistysneuvoksen tulee säädetyn suomen kielen taidon lisäksi hallita täydellisesti ruotsin kieltä. 14 § Ahvenanmaan lääninhallitus Tämän asetuksen säännökset koskevat soveltuvin osin Ahvenanmaan lääninhallitusta. Ahvenanmaan lääninhallinnosta ja maaherran tehtävistä on muutoin voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. 15 § Työjärjestys Työjärjestyksen vahvistaa maaherra. Työjärjestyksessä määrätään 4 ja 10 §:ssä säädetyn lisäksi lääninhallituksen yhteydessä toimivista neuvottelukunnista ja vastaavista toimielimistä. 16 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997. Toimenpiteisiin tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi voidaan ryhtyä jo ennen sen voimaantuloa. 17 § Siirtymäsäännös
§:n 2 momentissa tarkoitettu mi-nisteriö määrää tarvittaessa, kuka lakkaavan lääninhallituksen osaston tai muun yksikön päällikkönä toimivista virkamiehistä toimii asianomaisen lääninhallituksen 4 §:ssä tarkoitetun osaston tai yksikön päällikkönä.
§:n 1 momentissa tarkoitettu ministeriö määrää tarvittaessa vastaavasti, kuka kansliapäällikön viran haltijoista toimii asianomaisen lääninhallituksen kansliapäällikkönä, sekä päättää kansliapäällikön viran muuttamisesta. Sen estämättä mitä valtion virkamiesasetuksen 4 §:ssä säädetään, voidaan lääninhallituslain 14 §:n nojalla asianomaiseen lääninhallitukseen siirtyvän virkamiehen viran nimi muuttaa. Virkamiehellä, jolla on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukainen kelpoisuus virkaansa, säilyttää kelpoisuutensa tähän tai sitä vastaavaan lääninhallituksen virkaan myös tämän asetuksen voimaan tultua. Tämän asetuksen tultua voimaan virkaan nimitetyllä lääninhallituksen kansliapäälliköllä on lääninneuvoksen arvonimi. Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Jouni Backman
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.