1997 194/1997 Laki rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 21 päivänä joulukuuta 1973 annetun lain ( 935/73 ) 5 §:n 1 momentin 2 kohta sekä 5 a ja 27 a §, sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 1 momentin 2 kohta 20 päivänä tammikuuta 1984 annetussa laissa (63/84), 5 a § 29 päivänä marraskuuta 1985 annetussa laissa (916/85) ja 27 a § 14 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1110/90), seuraavasti: 5 § Henkilövahingon kärsineelle suoritetaan korvaus: 2) tulojen ja elatuksen vähentymisestä, jolloin korvaus on enintään 660 markkaa päivältä vähennettynä vahingon kärsineelle samalta ajalta mahdollisesti tulevalla tulolla tai elatuksella; sekä 5 a § Työnantajalle korvataan palkka tai sitä vastaava korvaus, jonka työnantaja on maksanut rikoksella aiheutetun henkilövahingon kärsineelle työkyvyttömyyden ajalta. Korvaus on kuitenkin enintään 660 markkaa päivältä. Korvausta ei suoriteta, jos henkilövahinko on aiheutettu asianomistajarikoksella ja asianomistaja ei ole ilmoittanut rikoksesta poliisille, vaatinut syytettä nostettavaksi tai esittänyt asiassa rangaistusvaatimusta. 27 a § Edellä 5 §:n 1 momentissa sekä 5 a, 7 ja 10 §:ssä mainitut markkamäärät tarkistetaan asetuksella kolmivuotiskausittain rahanarvon muutosta vastaavasti. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 1997. Lain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan ja 5 a §:n säännöksiä on sovellettava myös silloin, kun rikos on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, jos valtiokonttori ei ole ennen tämän lain voimaantuloa antanut asiasta lopullista ratkaisuaan. Lain 5 §:n 1 momentissa ja 5 a §:ssä mainitut markkamäärät tarkistetaan 27 a §:n nojalla annettavalla asetuksella ensimmäisen kerran 1 päivästä tammikuuta 1998. HE 181/1996 LaVM 22/1996 EV 2/1997 Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.