1997 67/1997 Asetus kansanterveyden neuvottelukunnasta Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveyslain (66/1972) 4 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 50/1997: 1 § Neuvottelukunnan asettaminen Valtioneuvosto asettaa asianomaisen ministeriön esityksestä kolmeksi vuodeksi kerrallaan kansanterveyden neuvottelukunnan. 2 § Tehtävät Kansanterveyden neuvottelukunnan tehtävänä on: 1) seurata kansanterveyden kehitystä ja terveyspolitiikan toteutumista; 2) kehittää valtakunnallista terveyspolitiikkaa ja rakentaa terveyttä edistävää yhteistyötä eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden tahojen kesken; 3) valmistaa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa tautiryhmä- ja ongelmakohtaisia terveysohjelmia ja seurata niiden toimeenpanoa; sekä 4) suorittaa muut asianomaisen ministeriön määräämät tehtävät. 3 § Kokoonpano Valtioneuvosto määrää neuvottelukunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Jäsenten tulee edustaa monipuolisesti terveyden edistämisen kannalta keskeisiä viranomaisia ja kansanterveyden asiantuntemusta. Neuvottelukunnan tulee olla alueellisesti ja kielellisesti edustava. Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, määrää asianomainen ministeriö hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 4 § Jaostot Neuvottelukunta voi asettaa keskuudestaan jaostoja. Jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan määrää neuvottelukunta. Jaostojen jäseninä voi olla myös neuvottelukunnan varajäseniä ja neuvottelukunnan ulkopuolisia asiantuntijoita. 5 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1997. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.