Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esitte

1998 464/1998 Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä säädetään: 1 § Korkeakoulututkinnot Korkeakoulututkintoja ovat: 1) jäljempänä 2 §:ssä tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot, tohtorin tutkinnot ja muut 7 §:n mukaiset jatkotutkinnot; 2) Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja muut jäljempänä 8 §:ssä tarkoitetut tutkinnot; sekä 3) ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot. 2 § Yliopistot Tässä asetuksessa tarkoitettuja yliopistoja ovat: Helsingin yliopisto, mukaan luettuna siihen kuuluva Svenska social- och kommunalhögskolan Joensuun yliopisto, aikaisemmin Joensuun korkeakoulu Jyväskylän yliopisto, aikaisemmin Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu Kuopion yliopisto, aikaisemmin Kuopion korkeakoulu Lapin yliopisto, aikaisemmin Lapin korkeakoulu Oulun yliopisto Tampereen yliopisto, aikaisemmin Yhteiskunnallinen Korkeakoulu Turun yliopisto Vaasan yliopisto, aikaisemmin Vaasan korkeakoulu ja Vaasan kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Helsingin kauppakorkeakoulu, aikaisemmin Kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen korkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Kuvataideakatemia Sibelius-Akatemia Taideteollinen korkeakoulu Teatterikorkeakoulu. 3 § Korkeakoulut Tässä asetuksessa tarkoitettuja korkeakouluja ovat: 1) puolustusvoimiin kuuluva Maanpuolustuskorkeakoulu, aikaisemmin sotakorkeakoulu, kadettikoulu, merisotakoulu ja ilmasotakoulu; 2) ammattikorkeakoulut, joita ovat Arcada ― Nylands svenska yrkeshögskola Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu ― Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ― Mellersta Österbottens yrkeshögskola Lahden ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Svenska yrkeshögskolan Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu ― Åbo yrkeshögskola; sekä 3) väliaikaiset ammattikorkeakoulut, joita ovat Espoon-Vantaan väliaikainen ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Vantaan väliaikainen ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan väliaikainen ammattikorkeakoulu Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun Itä-Uudenmaan väliaikainen ammattikorkeakoulu ― Östra Nylands temporära yrkeshögskola vid Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi Helsingin väliaikainen ammattikorkeakoulu Kymenlaakson väliaikainen ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Kotkan väliaikainen ammattikorkeakoulu Pirkanmaan väliaikainen ammattikorkeakoulu Temporära yrkeshögskolan Sydväst Vaasan väliaikainen ammattikorkeakoulu ― Vasa temporära yrkeshögskola Varsinais-Suomen väliaikainen ammattikorkeakoulu Väliaikainen Diakonia-ammattikorkeakoulu ― Temporära Diakoniyrkeshögskolan Väliaikainen humanistinen ammattikorkeakoulu Yrittäjien väliaikainen ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakouluihin luetaan 1 momentin 2 kohdassa mainittujen lisäksi sisäasiainministeriön alainen Poliisiammattikorkeakoulu. 4 § Aikaisemmat korkeakoulut Edellä 2 §:ssä lueteltuihin yliopistoihin rinnastettavia korkeakouluja ovat aikaisemmin olleet Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Handelshögskolan vid Åbo Akademi sekä Svenska social- och kommunalhögskolan, aiemmalta nimeltään Svenska Medborgarhögskolan. Edellä 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitut ammattikorkeakoulut ovat aikaisemmin olleet väliaikaisia ammattikorkeakouluja. Arcada ― Nylands svenska yrkeshögskola on ollut nimeltään myös Nylands temporära svenska yrkeshögskola. Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu ― Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi on ollut nimeltään myös Helsingin väliaikainen liiketalouden ja hallinnon ammattikorkeakoulu. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ― Mellersta Österbottens yrkeshögskola on ollut nimeltään myös Kokkolan väliaikainen ammattikorkeakoulu. Svenska yrkeshögskolan on ollut nimeltään myös Vasa temporära tekniska yrkeshögskola. 5 § Alemmat korkeakoulututkinnot Alempia korkeakoulututkintoja ovat: 1) humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatin tutkinnot, oikeusnotaarin tutkinto, sosionomin tutkinto ja farmasian tutkinnoista annetun asetuksen (246/1994) mukaan suoritettu farmaseutin tutkinto; 2) 1 päivän tammikuuta 1994 jälkeen annettujen asetusten mukaan suoritettavat elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot; sekä 3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu akateemisen sihteerin tutkinto alempi oikeustutkinto ammattinäyttelijäkurssin tutkinto diplomiekonomin tutkinto diplomikirjeenvaihtajan tutkinto ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (402/1977) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto hallintovirkamiestutkinto hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto kirjastotutkinto kirjeenvaihtajan tutkinto kunnallistutkinto kuvataiteen tutkinto lainopillinen diplomitutkinto liikuntakasvatuksen kandidaatin tutkinto lääketieteen kandidaatin tutkinto nuorisonohjaajan tutkinto nuorisotyön tutkinto näyttelijäkurssin tutkinto odontologian kandidaatin tutkinto oopperalaulajan tutkinto opettajakandidaatin tutkinto ortodoksisen kirkkokunnan kanttorin tutkinto sosiaalihuoltajatutkinto sosiaalivakuutustutkinto taloudellis-hallinnollinen tutkinto teatteritutkinto toimittajatutkinto vankeinhoitotutkinto varanotaarin tutkinto verovirkamiestutkinto voimistelunopettajan tutkinto yhteiskunnallinen tutkinto yleinen vakuutustutkinto. 6 § Ylemmät korkeakoulututkinnot Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat: 1) filosofian, elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot; 2) farmasian, filosofian, hallinto-opin, kasvatustieteiden, lainopin, oikeustieteen, Sacri ministerii, taloustieteiden, terveydenhuollon ja valtiotieteen kandidaatin tutkinnot sekä arkkitehdin, diplomi-insinöörin, maisema-arkkitehdin ja proviisorin tutkinnot; 3) ennen 1 päivää tammikuuta 1994 annettujen säännösten ja määräysten mukaan suoritetut elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kauppatieteiden, liikuntatieteiden, maatalousja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot; 4) eläinlääketieteen, hammaslääketieteen, lääketieteen ja odontologian lisensiaatin tutkinnot; sekä 5) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu agronomin tutkinto ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/1977) mukainen, kuvataideakatemian loppututkinto metsätutkinto metsänhoitotutkinto puutarha-agronomin tutkinto Sibelius-Akatemian diplomitutkinto taideteollisen korkeakoulun loppututkinto teologinen erotutkinto valtiotieteellinen virkatutkinto ylempi oikeustutkinto. 7 § Yliopistojen jatkotutkinnot Yliopistojen jatkotutkintoja ovat tohtorin tutkinnot ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta eläinlääketieteen, hammaslääketieteen, lääketieteen ja odontologian lisensiaatin tutkintoja. Jatkotutkintoja ovat myös erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnot. Aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet vastaavat tohtorin tutkintoa. 8 § Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnot ja eräät upseerin tutkinnot Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen (668/1992) mukainen upseerin tutkinto sekä upseerin tutkinto, joka on suoritettu sotilasopetuslaitoksista ja niissä suoritettavista tutkinnoista annetun asetuksen 16 ja 18 §:n mukaan, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 908/1991, ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Kadettikoulussa, merisotakoulussa ja ilmasotakoulussa ennen 1 momentissa mainittujen säännösten voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan suoritettu upseerin tutkinto vastaa tasoltaan alempaa korkeakoulututkintoa. Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintoja ovat yleisesikuntaupseerin tutkinto, joka vastaa tasoltaan vähintään ylempää korkeakoulututkintoa, ja sotatieteiden tohtorin tutkinto. 9 § Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintoja ovat: diakonian ammattikorkeakoulututkinto kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto konservointialan ammattikorkeakoulututkinto kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto käsi- ja taideteollisuuden ammattikorkeakoulututkinto laboratorioalan ammattikorkeakoulututkinto liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto liikunnan ammattikorkeakoulututkinto maa- ja metsätalouden ammattikorkeakoulututkinto matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto merenkulun ammattikorkeakoulututkinto musiikin ammattikorkeakoulututkinto nuorisotyön ja vapaa-aikatoiminnan ammattikorkeakoulututkinto sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto teatteri- ja tanssialan ammattikorkeakoulututkinto tekniikan ammattikorkeakoulututkinto tekstiili- ja vaatetusalan ammattikorkeakoulututkinto terveysalan ammattikorkeakoulututkinto viestintä- ja kuvataidealan ammattikorkeakoulututkinto. Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettava poliisipäällystön tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulututkintoja ovat myös aikaisempien opetusministeriön päätösten mukaisesti suoritetut: 1) insinöörin, miljöörakentajan, miljöörakentamisen, rakennusarkkitehdin, turvallisuusalan sekä vaatetusalan ammattikorkeakoulututkinnot; 2) datanomin, kansainvälisen yrittäjän, merkonomin sekä yritystoiminnan ammattikorkeakoulututkinnot; 3) artenomin, konservaattorin, kuvataiteen, kuvataiteilijan, kuvataiteen ja viestinnän, käsi- ja taideteollisuusalan sekä viestintäkulttuurin ja kuvataiteen ammattikorkeakoulututkinnot; 4) liikunnanohjaajan sekä vapaa-aikatoiminnan ammattikorkeakoulututkinnot; 5) matkailun sekä ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnot; 6) diakonian ja kasvatuksen, kuntoutusalan, sosiaali- ja kulttuurialan sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinnot; 7) agrologin, hortonomin sekä metsätalousinsinöörin ammattikorkeakoulututkinnot. 10 § Tutkinnon tuottama kelpoisuus Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää henkilö, joka on suorittanut: 1) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkeakoulututkinnon; 2) lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon; tai 3) 8 §:ssä tarkoitetun tutkinnon. Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon suorittanut henkilö. Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö. Tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet tuottavat saman kelpoisuuden kuin tohtorin tutkinto. 11 § Opintosuorituksen tuottama kelpoisuus Kun kelpoisuusvaatimuksena julkiseen virkaan tai tehtävään on yliopistollinen arvosana tai muut korkeakouluopinnot, toisiaan vastaavat: 1) arvosana laudatur ja vähintään 55 opintoviikon opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla 2 §:ssä mainitussa yliopistossa tai 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa korkeakoulussa; 2) arvosana cum laude approbatur ja vähintään 35 opintoviikon opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa tai korkeakoulussa; sekä 3) arvosana approbatur ja vähintään 15 opintoviikon opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa tai korkeakoulussa. 12 § Erikoistumisopinnot Yliopistojen erikoistumisopinnot ovat tut kintojärjestelmää täydentäviä, ammatillista kehittymistä edistäviä opintoja, joita yliopistot järjestävät vähintään 20 opintoviikon laajuisena täydennyskoulutuksena korkeakoulututkinnon suorittaneille ja muille riittävät opiskeluvalmiudet omaaville. Näitä erikoistumisopintoja eivät ole opinnot, joiden tavoitteista säädetään yliopistojen tutkinnoista annetuissa asetuksissa. Ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot ovat ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita tutkintojärjestelmää täydentäviä, ammatillista kehittymistä edistäviä, laajoja täydennyskoulutusohjelmia, joita järjestetään korkeakoulututkinnon taikka ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneille ja muille riittävät opiskeluvalmiudet omaaville. Niiden laajuudesta säädetään ammattikorkeakouluopinnoista annetussa asetuksessa (256/1995). Yliopisto tai ammattikorkeakoulu antaa todistuksen erikoistumisopinnot hyväksyttävästi suorittaneille. Opetusministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä erikoistumisopinnoista. 13 § Terveydenhuollon alan erikoistumisopinnot Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 §:ssä ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua koulutusta voidaan järjestää asetuksella säädettyjen koulutusten lisäksi 12 §:ssä tarkoitettuina erikoistumisopintoina sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysministeriötä kuulemisen jälkeen opetusministeriön päätöksellä säädetään. 14 § Rekisteriin merkittävät erikoistumisopinnot Arvioinnin perusteella hyväksytyistä erikoistumisopinnoista pidetään rekisteriä. Yliopiston tai ammattikorkeakoulun järjestämät erikoistumisopinnot voidaan arvioida järjestäjän hakemuksesta ja arvioinnin perusteella hyväksyä rekisteriin merkittäviksi erikoistumisopinnoiksi. Arvioinnista ja rekisteriin merkitsemisestä säädetään korkeakoulujen arviointineuvostosta annetussa asetuksessa (1320/1995). Opetusministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä rekisteriin hyväksymisestä ja rekisterinpidosta. 15 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1998. 14 §:n 1 momentissa tarkoitettu rekisteri perustetaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1999. Tällä asetuksella kumotaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä 11 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (203/1994). Sen estämättä, mitä 12 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään, erikoistumisopintoihin kuuluu myös se koulutus, jota yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat ennen tämän asetuksen voimaantuloa järjestäneet erikoistumisopintoina. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Naantalissa 18 päivänä kesäkuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen