1999 1313/1999 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös suomalaisten vakuutusyhtiöiden ja vakuutusyhdistysten sekä Suomessa toimivien ulkomaisten vakuutusyhtiöiden vakuutusluokista annetun päätöksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö on muuttanut suomalaisten vakuutusyhtiöiden ja vakuutusyhdistysten sekä Suomessa toimivien ulkomaisten vakuutusyhtiöiden vakuutusluokista 5 päivänä kesäkuuta 1995 annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen ( 858/1995 ) 5 §:n, sekä lisännyt päätökseen uuden 6 a, 6 b ja 6 c §:n seuraavasti: 5 § Lisäksi niillä vahinkovakuutusyhtiöillä, joilla on oikeus toimilupansa perusteella harjoittaa 1 §:n 1 kohdassa mainitun vahinkovakuutusluokan 1 mukaista vakuutusta ja jotka ovat tehneet tapaturmavakuutuslain (608/1948) 29 §:n 1 momentissa säädetyn ilmoituksen toiminnan aloittamisesta, on oikeus tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetun vakuutuksen harjoittamiseen. 6 a § Sopimusta, jonka takaisinosto-oikeus on rajoitettu ennalta arvaamattomina hetkinä syntyviin tilanteisiin ja jonka perusteella vakuutusyhtiöllä on velvollisuus maksaa edunsaajalle eläkettä vähintään kahden vuoden ajan säännöllisin, korkeintaan puolen vuoden väliajoin, voidaan aina pitää henkivakuutusluokkiin 1 tai 3 kuuluvana eläkevakuutuksena, ellei se sisällä eläkevakuutuksen kuolevuusperustein hinnoiteltua kuoleman varalta voimassa olevaa turvaa. Jos tällaiseen sopimukseen sisältyy edellä tarkoitetun tyyppinen kuoleman varalta voimassa oleva turva, voidaan sopimusta pitää henkivakuutusluokkiin 1 tai 3 kuuluvana, jos ainakin toinen seuraavista ehdoista toteutuu: 1) vakuutussäästön kokonaismäärän mukaan muuttuva henkivakuutusturva tai perhe-eläketurvan pääoma-arvo on eläkeaikana korkeintaan 80 % vakuutussäästön kulloisestakin määrästä; 2) jokaisena eläkeajan aikavälinä, jona henkivakuutusturva tai perhe-eläketurva ei muutu, löytyy hetki, jona henkivakuutusturva tai perhe-eläketurvan pääoma-arvo on korkeintaan 80 % senhetkisestä vakuutussäästön määrästä. Turvan muuttumisena ei pidetä indeksiehdosta aiheutuvaa muutosta. 6 b § Sopimusta voidaan pitää henkivakuutusluokkiin 1 tai 3 kuuluvana pääomavakuutuksena, jos se täyttää ainakin yhden seuraavista ehdoista: 1) riskisumman itseisarvo on sopimuskauden jokaisella hetkellä vähintään 5 % vakuutussäästön määrästä; 2) riskisumman itseisarvo on sopimuskauden jokaisella hetkellä vähintään 5 % kyseiseen hetkeen mennessä maksettujen vakuutusmaksujen kokonaismäärästä; 3) kullakin sopimuskauden aikavälillä, jona vakuutetun riskin varalta voimassa oleva turva ei muutu, löytyy hetki, jona riskisumman itseisarvo on vähintään 5 % senhetkisestä vakuutussäästön määrästä. Vakuutussumman muutoksena ei pidetä indeksiehdosta aiheutuvaa muutosta; 4) vakuutusmaksu, joka on laskettu tavanomaisin perustein ja menettelytavoin lukuunottamatta sitä, että ennalta arvaamattomina hetkinä sattuvien, sopimuksessa tarkoitettujen tapahtumien sattumistodennäköisyys on oletettu sopivasti valitulla aikavälillä nollaksi, poikkeaa normaaliperusteisesta vakuutusmaksusta vähintään 3 %. 6 c § Sellaista sopimusta, jonka etuudet määräytyvät samoin kuin 6a §:ssa määritellyssä eläkevakuutuksessa ja jonka takaisinosto-oikeutta ei ole rajoitettu 6a §:n edellyttämällä tavalla, voidaan pitää henkivakuutusluokkiin 1 tai 3 kuuluvana eläkevakuutuksena, jos se täyttää 6b §:n 4 kohdan mukaisen ehdon. Sellaista sopimusta, joka on tehty ennen 1 päivää syyskuuta 1995 ja joka täyttää sopimuksen päättämisajankohtana voimassa olleet henkivakuutussopimuksen ehdot, voidaan pitää henkivakuutusluokkaan 1 kuuluvana. Sopimusten, jotka muutoin ovat henkivakuutusluokkiin 1 tai 3 kuuluvien sisältöisiä, mutta eivät toteuta 6 a―6 c §:ien ehtoja, katsotaan kuuluvan henkivakuutusluokkaan 6. Tämä päätös tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 1999. Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Apulaisosastopäällikkö Jorma Heikkilä
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.