← Suomi

Oikeusministeriön päätös julkisen notaarin suoritteiden maksuista Oikeusministeriö on valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla päättänyt: 1 §

2000 118/2000 Oikeusministeriön päätös julkisen notaarin suoritteiden maksuista Oikeusministeriö on valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla päättänyt: 1 § Soveltamisala Tässä päätöksessä määrätään oikeusministeriön hallinnonalan virastossa toimivan julkisen notaarin suoritteiden maksullisuudesta lukuun ottamatta julkisen notaarin kaupanvahvistuksesta ja sen tiedoksiannosta perimiä maksuja, joista on säädetty erikseen. 2 § Maksuttomat suoritteet Isyyslain (700/1975) 15 §:n mukaisesta tunnustamislausuman vastaanottamisesta ja isyyslain 18 §:n mukaisesta kuulemisen toimittamisesta sekä hyväksymisen vastaanottamisesta ei peritä maksua. 3 § Maksulliset julkisoikeudelliset suoritteet Julkisen notaarin suoritteista peritään seuraavat kiinteät maksut: 1) protesti 100 markkaa; 2) tallelokeron avaaminen ja sulkeminen 200 markkaa ensimmäiseltä lokerolta ja jokaiselta seuraavalta lokerolta 30 markkaa; 3) ansioluettelon todistaminen 120 markkaa; 4) täysivaraisuustodistus 100 markkaa; 5) allekirjoituksen oikeaksi todistaminen 30 markkaa; 6) asiakirjajäljennöksen oikeaksi todistaminen 10 markkaa sivulta, kuitenkin enintään 100 markkaa asiakirjalta; sekä 7) ulkomaisten asiakirjojen laillistamisvaatimusten poistamisesta tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 46/1985) tarkoitettu todistus (apostille) 50 markkaa. Allekirjoituksen oikeaksi todistamisen yhteydessä suoritettavasta tarkistuksesta julkisesta rekisteristä peritään tarkistuksesta aiheutuneita kustannuksia vastaava maksu. Muista suoritteista peritään yksittäisen suoritteen omakustannusarvoa vastaava maksu. 4 § Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2000. Ennen päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 2000 Oikeusministeri Johannes Koskinen Hallitusneuvos Ahti Penttinen

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.