Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajalle maksettavan korvauksen perusteista Kauppa- ja teollisuusministe

2000 1204/2000 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajalle maksettavan korvauksen perusteista Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 4 päivänä elokuuta 2000 talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) 4 §:n nojalla: 1 § Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään lääninhallituksen kanssa sopimuksen tehneelle talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajalle valtion varoista palvelujen tarkoituksenmukaisesta tuottamisesta maksettavasta peruskorvauksesta ja lisäkorvauksesta sekä niiden perusteista. Talous- ja velkaneuvontapalveluiden tuottamisesta aiheutuvat kustannukset korvataan valtion talousarvioon tätä tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa. 2 § Korvausten maksaminen Kuluttajavirasto maksaa korvaukset talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajana toimivalle kunnalle. Muulle palvelun tuottajalle korvaukset maksaa lääninhallitus. Lääninhallitus toimittaa Kuluttajavirastolle jäljennöksen palvelujen tuottajan kanssa tehdystä sopimuksesta tammikuun loppuun mennessä. Korvaukset maksetaan viimeistään maaliskuun 15 päivänä yhdessä erässä. 3 § Peruskorvaus Talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottamisesta maksettava peruskorvaus on 3,44 markkaa vuodessa toimialueen asukasta kohden. Asukaslukuna otetaan huomioon kunnan väestötietolain (507/1993) 18 §:n mukainen asukasluku peruskorvauksen maksamista edeltävän vuoden alussa. 4 § Lisäkorvaus Lisäkorvauksen maksamiseen käytettävissä oleva markkamäärä on valtion talousarvioon otetun määrärahan ja edellä 3 §:n mukaan lasketun peruskorvauksen yhteismäärän välinen erotus. Lisäkorvauksesta kohdistetaan Etelä-Suomen lääniin ja Länsi-Suomen lääniin kumpaankin 100 000 markkaa. Loput lisäkorvauksesta jaetaan läänien kesken siten, että kukin lääni saa samansuuruisen osan kuitenkin niin, että Ahvenanmaan läänin osuus on yksi neljäsosa muun läänin osuudesta. Palvelun tuottajalle voidaan maksaa lisäkorvausta lääninhallituksen tarveharkinnan perusteella, mikäli palvelujen saatavuuden varmistaminen sitä edellyttää. Lisäkorvauksen perusteita ovat muun muassa neuvonta-alueen laajuus ja vireillä olevista talous- ja velkaneuvonta-asioista aiheutuvat erityiset kustannukset. Lisäkorvauksen määrästä sovitaan palvelujen tuottajan kanssa tehtävässä sopimuksessa. 5 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001 ja on voimassa toistaiseksi. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000 Ministeri Kimmo Sasi Ylitarkastaja Ulla Karhu