§:n 3 momentissa tarkoitetuille yrityksille, jotka harjoittavat yritystoimintaa maatilan ulkopuolella, jos toiminta liittyy 4) edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden välittämiseen ja markkinointiin lukuun ottamatta maataloustuotteiden vähittäiskauppaa; 7) muuhun toimintaan, joka voidaan rinnastaa 2―6 kohdassa tarkoitettuun toimintaan ja jota harjoitetaan yhteistyössä maaseutuyritysten kanssa. Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea myönnettäessä on otettava huomioon, ettei tuen avulla edistetä sellaisia hankkeita tai toimenpiteitä, joiden tukeminen 2 luvussa kielletään tai joiden tukemista sanotussa luvussa rajoitetaan. 36 § Yritysten kehittämistuki Tukea maaseutuyritysten sekä rahoituslain 3 §:
§:n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten kehittämiseen voidaan myöntää maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin 1) enintään 90 prosenttia maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista ja enintään 50 prosenttia sanotun momentin 2―5 kohdassa tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista, jos tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena; 2) enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jos tuettava kehittämistoimenpide koskee maatilalla harjoitettua maataloutta; 3) enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jos tuettava kehittämistoimenpide koskee perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettuja tuotteita ja kysymys on maaseutuyritysten yhteistoiminnan kehittämisestä tai maatilan oman tuotannon välittömästä ensiasteen jalostamisesta, ja enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jos maatilan ulkopuolella toteutettava tuettava kehittämistoimenpide koskee muutoin perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettuja tuotteita. Tukea ei myönnetä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 a §:ssä tarkoitettuihin kehittämistoimenpiteisiin. Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun tukeen sovelletaan, mitä maaseudun kehittämisasetuksen 48 §:n 5 momentissa säädetään. Tuki 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan myöntää vain osarahoitettavana noudattaen soveltuvin osin, mitä 33 §:n 2 momentissa säädetään. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin tuki myönnetään kansallisista varoista, kuitenkin niin että 26 §:ssä tarkoitettua tuotantoa koskeviin toimenpiteisiin tuki myönnetään osarahoitettavana. 37 § Yritysten käynnistystuki Tukea maaseutuyritysten rahoituslain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun yritystoiminnan sekä rahoituslain 3 §:
§:n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten käynnistämiseen ja laajentamiseen voidaan myöntää siten, kuin maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston päätöksen 49 §:n 1, 2 ja 4 momentissa säädetään. 40 § Maanhankinnan enimmäiskustannukset Jos alue tai kiinteistö hankitaan muuhun kuin maatilataloudelliseen tarkoitukseen, on alueen käypä hinta arvioitava siinä käyttötarkoituksessa, johon alue tai kiinteistö hankitaan. 41 § Aloitustuen määrä Irtaimiston hankintaan voidaan myöntää valtionlainaa enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. 42 § Aloittamisesta aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset Tilanpidon aloittamisesta aiheutuvina hyväksyttävinä irtaimiston hankintakustannuksina pidetään 1) maatilan hankinnan yhteydessä tai tilanpidon aloittamista seuranneen vuoden aikana hankittujen tuotantoeläinten hyväksyttäviä hankintakustannuksia; sekä 2) maatilan hankinnan yhteydessä tai tilanpidon aloittamista seuranneen vuoden aikana hankittujen, tarpeellisten koneiden ja laitteiden hankintakustannuksia siinä tilan tuotannossa, jota nuori viljelijä ryhtyy harjoittamaan. 53 § Oman työn osuus rakennus- ja muussa työssä Maksettaessa ja valvottaessa osarahoitettuna myönnettyä investointitukea pidetään oman työn arvona 8,50 euroa tunnilta tavanomaisessa työssä ja 13,50 euroa tunnilta, jos tuen saajalla on koulutus tai pitkäaikainen työkokemus kyseistä työtä koskevalta alalta. Oman työn osuus otetaan huomioon, jos siitä on hyväksyttävä tuntikirjanpito. 54 § Omien tuotantopanosten käyttö Omaa puutavaraa käytettäessä otetaan puutavaran raakapuuarvona huomioon kyseisellä alueella yleisesti sovelletut puun kantohinnat. Puutavaran arvo voidaan osarahoitettuna myönnettyä tukea maksettaessa ja valvottaessa ottaa huomioon vain, jos ulkopuolinen riittävän ammattitaidon omaava henkilö on antanut todistuksen sen määrästä. Jos tuen saaja itse on työstänyt omasta metsästä peräisin olevaa raakapuuta sahaamalla tai höyläämällä, kyseisen puun arvona pidetään vastaavan puutavaran hankintahintaa, jolla puutavara tavanomaisin ehdoin alueella on yleisesti saatavissa. Sahatun tai höylätyn puutavaran määrästä on oltava vastaava todistus kuin raakapuun määrästä. 58 § Avustuksena myönnettävä tuki Avustusta ei saa myöntää, jos sen määräksi tulisi vähemmän kuin 840 euroa. Investointeihin, joista säädetään 26, 27 ja 29 §:ssä sekä 3 luvussa, voidaan kuitenkin myöntää edellä sanottua pienempiäkin avustuksia, ei kuitenkaan alle 500 euron avustuksia. Jos kysymys on lammastalouden irtaimistoavustuksesta, edellä mainittuja vähimmäisrajoja ei sovelleta. 60 § Investointituen enimmäismäärä muussa kuin varsinaisessa maataloudessa Tukea 26 ja 27 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää enintään: 2) tavoite 1 -alueen ulkopuolella tämän asetuksen liitteessä 2 tarkoitetuissa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 40 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista; ja 3) tavoite 1 -alueen ulkopuolella tämän asetuksen liitteessä 2 tarkoitetuissa muissa kuin harvaan asuttuun tai ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa 25 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. 61 § Investointituen enimmäismäärä maatilan ulkopuolella Investointitukea voidaan myöntää 3 luvussa tarkoitettuihin investointeihin tämän asetuksen liitteessä 2 tarkoitetuissa 3) tavoite 1 -alueen ulkopuolella III tukialueeseen kuuluvissa harvaan asutun ja ydinmaaseudun kunnissa enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; 5) tavoite 1 -alueen ulkopuolella muissa kuin III tukialueeseen kuuluvissa kunnissa enintään 15 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. 62 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000. Asetuksen 2―10 luvut tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä marraskuuta 2000. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2000. Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa Liite 1
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.