← Suomi

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus Energiamarkkinaviraston maksullisista suoritteista Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti sääde

2000 932/2000 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus Energiamarkkinaviraston maksullisista suoritteista Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1 § Soveltamisala Tässä asetuksessa määrätään Energiamarkkinaviraston maksullisista suoritteista, niiden maksuperusteista sekä julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista. 2 § Maksulliset julkisoikeudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain (150/1992) 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuja julkisoikeudellisia suoritteita, joista Energiamarkkinavirasto perii tämän asetuksen 4 ja 5 §:ssä säädetyt maksut, ovat: 1) päätös sähkö- tai maakaasuverkkolupa-asiassa; 2) päätös sähköjohtojen rakentamislupa-asiassa; 3) päätös sähkö- tai maakaasuverkon siirtoa koskevassa asiassa; 4) päätös sähkö- tai maakaasuliiketoimintojen eriyttämistä koskevassa asiassa; 5) päätös poikkeusluvasta maakaasun siirtopalvelun tarjoamisessa; sekä 6) sähköverkonhaltijoiden valvonta. 3 § Maksulliset liiketaloudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain 7 §:ssä tarkoitettuja muita suoritteita, jotka Energiamarkkinavirasto hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat seuraavat tilaukseen tai muuhun toimeksiantoon perustuvat palvelut ja muut suoritteet: 1) selvitykset, tutkimukset ja julkaisut; 2) Energiamarkkinaviraston henkilöstön käyttö ulkopuolisissa koulutus-, suunnittelu- ja muissa asiantuntijatehtävissä lukuun ottamatta tehtäviä, jotka välittömästi tukevat Energiamarkkinaviraston valvontatehtäviä tai maksutonta toimintaa; 3) tilojen ja laitteiden käyttö sekä virasto- ja toimistopalvelut ulkopuolisille; 4) menetelmien, tietojärjestelmien, ohjelmien ja vastaavien suoritteiden sekä tietojärjestelmissä olevien tietoaineistojen käyttöoikeuksien ja tietoaineistojen tekninen luovuttaminen tilauksesta ulkopuolisille; sekä 5) valokopiot ja muut jäljennökset. 4 § Hakemusmaksut Energiamarkkinaviraston hakemukseen antamista päätöksistä peritään hakijalta maksuja seuraavasti: 1) sähkö- ja maakaasuverkkolupa-asiat: ― päätös sähköverkkolupahakemukseen 9 000 markkaa; ― päätös maakaasuverkkolupahakemukseen 5 000 markkaa; ― päätös järjestelmävastaavan sähköverkkolupahakemukseen 30 000 markkaa; ― päätös järjestelmävastaavan maakaasuverkkolupahakemukseen 20 000 markkaa; ― päätös sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuudesta vapauttamista koskevassa asiassa 4 500 markkaa; ― päätös maakaasuverkkotoiminnan luvanvaraisuudesta vapauttamista koskevassa asiassa 3 500 markkaa; 2) sähköjohtojen rakentamislupa-asiat: ― päätös nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohdon rakentamislupahakemukseen 13 000 markkaa; 3) sähkö- ja maakaasuverkon siirtoa koskevat asiat: ― päätös sähköverkon siirtoa koskevaan hakemukseen 14 000 markkaa; ― päätös maakaasuverkon siirtoa koskevaan hakemukseen 8 000 markkaa; 4) sähkö- ja maakaasuliiketoimintojen eriyttämistä koskevat asiat: ― päätös sähkö- tai maakaasuliiketoimintojen eriyttämistapaa koskevaan poikkeuslupahakemukseen 4 500 markkaa; ― päätös lisämääräajan myöntämisestä maakaasuliiketoimintojen eriyttämiseen 4 500 markkaa; sekä 5) päätös poikkeusluvasta maakaasun siirtopalvelun tarjoamisessa 4 500 markkaa. 5 § Sähköverkonhaltijoiden valvontamaksut Energiamarkkinaviraston suorittamasta sähköverkonhaltijoiden valvonnasta peritään verkonhaltijoilta vuotuista valvontamaksua. Valvontamaksu muodostuu kiinteästä perusosasta ja sen lisäksi perittävästä, verkonhaltijan toiminnan laajuuden mukaan määräytyvästä lisäosasta. Valvontamaksun perusosana peritään: ― järjestelmävastuuseen määrätyltä kantaverkon haltijalta 170 000 markkaa; sekä ― muulta verkonhaltijalta 21 500 markkaa. Valvontamaksun lisäosana peritään vuoden ensimmäisen päivän tilanteen mukaan: ― 53 penniä jokaista verkonhaltijan jakeluverkkoon liittyneenä ollutta sähkönkäyttäjää kohti; sekä ― 10 markkaa verkonhaltijan hallinnassa olevaa, nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohtokilometriä kohti. Sähkönkäyttäjällä tarkoitetaan 3 momentissa sähkönostajaa, joka käyttää tietyssä sähkönkäyttöpaikassa mitattua jakeluverkonhaltijan siirtämää sähköä. 6 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2000 ja se on voimassa vuoden 2000 loppuun. Tällä asetuksella kumotaan sähkömarkkinakeskuksen maksullisista suoritteista 15 päivänä joulukuuta 1999 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (1204/1999). Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000 Ministeri Suvi-Anne Siimes Ylitarkastaja Mauri Valtonen

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.