2001 1267/2001 Valtiovarainministeriön asetus vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista Valtiovarainministeriö on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/1992) 24 §:n 1 momentin nojalla määrännyt, että vesivoimalaitoksen ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita: 1 § Soveltamisala Vesivoimalaitoksen, jonka kosken putouskorkeus on vähintään kolme metriä ja jonka teho on vähintään 500 kilowattia, ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot: 1) koneasema siihen sisältyvine patoineen; 2) ylä- ja alakanavarakenteet tai muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet; 3) voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset; 4) voimalaitosta palvelevat padot; 5) kytkinkenttärakenteet; 6) voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat; 7) lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennukset; 8) voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat sekä 9) tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitus- ja pintarakennustyöt. Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot. Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa ei oteta huomioon muita kuin vesivoimalaitosta välittömästi palvelevia rakennuksia tai laitteita, ei esimerkiksi kalanviljelylaitoksia, toimisto-, varasto-, korjaamo- tai asuinrakennuksia, turbiineja, generaattoreita, patoluukkuja, nostureita, automaatiolaitteita säätöä ja käyttöä varten eikä uittolaitteita, muunto- ja kytkinlaitteita eikä muita sähkön tuotantoa palvelevia koneita ja laitteita. Muiden kuin tässä päätöksessä tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta on määrätty erikseen. 2 § Jälleenhankinta-arvo Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan korjaamalla 1 §:ssä tarkoitettujen rakennelmien alkuperäiset hankintakustannukset ja muut kustannukset rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksilukuun 225,
- Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana. 3 § Keskimääräisten rakennuskustannusten mukainen jälleenhankinta-arvo Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, määritetään vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo 1 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4 §:n 1―5 kohdissa mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. 4 § Rakennuskustannusten keskimääräiset arvot
- Tontin pintarakennustyöt Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana on pidettävä vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa. Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 14,40 mk/m 2 .
- Kaivuumassat Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on 58 mk/m 3 ktr, kun kaivuu on vedestä ja 48 mk/m 3 ktr, kun kaivuu on kuivatyönä sekä 344 mk/m 3 ktr, kun kysymyksessä on louhinta.
- Vedenjuoksutusputket Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat ø (m) mk/jm 1,0 2 255 1,5 3 382 2,0 4 510 2,5 5 637 3,0 6 765 3,5 7 892 4,0 9 020 4,5 10 147 5,0 11 275 Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
- Padot ja tukimuurit Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 2 269 mk/m 3 , kun pato on betonia, ja 95 mk/m 3 , kun pato on maata tai louhetta.
- Koneasemat Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, käytetään määritysperusteena voimalaitoksen tehoa. Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet. Taulukkoa 1 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on pystyakselinen turpiini tai teho ≥ 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti. Taulukko 1 m 3 mk 1 000 22 605 808 10 000 34 291 799 50 000 86 229 536 100 000 151 151 708 200 000 268 963 195 Taulukkoa 2 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on vaaka-akselinen turpiini tai teho ≥ 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti. Taulukko 2 m 3 mk 1 000 3 943 536 5 000 10 465 266 10 000 18 617 423 50 000 83 834 695 Jos koneasema on tehdas tai muun sellaisen hallin osa, rakennuskustannukset lasketaan vesivoimalaitoksen tehon avulla taulukosta
- Väliarvot lasketaan suhteellisesti. Taulukko 3 Teho (MW) mk 0,5 3 873 273 1,0 5 093 222 2,0 6 314 647 3,0 9 973 017 4,0 12 412 915 5,0 14 852 813 6,0 17 292 710 7,0 19 732 607 8,0 22 172 505 9,0 42 199 511 10,0 43 630 218 15,0 50 783 764 20,0 57 937 308 25,0 65 090 856 50,0 100 858 581 100,0 172 394 034 150,0 243 929 485 5 § Muu vesivoimalaitos Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2―4 §:ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, pidetään tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista. 6 § Voimaantulo ja soveltaminen Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä joulukuuta
- Sitä sovelletaan vuodelta 2001 toimitettavassa varallisuusverotuksessa. Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2001 Ministeri Suvi-Anne Siimes Neuvotteleva virkamies Matti Halén