Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta annetu

2001 1278/2001 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä 30 päivänä kesäkuuta 2000 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen ( 646/2000 ) 6 §:n 1 momentti, 17 §:n 1 momentti, 20 §:n 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 1207/2000, 33 §:n 2 momentti, liitteen 1 osan C ensimmäinen ja toinen kappale, osan E ensimmäinen kappale sekä osan F kahdeksas kappale seuraavasti: 6 § Viljelijäkoulutus Sitoumuksen antaneen viljelijän on osallistuttava sitoumusaikana kaksi kertaa vähintään yhden päivän kestävään viljelijäkoulutukseen, joka koskee ympäristötuen edellyttämiä toimenpiteitä sekä näiden toimenpiteiden tarvetta ja tavoitteita. Kyseisen koulutuksen voi suorittaa henkilökohtaisesti joko sitoumuksen antanut viljelijä, hänen puolisonsa tai tilan hoitoon osallistuva henkilö. Jos kyseessä on kuolinpesän harjoittama tai yhteisömuodossa harjoitettava maatilatalous, on maatilan hoidosta vastaavan henkilön täytettävä tässä tarkoitettu koulutusvaatimus. Ensimmäiseen koulutuspäivään on osallistuttava ennen toisen sitoumusvuoden päättymistä eli ennen 31 päivää toukokuuta kyseisenä vuonna ja toiseen koulutuspäivään ennen kolmannen sitoumusvuoden päättymistä eli ennen 31 päivää toukokuuta kyseisenä vuonna. 17 § Maatilan monimuotoisuuskohteet Viljelijän on osallistuttava kaksi päivää kestävään neuvonnalliseen koulutukseen, jossa selvitetään luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja hoitoon liittyviä asioita maatilamittakaavassa. Kyseisen koulutuksen voi suorittaa henkilökohtaisesti joko sitoumuksen antanut viljelijä, hänen puolisonsa tai tilan hoitoon osallistuva henkilö. Jos kyseessä on kuolinpesän harjoittama tai yhteisömuodossa harjoitettava maatilatalous, on maatilan hoidosta vastaavan henkilön täytettävä tässä tarkoitettu koulutusvaatimus. Koulutuksen vähimmäispituus on 12 tuntia. Tässä tarkoitetuksi koulutukseksi voidaan hyväksyä ainoastaan ne koulutuspäivät, jotka työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto on etukäteen hyväksynyt 34 §:ssä säädetyllä tavalla. Koulutuksessa on käsiteltävä maisema- ja monimuotoisuuspeltoja ja riistalaitumien perustamista ja hoitoa sekä monimuotoisuuskohteiden kuten reunavyöhykkeiden, metsäsaarekkeiden, yksittäispuiden, puukujanteiden, lähteiden, purojen ja kosteikkojen tarkoituksenmukaista hoitoa. 20 § Tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen Viljelijän on osallistuttava tuotantoeläinten hyvinvointia koskevaan yksipäiväiseen koulutukseen perustoimenpiteisiin sisältyvien koulutuspäivien lisäksi. Kyseisen koulutuksen voi suorittaa henkilökohtaisesti joko sitoumuksen antanut viljelijä, hänen puolisonsa tai tilanhoitoon osallistuva henkilö. Jos kyseessä on kuolinpesän harjoittama tai yhteisömuodossa harjoitettava maatilatalous, on maatilan hoidosta vastaavan henkilön täytettävä tässä tarkoitettu koulutusvaatimus. Koulutus on suoritettava ensimmäisen sitoumusvuoden aikana eli ennen 31 päivää toukokuuta kyseisenä vuonna. Koulutukseen osallistumisesta on oltava kirjallinen todistus. Tässä tarkoitetuksi koulutukseksi voidaan hyväksyä ainoastaan ne koulutuspäivät, jotka työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto on etukäteen hyväksynyt 34 §:ssä säädetyllä tavalla. 33 § Puutarhakasvien ryhmät 1 ja 2 Puutarhakasvien ryhmään 2 luetaan ne kasvulohkot, joilla kasvaa marja- ja hedelmäkasveja sekä taimitarhakasveja. Hedelmä- ja marjakasveihin luetaan muun muassa omena, luumu, kriikuna, kirsikka, päärynä, makea pihlajanmarja, mansikka, mustaherukka, punaherukka, valkoherukka, viherherukka, karviainen, vadelma, mesivadelma, mustavatukka, mesimarja ja jalomaarain, tyrni, pensasmustikka, marja-aronia, ruusu ruusunmarjojen tuotantoon, ruusukvitteni, tuomipihlaja ja puolukka. Taimitarhakasveilla tarkoitetaan monivuotisten koristekasvien eli perennoiden, pensaiden ja puiden sekä marja- ja hedelmäkasvien taimituotantoa, johon luetaan myös katu- tai puistopuuviljelykset. Taimitarhakasveihin luetaan myös pellolla kasvatettavat monivuotiset puut ja pensaat, joista korjataan ammattimaisesti vuosittain leikkohavuja tai leikkovihreää. Taimitarhaviljelyalaan kuuluu myös pistokkaiden ja astiataimien tuotanto kasvulohkoilla katteiden alla, esimerkiksi kevyissä muovihuoneissa. Metsäpuiden taimiaineiston tuottamisesta tai joulupuiden kasvatuksesta ei makseta ympäristötukea. Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä joulukuuta

1. Sen 6 §:n 1 momenttia, 17 §:n 1 momenttia ja 20 §:n 4 momenttia sovelletaan kuitenkin 20 päivästä syyskuuta
2. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Hallitussihteeri Maija Kaukonen Liite 1 Osa C Pientareet ja suojakaistat Viljelijän on jätettävä valtaojien varsille vähintään yhden metrin levyiset monivuotisen kasvillisuuden peittämät pientareet. Piennarta ei tarvitse niittää. Jos se niitetään, niitettyä kasvillisuutta ei ole välttämätöntä korjata pois, mutta sen saa käyttää hyödyksi. Pientareen laiduntaminen on sallittu. Jos kuitenkin lohko on ilmoitettu peltokasviasetuksessa tarkoitetuksi kesannoksi, aluetta ei saa laiduntaa, niitettyä kasvillisuutta ei saa kerätä pois eikä sitä saa hyödyntää. Piennar kuuluu siihen kasvulohkoon, jolla se sijaitsee. Yli kolme metriä leveästä pientareesta on muodostettava oma kasvulohko. Viljelijän on perustettava purojen ja muiden vesistöjen varsilla sijaitseville pelloille vähintään keskimäärin kolme metriä leveät, monivuotisen kasvillisuuden peittämät suojakaistat. Suojakaistaa ei ole välttämätöntä niittää. Jos se niitetään, niitetty kasvillisuus on kerättävä pois kaistalta ja sen saa käyttää hyödyksi. Suojakaistan laiduntaminen on sallittu. Jos kuitenkin lohko on ilmoitettu peltokasviasetuksessa tarkoitetuksi kesannoksi, aluetta ei saa laiduntaa, niitettyä kasvillisuutta ei saa kerätä pois eikä sitä saa hyödyntää. Keskimäärin yli kolme metriä leveästä suojakaistasta on muodostettava oma kasvulohko. Osa E Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus Kasvipeitteiseksi hyväksytään seuraavat kasvit ja alueet: 1) ruis ja ruisvehnä sekä syysvehnä, jos se on kylvetty sääoloiltaan normaalina vuonna ennen 10 päivää syyskuuta; 2) nurmi ja monivuotinen viherkesanto, joka on perustettu viimeistään 30 päivänä kesäkuuta, suojakaistat ja suojavyöhykkeet; 3) monivuotiset marjat ja hedelmäpuut, kun ne täyttävät 1 liitteen J-osassa tarkoitetut kasvutiheysvaatimukset, monivuotiset taimitarhakasvit, koristekasvit ja maustekasvit sekä lääkekasvit; 4) viljan, öljykasvien ja kuitupellavan sänki, joka muokataan keväällä; 5) keväällä korjattava kuitupellava ja kuituhamppu; 6) kerääjä- ja aluskasvien viljely, jossa tarkoituksena on varsinaiselta viljelykasvilta hyödyntämättä jääneiden ravinteiden käyttö ja jossa kasvit kynnetään tai muokataan mahdollisimman myöhään syksyllä tai vasta seuraavana keväänä; 7) sokerijuurikaspellot, kun niissä on riittävät, ympäristötuen mukaiset pientareet ja suojakaistat; 8) maisema- tai monimuotoisuuspelto tai riistalaidun, jonka sato jätetään korjaamatta talven ajaksi; ja 9) suorakylvö sänkeen Osa F Maatilan monimuotoisuuskohteet Riistalaitumien sato on käytettävä vain riistan ruokintaan. Riistalaidunta ei saa laiduntaa tuotantoeläimillä. Jos maisema- tai monimuotoisuuspelto on perustettu tavanomaisessa viljelykäytössä olevalle pellolle, voidaan kasvusto korjata ja hyödyntää tai peltoa käyttää laitumena tai riistan ruokintaan. Riistalaitumien, jotka on perustettu tavanomaisessa viljelykäytössä olevalle pellolle, kasvusto voidaan niittää karhelle, nostaa seipäille lumen alle jäämisen estämiseksi tai se voidaan siirtää ruokintakatoksiin.