2002 798/2002 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2003 voimavaroista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (733/1992) 6 §:n, sellaisena kuin se on laeissa 1114/1998 ja 716/2002, nojalla: 1 § Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden laskennan perusteena olevat laskennalliset kustannukset ovat arviolta 10 755 miljoonaa euroa. 2 § Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti seuraavat: sosiaalihuolto terveydenhuolto € € 0― 6-vuotiaat 4 214,16 523,99 7―64-vuotiaat 301,46 596,14 65―74-vuotiaat 561,64 1 412,92 75―84-vuotiaat 3 288,21 2 705,41 85 vuotta täyttäneet 9 287,50 4 661,61 3 § Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 384,36 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 35,09 euroa. 4 § Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 260,12 euroa. 5 § Kunnan omarahoitusosuus on 1 547,42 euroa kunnan asukasta kohden. 6 § Vuonna 2003 vahvistettavan perustamishankkeen vähimmäiskustannusten määrä on 270 000 euroa. Vuonna 2003 kokonaiskustannuksiltaan 270 000―3 450 000 euron määräiset hankkeet ovat pieniä hankkeita ja yli 3 450 000 euron määräiset hankkeet suuria hankkeita. Vuonna 2003 vahvistetaan toteutettavaksi vain pieniä perustamishankkeita, joiden kustannusten enimmäismäärä (hankekiintiö) on 33,2 milj. euroa. Vuonna 2003 sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamishankkeisiin suoritetaan valtionosuutta arviolta 17,2 milj. euroa. Vuonna 2004 suoritetaan vuonna 2003 vahvistettavista sekä aikaisempina vuosina vahvistetuista sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamishankkeista aiheutuviin kustannuksiin valtionosuutta arviolta 4,9 milj. euroa. 7 § Perustamishankkeiden toteuttamisen lähtökohtana on turvata palvelujen häiriöttömän järjestämisen kannalta välttämättömät toimenpiteet. 8 § Jollei valtion talousarviosta muuta johdu, valtionavustuksen määrä (1 000 euroa) sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin on vuosina 2003―2004 seuraava: 2003 2004 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeet 8 030 12 330 Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaiset kehittämishankkeet 8 000 30 000 Perustamishankkeet ― 8 000 Yhteensä 16 030 50 330 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin vuosina 2003 ja 2004 käytettävissä olevasta valtionavustuksesta jätetään kumpanakin vuonna 2 miljoona euroa sosiaali- ja terveysministeriön käytettäväksi. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisiin kehittämishankkeisiin käytettävissä oleva valtionavustus jätetään sekä vuonna 2003 että vuonna 2004 kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriön käytettäväksi. 9 § Valtionavustusta voidaan myöntää vuonna 2003 ja ehdollinen avustuspäätös voidaan tehdä vuonna 2004 sellaisille sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeille, joiden sisältönä on jokin seuraavista alueista: 1) valtakunnallisten laatusuositusten toimeenpano; 2) syrjäytymisen ehkäisy sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä; 3) palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen asuinpaikasta riippumatta; 4) henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen; sekä 5) ikääntyvän väestön toimintakyvyn turvaaminen, kotona asumisen tukeminen ja palvelutarpeisiin vastaaminen. 10 § Valtionavustusta voidaan myöntää vuonna 2003 Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisille kehittämishankkeille, joiden sisältönä on jokin seuraavista alueista: 1) toimiva perusterveydenhuolto ja ennalta ehkäisevä työ; 2) hoitoon pääsyn turvaaminen; 3) henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen; sekä 4) toimintojen ja rakenteiden uudistaminen. 11 § Myönnettäessä valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeille tai tehtäessä ehdollista avustuspäätöstä tulee ottaa huomioon: 1) seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö; 2) kiinteä yhteys kunnallisen palvelujärjestelmän kehittämiseen; 3) hankkeen vaikuttavuus ja laaja-alainen hyödynnettävyys; 4) pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämisessä tai toimintatavoissa; 5) sosiaali- ja terveyspalvelujen erityisosaamisen turvaaminen; 6) avohuollon palvelujen parantaminen; 7) esteettömyys sosiaali- ja terveyspalveluissa; 8) perussosiaalityön toimintaedellytysten turvaaminen; 9) kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen; tai 10) yhteistyön vakiinnuttaminen eri toimijoiden välillä. 12 § Myönnettäessä valtionavustusta Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisille kehittämishankkeille tulee ottaa huomioon 11 §:n 1―4 sekä 10 kohdissa määriteltyjen kriteerien lisäksi seuraavaa: 1) hoidon tarpeen väheneminen sekä hoidon saatavuuden ja laadun paraneminen; 2) terveyskeskustoiminnan, mielenterveystyön ja päihdehuollon järjestäminen yhteistyössä kunnallisen sosiaalitoimen kanssa seudullisiksi, toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi ottaen huomioon alueelliset olosuhteet sekä yhteistyötarpeet erikoissairaanhoidon kanssa; 3) erikoissairaanhoidon toiminnallisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen erityisvastuualueittain; 4) erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain alaisten toimijoiden välisen ja keskinäisen yhteistyön lisääminen ja työnjaon selkiyttäminen; 5) terveydenhuoltopalvelujen kehittäminen pitkäjänteisesti; 6) uusien merkittävien alueellisten työmuotojen kehittäminen sairauksien ehkäisyssä; 7) uusien merkittävien alueellisten työmuotojen kehittäminen sairauksien toteamisessa ja hoitamisessa; 8) toiminnan kehittämisen tukeminen henkilöstöä kouluttamalla tavoitteena muun muassa moniammatillisen yhteistyön ja johtamisen valmiuksien parantaminen; 9) alueellinen ja väestöryhmien välinen tasa-arvo sekä kielelliset olosuhteet; tai 10) terveyspalvelujärjestelmää rationalisoiva vaikutus. 13 § Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2002 Peruspalveluministeri Eva Biaudet Kansliapäällikkö Markku Lehto
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.