← Suomi

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus vitamiinien ja eräiden muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöks

2002 917/2002 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus vitamiinien ja eräiden muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun elintarvikelain (361/1995) 48 §:n nojalla: 1 § Asetuksen soveltamisala Sen lisäksi mitä vitamiinien ja eräiden muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin 14 päivänä huhtikuuta 1972 annetussa asetuksessa (281/1972) säädetään, noudatetaan tämän asetuksen säännöksiä. Tämä asetus ei koske erityisruokavaliovalmisteryhmiä, joiden ravintoainesisällöstä on annettu tarkempia määräyksiä. 2 § Ravintoainesisällön vakiointi Vitamiinin tai kivennäisaineen lisääminen tavanomaiseen elintarvikkeeseen on sallittua, jos lisätty määrä on sellainen, että se korvaa vain valmistuksessa aiheutuneen hävikin tai tasaa valmistusaineessa luontaisesti esiintyvän vaihtelun. 3 § Yleiset lisäämisluvat Vitamiinien ja eräiden muiden aineiden lisääminen seuraaviin elintarvikkeisiin on sallittua liitteessä mainituilla ehdoilla: 1) C-vitamiinin lisääminen täysmehuun, mehuun, nektariin ja vastaaviin tiivisteisiin, marja- ja hedelmäpohjaisiin jälkiruokiin, perunasosevalmisteisiin sekä pastilleihin ja purukumiin, 2) kalsiumin lisääminen täysmehuun, mehuun, nektariin ja vastaaviin tiivisteisiin, 3) raudan ja B-ryhmän vitamiinien lisääminen aamiaisviljavalmisteisiin, 4) jodin lisääminen ruokasuolaan ja ruokasuolavalmisteisiin, 5) A-vitamiinin tai beta-karoteenin sekä D-vitamiinin lisääminen neuvoston asetuksen (EY) nro 2991/94 tarkoittamiin levitettäviin ravintorasvoihin, 6) D-vitamiinin lisääminen maitoon ja nestemäisiin maitovalmisteisiin sekä 7) kalsiumin ja D-vitamiinin lisääminen laktoosittomiin maito-, soija- tai viljapohjaisiin nestemäisiin valmisteisiin. 4 § Lisäämisestä ilmoittaminen pakkaus- merkinnöissä Edellä 3 §:ssä mainitun elintarvikkeen pakkauksessa on vitamiinin tai muun ravintoaineen lisäämisestä tehtävä selkeä merkintä. Erillistä merkintää ei saa tehdä 2 §:ssä tarkoitetusta vakioinnista. Lisätyn ravintoaineen määrä ilmoitetaan sen suuruisena kuin se on vähintään pakkaukseen merkittynä viimeisenä käyttöpäivänä tai parasta ennen -päiväyksen ilmoittamana päivämääränä. Lisäksi on tarvittaessa ilmoitettava, mille kuluttajaryhmälle täydennetty elintarvike on tarkoitettu. Jos on pelättävissä jonkin kuluttajaryhmän kohdalla lisätyn ravintoaineen mahdollinen liikasaanti, on pakkaukseen tehtävä asianmukainen käyttöohje tai varoitusmerkintä . 5 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2002. Tällä asetuksella kumotaan vitamiinien ja eräiden muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin 5 päivänä helmikuuta 1998 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (113/1998). Ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muut. 98/48/EY mukaisesti Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2002 Ministeri Jari Vilén Ylitarkastaja Anne Haikonen Liite Elintarvike Ravintoaine Lisätyn ravintoaineen suositeltava määrä 100 grammassa nautintavalmista elintarviketta Täysmehu, mehu, nektari ja vastaavat tiivisteet C-vitamiini 25―60 mg Kalsium 120 mg Marja- ja hedelmäpohjaiset jälkiruoat C-vitamiini 25―60 mg Perunasosevalmisteet C-vitamiini 25―60 mg Pastillit ja purukumit C-vitamiini 50―500 mg Aamiaisviljavalmisteet Tiamiini 1―1,4 mg Riboflaviini 1―1,8 mg Niasiini 15―17 mg Rauta 6,5 mg Ruokasuola ja ruokasuola valmisteet Jodi 2,5 mg Levitettävät ravintorasvat A-vitamiini 500―1000 µg retinoliksi laskettuna Beta-karoteeni 500―1000 µg retinoliksi laskettuna D-vitamiini 10 µg D3-vitamiinia Maito ja nestemäiset maitovalmisteet D-vitamiini 0,5 µg D3-vitamiinia Laktoosittomat maito-, soija- tai viljapohjaiset D-vitamiini 0,5 µg D3-vitamiinia nestemäiset valmisteet Kalsium 120 mg

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.