2002 985/2002 Valtiovarainministeriön asetus vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista Valtiovarainministeriö on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/1992) 24 §:n 1 momentin nojalla määrännyt, että vesivoimalaitoksen ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita: 1 § Soveltamisala Vesivoimalaitoksen, jonka kosken putouskorkeus on vähintään kolme metriä ja jonka teho on vähintään 500 kilowattia, ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot: 1) koneasema siihen sisältyvine patoineen; 2) ylä- ja alakanavarakenteet tai muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet; 3) voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset; 4) voimalaitosta palvelevat padot; 5) kytkinkenttärakenteet; 6) voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat; 7) lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennukset; 8) voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat sekä 9) tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitus- ja pintarakennustyöt. Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot. Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa ei oteta huomioon muita kuin vesivoimalaitosta välittömästi palvelevia rakennuksia tai laitteita, ei esimerkiksi kalanviljelylaitoksia, toimisto-, varasto-, korjaamo- tai asuinrakennuksia, turbiineja, generaattoreita, patoluukkuja, nostureita, automaatiolaitteita säätöä ja käyttöä varten eikä uittolaitteita, muunto- ja kytkinlaitteita eikä muita sähkön tuotantoa palvelevia koneita ja laitteita. Muiden kuin tässä päätöksessä tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta on määrätty erikseen. 2 § Jälleenhankinta-arvo Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan korjaamalla 1 §:ssä tarkoitettujen rakennelmien alkuperäiset hankintakustannukset ja muut kustannukset rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksilukuun 225,
- Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana. 3 § Keskimääräisten rakennuskustannusten mukainen jälleenhankinta-arvo Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, määritetään vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo 1 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4 §:n 1―5 kohdissa mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. 4 § Rakennuskustannusten keskimääräiset arvot
- Tontin pintarakennustyöt Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana on pidettävä vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa. Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 2,422 euroa/m 2 .
- Kaivuumassat Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on 9,75 euroa/m 3 ktr, kun kaivuu on vedestä ja 8,07 euroa/m 3 ktr, kun kaivuu on kuivatyönä sekä 57,86 euroa/m 3 ktr, kun kysymyksessä on louhinta.
- Vedenjuoksutusputket Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat ø (m) euro/jm 1,0 379,26 1,5 568,81 2,0 758,53 2,5 948,08 3,0 1 137,79 3,5 1 327,34 4,0 1 517,06 4,5 1 706,60 5,0 1 896,32 Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
- Padot ja tukimuurit Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 381,62 euroa/m 3 , kun pato on betonia, ja 15,98 euroa/m 3 , kun pato on maata tai louhetta.
- Koneasemat Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, käytetään määritysperusteena voimalaitoksen tehoa. Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet. Taulukkoa 1 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on pystyakselinen turpiini tai teho ≥ 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti. Taulukko 1 m 3 euro 1 000 3 802 023,97 10 000 5 767 466,57 50 000 14 502 766,86 100 000 25 421 892,35 200 000 45 236 362,06 Taulukkoa 2 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on vaaka-akselinen turpiini tai teho ≤ 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti. Taulukko 2 m 3 euro 1 000 663 255,14 5 000 1 760 131,39 10 000 3 131 225,77 50 000 14 099 983,52 Jos koneasema on tehdas tai muun sellaisen hallin osa, rakennuskustannukset lasketaan vesivoimalaitoksen tehon avulla taulukosta
- Väliarvot lasketaan suhteellisesti. Taulukko 3 Teho (MW) euro 0,5 651 437,75 1,0 856 618,45 2,0 1 062 047,39 3,0 1 677 341,05 4,0 2 087 702,44 5,0 2 498 063,82 6,0 2 908 425,04 7,0 3 318 786,26 8,0 3 729 147,64 9,0 7 097 448,25 10,0 7 338 075,90 15,0 8 541 215,97 20,0 9 744 355,70 25,0 10 947 496,10 50,0 16 963 195,60 100,0 28 994 595,11 150,0 41 025 994,28 5 § Muu vesivoimalaitos Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2―4 §:ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, pidetään tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista. 6 § Voimaantulo ja soveltaminen Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä joulukuuta
- Sitä sovelletaan vuodelta 2002 toimitettavassa varallisuusverotuksessa. Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2002 Ministeri Suvi-Anne Siimes Hallitusneuvos Kirsi Seppälä