2003 807/2003 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2004 voimavaroista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (733/1992) 6 §:n, sellaisena kuin se on laeissa 1114/1998 ja 716/2002, nojalla: 1 § Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden laskennan perusteena olevat laskennalliset kustannukset ovat arviolta 11 104 milj. euroa. 2 § Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti seuraavat: sosiaalihuolto terveydenhuolto € € 0― 6-vuotiaat 4 290,02 538,40 7―64-vuotiaat 307,88 612,39 65―74-vuotiaat 571,75 1 451,12 75―84-vuotiaat 3 492,29 2 798,77 85 vuotta täyttäneet 9 757,32 4 858,85 3 § Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 391,28 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 35,72 euroa. 4 § Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 264,80 euroa. 5 § Kunnan omarahoitusosuus on 1 489,95 euroa kunnan asukasta kohden. 6 § Ennen vuotta 2004 vahvistetuista sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamishankkeista aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan valtionosuutta arviolta 4,9 milj. euroa vuonna 2004 ja 0,8 milj. euroa vuonna
- 7 § Jollei valtion talousarviosta muuta johdu, valtionavustuksen määrä (1 000 euroa) sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin on vuosina 2004–2005 seuraava: 2004 2005 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeet 12 330 19 430 Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaiset kehittämishankkeet 30 000 30 000 Perustamishankkeet 8 000 5 000 Yhteensä 50 330 54 430 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin vuonna 2004 käytettävissä olevasta valtionavustuksesta jätetään 4 milj. euroa sosiaali- ja terveysministeriön käytettäväksi. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisiin kehittämishankkeisiin vuosina 2004 ja 2005 käytettävissä olevasta valtionavustuksesta jätetään kumpanakin vuonna 20 milj. euroa sosiaali- ja terveysministeriön käytettäväksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin vuosina 2004 ja 2005 käytettävissä olevasta valtionavustuksesta tulee lääninhallitusten suunnata pääosa Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen mukaisiin hankkeisiin sekä Alkoholiohjelman toimeenpanoon. 8 § Valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeelle myönnetään vain, jos kunta tai kuntayhtymä on päättänyt toteuttaa riittävät palvelujen tehostamiseen tähtäävät järjestelyt. Erityisesti se koskee alueellisen yhteistyön parantamista ja hoitoa koskevan työnjaon selkeyttämistä. 9 § Niille kunnille ja kuntayhtymille, jotka täyttävät 8 §:ssä asetetut edellytykset, voidaan myöntää valtionavustusta vuonna 2004 ja ehdollinen avustuspäätös voidaan tehdä vuodelle 2005 Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisille kehittämishankkeille, joiden sisältönä on jokin seuraavista alueista: 1) hoitoon pääsyn turvaaminen; 2) terveyskeskusten toimivuuden varmistaminen; 3) terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen ja palvelujen tehostamiseen tähtäävät järjestelyt; 4) mielenterveyspalvelujen toimivuuden turvaaminen; sekä 5) henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen. 10 § Niille kunnille ja kuntayhtymälle, jotka täyttävät 8 §:ssä asetetut edellytykset, voidaan myöntää valtionavustusta vuonna 2004 ja ehdollinen avustuspäätös voidaan tehdä vuodelle 2005 Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen mukaisille hankkeille sekä Alkoholiohjelman toimeenpanoa toteuttaville hankkeille. 11 § Valtionavustusta voidaan myöntää 9―10 §:ssä mainittujen hankkeiden lisäksi vuonna 2004 sellaisille sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeille, joiden osalta lääninhallitus on tehnyt vuonna 2003 ehdollisen avustuspäätöksen ja joiden sisältönä on jokin seuraavista alueista: 1) valtakunnallisten laatusuositusten toimeenpano; 2) syrjäytymisen ehkäisy sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä; 3) palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen asuinpaikasta riippumatta; 4) henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen; sekä 5) ikääntyvän väestön toimintakyvyn turvaaminen, kotona asumisen tukeminen ja palvelutarpeisiin vastaaminen. 12 § Sosiaali- ja terveysministeriön käytettäväksi 7 §:ssä jätetystä määrärahasta voidaan myöntää avustusta erityisvastuualueita koskeville hankkeille, läänien ja sairaanhoitopiirien rajat ylittäville hankkeille, kielellisten tai kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeille ja valtakunnallisesti merkittäville sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian kehittämishankkeille sekä muille kehittämishankkeille niiden laajuuden tai valtakunnallisen merkittävyyden perusteella. Jos 1 momentissa mainittujen perusteiden mukaiselle kehittämishankkeelle on haettu avustusta lääninhallitukselta sille osoitetusta määrärahasta, voi lääninhallitus siirtää hakemuksen sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäväksi. Siirrosta on sovittava sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. 13 § Myönnettäessä valtionavustusta Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen mukaisille hankkeille tai 11 §:n mukaisille hankkeille tai tehtäessä 10 §:ssä mainittua ehdollista avustuspäätöstä tulee ottaa huomioon: 1) seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö; 2) kiinteä yhteys kunnallisen palvelujärjestelmän kehittämiseen; 3) hankkeen vaikuttavuus ja laaja-alainen hyödynnettävyys; 4) pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämisessä tai toimintatavoissa; 5) sosiaali- ja terveyspalvelujen erityisosaamisen turvaaminen; 6) avohuollon palvelujen parantaminen; 7) esteettömyys sosiaali- ja terveyspalveluissa; 8) sosiaalityön toimintaedellytysten turvaaminen; 9) kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen; tai 10) yhteistyön vakiinnuttaminen eri toimijoiden välillä. 14 § Myönnettäessä valtionavustusta Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisille kehittämishankkeille tulee ottaa huomioon 13 §:n 1―4 sekä 10 kohdissa määriteltyjen kriteerien lisäksi seuraavaa: 1) hoidon tarpeen väheneminen muun muassa sairauksien ehkäisyn keinoin sekä hoidon saatavuuden ja laadun paraneminen; 2) terveyskeskustoiminnan, mielenterveystyön ja päihdehuollon järjestäminen yhteistyössä kunnallisen sosiaalitoimen kanssa seudullisiksi, toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi ottaen huomioon alueelliset olosuhteet sekä yhteistyötarpeet erikoissairaanhoidon kanssa; 3) erikoissairaanhoidon toiminnallisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen sairaanhoitopiireissä ja niiden välillä erityisvastuualueittain; 4) erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain alaisten toimijoiden välisen ja keskinäisen yhteistyön lisääminen ja työnjaon selkiyttäminen; 5) terveydenhuoltopalvelujen kehittäminen pitkäjänteisesti; 6) uusien alueellisten työmuotojen kehittäminen sairauksien ehkäisyssä; 7) uusien merkittävien alueellisten työmuotojen kehittäminen sairauksien toteamisessa ja hoitamisessa; 8) toiminnan kehittämisen tukeminen henkilöstöä kouluttamalla tavoitteena muun muassa moniammatillisen yhteistyön ja johtamisen valmiuksien parantaminen; 9) alueellinen ja väestöryhmien välinen tasa-arvo sekä kielelliset olosuhteet; tai 10) terveyspalvelujärjestelmää rationalisoiva vaikutus. 15 § Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
- Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2003 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä Kansliapäällikkö Markku Lehto